Budjetointia, rahoitusmallia ja tuottavuusloikkaa

Syksy on budjetoinnin kulta-aikaa. Yritykset hakevat tasapainoa tulo-odotusten ja menojen välillä. Niin myös me SAMK Oy:ssä. Samaan aikaan Suomi Oy:n kilpailukykyä yritetään ja on yritetty parantaa julkisia menoja vähentämällä. Erityisesti ammattikorkeakouluihin on kohdistunut aivan nykypäiviin asti mittavaa rahoituksen vähentämistä. SAMK Oy:n liikevaihto oli vuonna 2012 43.6M€ ja näyttäisi nyt asettuvan 32M€:n tasolle. Pudotusta 27%. Henkilöstöä SAMKissa on enimmillään ollut 550 ja tällä hetkellä 400. Pudotusta samainen 27%.

Ammattikorkeakoulujen OKM-rahoitus perustuu äärimmäisen nerokkaaseen vuonna 2012 lanseerattuun rahoitusmalliin, jossa ammattikorkeakoulut on laitettu kilpailemaan keskenään rahoituksesta. Kyseessä on nollasummapeli, johon OKM laittaa kilpailtavaksi ensi vuonna 760M€ (vuonna 2012 940M€). Saat sitä enemmän rahaa mitä enemmän suhteessa muihin tuotat erityisesti tutkintoja ja 55op vuodessa suorittaneita sekä hankit ulkopuolista tki-rahaa.

Rahoitusmallin nerokkuus paljastuu, kun tarkastelee muutosta tutkintojen ja 55op vuodessa suorittaneiden määrässä. Jokainen ammattikorkeakoulu tuottaa molempia huomattavasti enemmän kuin aiemmin ja vielä pienemmällä rahalla. Erinomainen esimerkki tuottavuusloikasta Sipilän hallitukselle.

Rahoitusmalli mittaa lähes kokonaan määrää, ei laatua. Opetuksen laatu ja työllistyminen huomioidaan myös, mutta SAMKin näkökulmasta valitettavan pienellä painoarvolla. Viimeisen 10 vuoden tilastollisella tarkastelujaksolla SAMK on ollut opetuksen laadussa koko Suomen paras. Valmistuneiden työllistymisessä SAMK on metropolialueen ulkopuolella niin ikään Suomen paras. Opiskelijoiden näkökulmasta erittäin hienoa. Ansaitut kiitokset asiantuntijaopettajillemme.

Kolmas merkittävä rahoitusmallikomponentti, ulkopuolisen tki-rahoituksen määrä, on hyvinkin ongelmallinen, kuten rehtori Kämäri on omassa blogissaan useamman kerran tuonut esille. TKI-rahoituksen indikaattori suosii Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluja, joiden alueelle kohdentuu valtaosa Euroopan Unionin aluekehitysrahoituksesta. Aluekehitysrahaa on myönnetty ja myönnetään Itä- ja Pohjois-Suomeen lähes 10 kertaa enemmän kuin Länsi- ja Etelä-Suomeen asukaslukuun suhteutettuna. Kyseisten alueiden ammattikorkeakoulut saavat huomattavasti helpommin aluekehitysrahaa ja rahoitusmallin kautta vielä jokaista saatua euroa kohti (oletusarvona) 80c lisää.

Rahoitusmalli on kaikesta huolimatta erittäin selkeä ja antaa hyvät ja kaikilla tiedossa olevat raamit tuloarvion tekemiseen. Mutta. Mutta. Mutta. OKM halusi taas alkaa ohjaamisen sijaan itse päättämään/säätämään. Säätö nro 1: Tutkintojen määrään tulee katot ja nämä katot päättää OKM. Eli OKM käytännössä määrää, minkä verran voit rahoitusmallin kautta saada tutkinnoista rahaa. Säätö nro 2: Rahoitusmallin kokonaissummasta irrotettiin 5% eli 40M€, jonka OKM jakaa ns. strategiarahana. Eli OKM käytännössä päättää osasta rahan jakamisesta oman näkemyksensä mukaisesti. Säätö nro 3: Strategiarahan lisäksi OKM jakaa erityisavustuksia erilaisiin kehittämishankkeisiin. Eli sama juttu kuin edellä. Summa summarum: OKM voi omalla päätäntävallallaan tehdä ammattikorkeakoulun taloudenhoidosta menestyksellistä tai piinallista.

