perjantai 24. syyskuuta 2021

Vaihtoehto Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämiselle

 (Aiheen kattavuudesta johtuen tämä blogikirjoitukseni on normaalia huomattavasti pidempi)

Kerrataan ensin ikävät faktat. Uuden yliopiston perustaminen, käynnistäminen ja sieltä ensimmäisten valmistuminen kestänee noin kymmenen vuotta. Millainen maailma on 10 vuoden kuluttua? Ennusteiden mukaan tiedämme, että ekaluokkalaisia on 32% vähemmän kuin nyt [MDI 2019]. Satakunnan väestömäärä putoaa 220 tuhanteen [Tilastokeskus 2021]. Tiedämme myös, että ilman merkittäviä muutoksia työllisten määrä Suomessa pysyy samana, kun samaan aikaan eläkeläisten määrä kasvaa yli sadalla tuhannella [EVA 2021]. Lisäksi yli 70 000 yrittäjää jää eläkkeelle [Yrittäjät, 2020] ja teknologiateollisuus tarvitsee reilut 130 000 uutta osaajaa [Teknologiateollisuus 2021]. 

Jatketaan vielä. Lähimpiin yliopistoihin on Porista/Raumalta matkaa Turkuun 90km, Tampereelle 110km ja Vaasaan 190km. Satakunta on teollisuusmaakunta, joten miltä näyttää näiden yliopistojen maakunnallemme tärkeiden tekniikan alojen ensisijaisten hakijoiden määrät verrattuna aloituspaikkoihin? [YLE 2021]

  • Turku: materiaali + tietotekniikka + tietojenkäsittely = 1,45 (342/236)
  • Tampere: automaatio + kone + materiaali + sähkö + tietotekniikka = 1,56 (663/426)
  • Vaasa: automaatio + tietotekniikka + sähkö + energia = 0,58 (48/82)

Näiden lukujen pohjalta lienee aiheellista kysyä, miten saisimme Poriin ja Raumalle riittävästi hakijoita, kun näihinkin kaupunkeihin kaivataan kipeästi lisää hakijoita. Otetaan vertailukohdaksi SAMKin ammattikorkeakoulututkinnon vastaavat hakuluvut vuoden 2021 osalta:

  • Energia = 1,87 (56/30)
  • Kone = 3,50 (175/50)
  • Sähkö ja automaatio = 3,64 (255/70)
  • Tietojenkäsittely = 2,73 (82/30)

Näiden lisäksi SAMKissa on englanninkieliset erillishaussa olevat Artificial Intelligence ja Mechatronics tutkinto-ohjelmat, joihin on hakijoita selvästi enemmän kuin on aloituspaikkoja.

Oman ymmärrykseni mukaan yrityskenttämme tarvitsee/tulee tarvitsemaan maistereita ja diplomi-insinöörejä keskimäärin kolmasosan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrästä. Jos olen osannut oikein ynnätä, Porin yliopistokeskuksessa oli vuoden 2021 yhteisvalinnassa noin 250 aloituspaikkaa (maisteri tai DI) ja SAMKissa noin 300 aloituspaikkaa (YAMK). Ammattikorkeakoulututkintoon johtavia aloituspaikkoja oli SAMKissa noin 1500. Näiden lukujen perusteella alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suhteelliset hakijamäärät näyttäisivät olevan tasapainossa.

Satakunnan erityinen vahvuus on vahva resilienssi eli teollisen rakenteen ja eri toimialojen monipuolisuus ja sitä kautta muutosjoustavuus. Toisaalta tämä edellyttää koulutukselta samaa monipuolisuutta, jotta voimme palvella työnantajien laajaa osaamistarvetta. Meidän tulee siis huolehtia sekä ammattikorkeakoulututkintojen että maisteritason tutkintojen monialaisuudesta. 

Miten kaiken edellä kerrotun voisi ymmärtää? Eli siirrytään ikävistä faktoista mukavampiin päätelmiin ja mahdollisuuksiin.

  1. SAMKin koulutuspaikkojen määrästä ja monialaisuudesta tulee pitää kiinni
  2. Maisteritason tutkinnot tulee kohdentaa paremmin maakunnan yritysten tarpeisiin
  3. Tekniikan kandidaatin koulutuksen osalta ei ole järkeä lähteä kilpailemaan lähialueiden yliopistojen kanssa
  4. Yrityselämän osaamistarpeiden nopea muuttuminen edellyttää korkeakouluiltamme myös ja erityisesti nopeita työntekijöiden 1-2 vuoden muunto- ja täsmätäydennyskoulutuksia.

Kolmen ensimmäisen kohdan summauksena voisi todeta, että paras vaihtoehto tekniikan koulutuksen osalta olisi pitää nykyiset asemat yritysten tarpeisiin kohdennettujen SAMKin insinöörikoulutusten osalta ja rakentaa niiden päälle uudet insinööristä diplomi-insinööriksi maisterikoulutukset. Nämä koulutukset tulisi suunnata maakunnan yritysten tarpeisiin nykyistä paremmin. Tämä tarkoittaisi Tampereen ja Turun lisäksi uusien yliopistokumppanien hakemista. Esimerkiksi mahdollinen yhteistyö Aallon ja LUTin kanssa voisi laajentaa maisterikoulutusta akkuklusterin, meriteollisuuden ja robotiikan tueksi. Maisterikoulutusta voisi tällöin järjestää Porin lisäksi myös Raumalla.

Muutaman vuoden takainen opetusyhteistyösäännös tukee edellä esitetyn mukaista ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä. Säädös vahvisti ammattikorkeakoulututkintojen ja yliopistotutkintojen tuottaman osaamisen olevan monessa suhteessa niin samankaltaista, että kummankin sektorin opetuskokonaisuuksia voidaan sellaisenaan ottaa osaksi toisen sektorin tutkintoa. Säännös mahdollistaa sen, että yliopistotutkintoja on mahdollista tuottaa yliopistopaikkakuntien ulkopuolella yliopiston ja ammattikorkeakoulun tiiviinä yhteistyönä, kuitenkin siten, että vastuu tutkinnosta ja sen sisällöstä on yliopistolla. [Sirén 2021]

Edellä esitetyn mukaiset maisteriohjelmat kannattaisi ehdottomasti suunnata työelämään jo kiinnittyneille. Muutoin vaarana on, että koulutamme lahjakasta nuorisoamme pois omasta maakunnastamme. Kyse ei ole pelkästään tekniikan koulutuksesta. Samaa mallia olisi hyvä pohtia myös kaupallisen alan ja sote-alan koulutusyhteistyön osalta. Tarkennetaan vielä. Tässä mallissa SAMKin opiskelija voisi jatkaa valintamenettelyn kautta yliopistojen kanssa sovittuihin maisterikoulutuksiin tai työelämäkokemuksen jälkeen SAMKin YAMK-koulutuksiin.

SAMKin olettaisi olevan houkutteleva yhteistyökumppani yliopistoille (kymmenen vuoden amk-tilastot):

  1. Opetuksen laadussa Suomen paras
  2. SAMKista valmistuvat työllistyvät parhaiten pääkaupunkiseudun ulkopuolella
  3. Valmistumisen jälkeen työelämässä yhtäjaksoisesti olleiden osuudessa ykkönen
  4. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (maisteritaso) suorittaneiden osalta uraseurantatuloksissa ykkönen.

Alueemme kauppakamakarit ja yrittäjät