Miten SAMK kilpailussa menestyy? Uskomme ja luotamme siihen, että hyvin. Asiantunteva henkilöstö on tärkein voimavaramme. Pitkän tähtäimen henkilöstösuunnittelu on agendallamme ykkösasioita. Noin 25% asiantuntijoistamme on eläkeiässä seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä on sekä haaste että mahdollisuus.

SAMKin uusi strategia on saanut paljon positiivista palautetta yrityksiltä, yhteisöiltä ja henkilöstöltämme. Erityisesti on kiitelty selkeiden valintojen tekemistä ja konkreettisuutta. Strategian toimenpideohjelman toteuttaminen ohjaa tämän ja tulevien syksyjen budjetointia. Panostamme vahvuus- ja nouseviin aloihimme, kansainvälisyyteen ja aluetta palvelevien osaamiskeskittymien luomiseen. Haluamme olla alueemme keskeinen tuottavuusloikan vaikuttaja.

Peppi on mahdollisuuksien ekosysteemi

Opetuksen tietojärjestelmien palvelukyky on korkeakoulun toiminnan ohjauksen tärkein asia. Yrityksen toiminnanohjausjärjestelmän vaihtaminen tulee ajankohtaiseksi, kun nykyisen järjestelmäkokonaisuuden kehitysnäkymät eivät enää tue yrityksen strategiaa, laadunhallintaa ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. SAMK on tässä tilanteessa.

Siirrämmekin opetuksen toiminnanohjauksen Peppi-ekosysteemiin. Peppiä on kehitetty alusta asti korkeakoulujen käyttöön konsortiopohjaisesti. Konsortiotyöskentelystä on meille synergiaetuja, koska voimme kehittää ja ratkaista samoja asioita muiden korkeakoulujen kanssa. Päätämme uusista ominaisuuksista ja niiden toimittajista yhdessä konsortion muiden jäsenten kanssa.

Pepin avoin rajapinta mahdollistaa rajattoman ja myös oman tuotekehityksen. Voimme esimerkiksi kytkeä HILL-oppimisympäristömme saumattomaksi osaksi Peppiä. Tai kehittää oman osaamisenhallinnan, jossa opettajiemme osaaminen ja toiveet kytketään suoraan opintojaksoihin. Tai vaikkapa tarkastella täysin uudella tavalla opintojaksoista annettavan palautteen muotoa.

Ideaalitilanteessa toiminnanohjausjärjestelmästä ja meillä Pepistä muotoutuu yksi, yhtenäinen ja helposti hallittava kokonaisuus. Tähän päästään silloin, kun käyttöönottoprojektin aikana kaikkia nykyprosesseja tarkastellaan hyvin syvällisesti ja myös positiivisen kriittisesti. Uskon, että Pepin käyttöönotosta tulee antoisaa ja opettavaista, kun annamme itsellemme ja muille tämän mahdollisuuden.

SAMK sai keväällä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toteuttamassa auditoinnissa laatuleiman, joka on voimassa vuoteen 2022 asti. Auditointiryhmän mukaan SAMKin pitkäjänteinen laatujärjestelmän kehittäminen on luonut vahvan laadunhallinnan perustan ja koko korkeakoulun kattavat toimintaperiaatteet sekä menettelytavat. Kehittämissuosituksissa meitä kannustetaan keventämään nykyistä laatujärjestelmää ja hyödyntämään sitä uuden kulttuurin rakentamisessa. Strategian, toimenpideohjelman, laadunhallinnan ja toiminnan ohjauksen tulisi olla kiinteä kokonaisuus. Ja Pepin tulisi tukea tätä näkemystä.

Toiminnanohjausjärjestelmän vaihtamisen yleisin kompastuskivi on jättää projektiryhmä yksin vastaamaan projektin eteenpäin viemisestä ilman, että koko henkilöstö osallistuu ja antaa tukensa projektin onnistumiselle. Peppi-projektiryhmässä on laaja asiantuntemus mm. opetuksen suunnittelusta, opintoasioista, laadunhallinnasta, ICT-palveluista sekä henkilöstön näkemyksistä.

Annetaan projektiryhmälle kaikki mahdollinen tuki, jotta saamme lopputuloksena meitä ja erityisesti opiskelijoita parhaiten palvelevan ratkaisun. Pepin filosofian mukaan Peppi on tehty ja sitä kehitetään nimenomaan opiskelijan työtä ja tekemistä helpottamaan. Ohjelmistokokonaisuus toimii mobiilisti, mikä sopii erinomaisesti BYOD-tulevaisuuteemme.

Uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on vaativa tehtävä. Usein kuvitellaan, että uusi järjestelmä vähentää rutiinityötä ja automaatio lisääntyy kuin itsestään. Näin ei kuitenkaan ole, jollei organisaation nykyisten toiminta- ja työskentelytapojen tarkasteluun ja mahdolliseen muuttamiseen olla valmiita. Luotan siihen, että me samkilaiset olemme.

Projektin vetäminen on haastava tehtävä. Peppi-projektipäälliköllä Juha Stenforsilla on osaamista projektihallinnasta, monen vuoden kokemus IT-alalta sekä tässä tehtävässä erityisen arvokasta henkilökohtaista tuntemusta opiskelijan ja opettajan arjesta. Tsemppiä Juhalle!

Olemme teollisuuskorkeakoulu

Vuonna 1885 Suomen senaatin asetuksella perustettiin ensimmäiset teollisuuskoulut, joissa koulutettiin työnjohtajia ja mestareita teollisuuden ja rakennustoiminnan palvelukseen. Teollisuuskoulut toimivat jatkosodan alkuun 1941 asti.

Vuonna 2016 SAMK päätti profiloitua teollisuuskorkeakouluksi. Koska Satakunta on teollisuusmaakunta ja sen merkitys kansallisena teollisuus- ja vientikeskittymänä on kiistaton. Koska Satakunta on suhteellisesti koko maan toiseksi teollistunein alue teollisuuden henkilöstön, palkkasumman ja liikevaihdon määrällä mitattuna. Koska Porin ja Huittisten välillä on kansallisesti merkittävä teollisuuskäytävä. Koska Raumalla on erinomaisen innovatiiviset Lakarin ja Seaside Industry Parkin teollisuualueet. Ja koska Pohjois-Satakunnassa on Kirkkokallion agroekologinen teollisuuspuisto.

Teollisuusyritysten luottamusta tulevaisuuteen kuvaa Porin ja Rauman kaupunkiseutujen tiedossa olevien ja käynnistyvien investointien määrä, joka on yhteensä noin miljardi euroa. Yritysten investointihalukkuus ja alueen teollisuuspainotteiset kehittämisohjelmat osoittavat, että maakunnassa vallitsee selkeä yhteinen näkemys kehittämistarpeista ja hallitusohjelmatavoitteista sekä vahva tahtotila teollisuuden uusiutumisen tukemiseen. SAMK vahvistaa yhteistä tahtotilaa profiloitumalla teollisuuskorkeakouluksi.

Teollisuuskorkeakoulu painottaa uudistumista, vientiosaamista ja työvoiman toimintakykyä. Profiilivalintaa tukevat erityisesti SAMKin konetekniikan, automaation, energiatekniikan, logistiikan ja kansainvälisen liiketoiminnan koulutukset. Teollisuuden uudistumisen tärkein yksittäinen tekijä on automatisointi. Satakunta on Suomen automaatio- ja robottialan keskittymä. Satakunnan automaatioverkostossa toimii tällä hetkellä 98 automaatio- ja robottiyritystä. Pelkästään Ulvilan alueella on lähes neljänkymmenen automaatioalan huippuyrityksen keskittymä.

Teollisuus on nopeasti matkalla kohti neljättä teollista vallankumousta. Teollisuus 4.0:n perustana on älykkäiden esineiden verkko. Teollisuuden koneet, laitteet, prosessit ja tuotantolaitokset viestivät ja antavat käskyjä internetin kautta toisilleen ja niitä voidaan ohjata yhteensopivin työkaluin. Tulevaisuuden älykkäät tehtaat optimoivat ja kontrolloivat tuotantoprosesseja paljolti itse. Automaatio ja Teollisuus 4.0 on SAMKin koulutuksen ja tutkimuksen vahvuusala.

Muuhun Suomeen verrattuna Satakunnassa on kaksi alueellista erityispiirrettä, joilla on vaikutusta kansallisella tasolla: 1) alue on elinkeino- ja toimialarakenteeltaan erittäin monipuolinen ja 2) ulkomaalaisomistuksen osuus suurimmista yrityksistä on korkea. Monipuolinen elinkeino- ja toimialarakenne edellyttää SAMKilta jatkossakin laajaa tekniikan, liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan koulutusta ja tutkimusta.

SAMK on alueen innovaatiojärjestelmän keskeinen toimija, kansainvälistäjä ja yrittäjyyden edistäjä. Haluamme lisätä rooliamme työelämäyhteistyön alueellisena kokoavana voimana, jotta voimme vieläkin paremmin palvella alueen yrityksiä ja yhteisöjä. Teollisuuskorkeakoulu-profiili tulee suuntaamaan SAMKin panostuksia teollisuuden uudistumiseen ja uusiutumiseen. Profiilin mukaista toimintaa tulee ohjaamaan tinkimätön kansainvälistyminen sekä koulutuksessa että tutkimuksessa.

Tapahtumat vyöryvät uudelle kampukselle

Porin uusi kampus tulee tarjoamaan loistavat tilat tapahtumakäyttöön. Porissa on 2017 syksystä alkaen mahdollisuus järjestää suuria konferensseja, seminaareja, vuosijuhlia ja gaalailtoja monipuolisessa ja elämyksellisessä ympäristössä. Markkinatilanne on suotuisa, sillä valtaosassa Suomen suurimmista kaupungeista on jo vuosien varrella järjestetty edellä mainittuja tapahtumia. Seuraavaksi voisi tulla Poriin.

Ja kampukselle on helppo tulla, joko omalla autolla tai julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Junat ja bussit tulevat suoraan kampukselle ja lentokenttäkin on kävelymatkan päässä. Hotellit ja kaupungin keskusta ovat myös lyhyen kävelymatkan päässä.

Tapahtumajärjestämisen keskiössä toimii Agora-sali, jossa nykyaikaisella kokousteknologialla, tasokkaalla äänentoistolla ja vaikkapa monikameratuotantona toteutettavalla nettiin striimattavalla livelähetyksellä saadaan toteutettua vaativammankin asiakkaan tarpeet.

Tapahtumien järjestäminen tulee olemaan erittäin tärkeä osa SAMKin imagoa. Tapahtumien tulee tukea ja hyödyntää opetustamme ja tutkimustamme. Ensimmäisenä tulee mieleen matkailun opiskelijat ja Soteekki-oppimisympäristössä toimivat opiskelijat. Tapahtumiin voidaan yhdistää myös teknologiaosaamistamme ja oheispalveluina tutkimuslaboratorioidemme hyödyntämistä. Rohkeille ideoille ja kokeiluille on varmasti kysyntää.

Toimintaperiaatteidemme mukaisesti emme halua omalla toiminnallamme kilpailla alueen yritystoiminnan kanssa. Tulemme keskittymään tapahtumiin, joita ei muualla voida järjestää tai jotka olisivat asiakkaan näkökulmasta muualla hankala järjestää. Tällaisia ovat erityisesti useiden satojen henkilöiden tapahtumat, jotka tarvitsevat tuekseen monipuolisia ryhmä- ja muita tiloja. Tarvitsemme tapahtumien järjestämiseen kumppaneita, joten kilpailun sijaan kampus tuo uutta liiketoimintaa alueen tapahtumatoimijoille.

Markkinoimme tällä viikolla kampustamme Finlandia-talon kongressimessuilla. Viidakkorumpu on jo tehnyt töitä taustalla, sillä meillä on jo nyt neuvottelut käynnissä usean mittavan tapahtuman järjestämisestä. Neuvottelemme myös itsemme kanssa kampuksen vihkiäistilaisuuden järjestämisestä syksyllä 2017. Eiköhän jo sitä ennen kesällä tapahdu jotakin.

Tutustu lisää kampukseen ja tapahtumapalveluihin.

Me välitämme lasten ja nuorten mielenterveydestä

Lasten ja nuorten henkinen pahoinvointi, psykososiaalinen oireilu sekä mielenterveydelliset ongelmat ovat lisääntyneet länsimaissa niin lasten ja nuorten itsensä kokemana kuin ulkoisestikin arvioiden viimeisten vuosikymmenten ajan. Samoin lapsille ja nuorille määrättyjen psyykenlääkkeiden käyttö sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin myönnettyjen hoitotukien määrät ovat lisääntyneet 2000-luvulla.

Mediassa ja kirjallisuudessa on viime aikoina ollut runsaasti asiaan liittyvää kriittistä keskustelua. Jon Rappoportin mukaan mitään nykyisistä 300 määritellystä mielenterveyden häiriöstä ei pystytä fyysisillä testeillä diagnosoimaan eli niiden olemassaolosta ei ole todisteita. Erilaisten psykiatristen häiriöiden luokittelulla on haluttu luoda vaikutelma siitä, että psykiatria olisi samalla tavalla eksaktia tiedettä kuin muutkin lääketieteen erikoisalat. Valitettava suuntaus psykiatriassa on nähdä psyykkiset ongelmat aivokemiallisina häiriöinä, joiden ensisijainen hoito on lääkitys.

James Davies tarkastelee kriittisesti psykiatrian kehitystä lääkekeskeiseksi. Suomessa Ben Furman kritisoi masennuksen ja muiden psyykkisten häiriöiden ylidiagnosointia. Aku Kopakkala tarkastelee kriittisesti masennuksen lääkehoitoa ja hoitokäytäntöjä. Yli puoli miljoonaa suomalaista syö psykoosi-, neuroosi- tai unilääkkeitä. Kelan tilastoista selviää, että masennuslääkkeillä ja keskushermostoa stimuloivilla lääkkeillä on niin ikään yli puoli miljoonaa käyttäjää. Tuomo Tikkasen mukaan 25 % meistä voidaan sanoa olevan ongelmia, mutta vain 3 % tarvitsee oman arvionsa mukaan psykoterapeuttista apua.

Lasten ja nuorten oikein kohdennetulla, oikea-aikaisella ja laadukkaalla mielenterveyttä sekä voimavaroja tukevalla työllä voidaan ennalta ehkäistä aikuisiän psyykkisiä häiriöitä ja edistää mielenterveyttä. Positiivinen eli voimavarakeskeinen mielenterveyden käsite korostaa mielen hyvää vointia ja ihmisen kykyä selviytyä arjessa; mielenterveys ei siis ole vain mielen sairauksiin puuttumista. Tutkimusten mukaan mm. fyysinen kunto, tyytyväisyys itseensä, läheisiltä saatava apu ja tuki sekä hyvät suhteet kouluun ja opettajiin edesauttavat hyvinvoinnin kokemista nuoruusiässä. Tässä työssä SAMK haluaa olla mukana.

SAMKin uusi mielenterveyden tutkimusryhmä keskittyy lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyviin ilmiöihin, kuten medikalisaatioon, olemassa olevaan palvelujärjestelmään sekä lasten ja nuorten mielenterveyttä edistäviin ja vahvistaviin tekijöihin voimavarakeskeisestä näkökulmasta. Tutkimusryhmä kehittää ja testaa toimintamalleja, työkäytäntöjä ja työmenetelmiä em. ilmiöiden ympärillä.

Tutkimusryhmän tavoitteena on myös hoitotyön koulutuksen kehittäminen lasten ja nuorten mielenterveyden parissa toimivien ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi. Sairaanhoitajakoulutuksen uudistamisen yhteydessä viime vuosituhannen lopussa lopetettiin mm. mahdollisuus suuntautua selkeästi psykiatriseen sairaanhoitoon. Tämä on eittämättä heikentänyt mielenterveyteen ja psykiatriseen sairaanhoitoon liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen roolia hoitotyön kokonaisuudessa. SAMK haluaa mielenterveyden tutkimusryhmän perustamisella muuttaa kehityskulkua toiseen suuntaan.

Tutkimusryhmän ytimen muodostavat Minna Kahala (vetäjä), Eija Tuliniemi ja Elina Liimatainen-Ylänne. Toivotetaan heille menestystä tärkeässä työssä lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukemisessa.

Saako epäonnistumisesta olla eri mieltä

Edellisviikon tiistaina oli kansainvälinen epäonnistumisen päivä, jonka tarkoituksena on levittää epäonnistumisen ilosanomaa. Epäonnistuminen on muotia: ”Epäonnistu taitavasti”, ”Uskalla erehtyä”, ”Epäonnistuminen on tarpeellista” ja ”Ainoa keino päästä eteenpäin on epäonnistua varhain, epäonnistua usein ja epäonnistua edistyen” (John. C. Maxwell). Suomalaisille on jo muutamia vuosia taottu päähän epäonnistumisen pelon voittamista tienä menestykseen. Työntekijöiden epäonnistumisia on jopa ehdotettu palkittaviksi. Hetkinen.

Epäonnistuminen on vähintäänkin määrittelykysymys. Epäonnistummeko, jos asiaan on olemassa oikea ja väärä ratkaisu ja päädymme meillä käytettävissä olevan tiedon pohjalta väärään ratkaisuun? Valitsimmekohan vain väärin. Epäonnistummeko, jos emme käytä lahjakkuuttamme hyväksi? Olemmekohan vain typeriä. Epäonnistummeko automaattisesti, jos lopputulos ei ole haluamamme tai odottamamme mukainen?

Vai epäonnistuisimmeko lopputuloksesta huolimatta, jos

• asenteessamme on ollut toivomisen varaa
• olemme uhranneet asialle liian vähän sen tarvitsemaa aikaa
• kuvittelemme oman asiantuntijuutemme olevan ylivertaista tai
• olemme tehneet aivan liian täydellisen suunnitelman.

Toivottavasti näistä ei ketään palkittaisi. Sen sijaan, kun asenne on kunnossa, aikaa on uhrattu, on kuultu muitakin asiantuntijoita ja suunnitelma antaa mahdollisuuden löytää jatkossa uusia polkuja, silloin epäonnistuminen on mahdotonta. Koska lopputuloksena on väistämättä uusia kokemuksia, uutta oppimista ja koko porukkaa aktivoivaa pörinää. Tästä pitäisi palkita. Jopa tulospalkita!

En kuitenkaan tarkoita, että häviämistä pitäisi rakastaa. Kyllä sitä pitää vihata. Olkoon kyse sitten vaikkapa opetuksen laadusta muihin korkeakouluihin verrattuna, yksittäisen hankehakemuksen hylkäämisestä tai miinusmerkkisen tuloksen tekemisestä. Mitä ilmeisimmin SAMK vihaa häviämistä; olemmehan opetuksen laadussa Suomen ykkösiä, hankehakemusten läpimenoprosenttimme on hyvä ja tuloksemmekin vuosittain mukavasti plussalla.

Ovatko epäonnistumisen hyväksymistä opettavat elämänhallintaterapeuttipilipalitrubaduurigurut oikeassa?

**********

Oletko epäonnistunut mielestäsi hyvän idean läpisaamisessa? Tule keskustelemaan siitä kanssani maanantaina 9.11., 23.11. tai 30.11. klo 9-10 Tiedepuiston Agora-kahvioon aamukahvin merkeissä. Voit myös soittaa.

Kiinaan ja Namibiaan, kyllä kiitos

SAMKin rehtori Juha Kämäri on tätä kirjoittaessani Kiinassa allekirjoittamassa sopimusta toimipisteen perustamisesta 5.5 miljoonana asukkaan Changzhouhun. ”SAMK China Campus” -toimipisteen tarkoituksena on kiihdyttää yhteistyötä suomalaisten ja kiinalaisten korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Aloitusvaiheessa meillä on yhteistyökumppaneina Porin yliopistokeskus, Turun ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan yliopisto sekä kymmenen yritystä, jotka ovat kiinnostuneita Kiinan markkinoinnista.

Tarjoamme yrityksille poikkeuksellisen ja ainutlaatuisen väylän Kiinan markkinoille: valmiit suhteet kohdealueelle sekä kansainvälistymisessä auttavia avainhenkilöitä. Changzhouhun syntyy myös Finnish Technology Showroom, jossa esitellään suomalaisia kehittyneitä teknologisia ratkaisuja. Showroomin yhteydessä on korkeakoulujen tutkimustilat.

Toimistossa työskentelevä Eva Chujun Xiao toimii paikallisena kontaktihenkilönä kiinalaisiin yrityksiin ja korkeakouluihin sekä hoitaa yhteistyöprojekteihin liittyviä asioita. SAMKin ja yhteistyökumppaniemme kiinnostus liittyy ymmärrettävästi kiinalaisia kiinnostaviin aiheisiin kuten energiaan, veteen ja ympäristöön sekä vanhustyöhön liittyviin palveluihin. Otamme mielellämme uusia kumppaneita mukaan. Ota yhteyttä Markku Paukkuseen (044 710 3152).

Aiemmin toukokuussa SAMK ja Polytechnic of Namibia allekirjoittivat hyviin kokemuksiin pohjautuen kumppanuussopimuksen. SAMKilla on ollut merkittävä rooli Namibian merenkulun osaamisen kehittämisessä. Logistiikan ja meriteknologian asiantuntijamme ovat mm. kouluttaneet Namibian valtiolle myydyn tutkimusaluksen RV MIRABILIKSEN päällystöä ja miehistöä. Namibian merenkulun koulutusta halutaan yhdessä kehittää siten, että se olisi hyväksyttävissä International Maritime Organisation (IMO) puolesta.

Käynnissä olevassa BEAMin tutkimusprojektissa lisätään Namibian kaupunkialueiden resurssitehokkuutta ja tarjotaan suomalaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia Namibian kasvavilla markkinoilla. Energia-alan ja Vesi-instituuttimme asiantuntijoilla on paljon annettavaa Namibian kehittämiselle. Ja hienoa, että olemme saaneet tähän Suomen suurlähetystön arvokkaan tuen.

Namibialaisten kanssa on upeaa tehdä yhteistyötä. Henkilöstömme sanoin:

• ”On se niin kummallista, että kahdella maalla, jotka ovat niin kaukana toisistaan, voi olla niin paljon yhteistä”
• ”Namibialaiset ovat aivan ihania, afrikkalaisethan eivät laske ajankulua, sen sijaan he saavat aina uuden päivän”
• ”On niin liikuttavaa, miten paljon he arvostavat Suomea ja luottavat Suomen apuun”.

Tule mukaan yhteistyöhön. Ota yhteyttä Meri-Maija Marvaan (044 710 3120) tai Minna Keinänen-Toivolaan (044 710 3063).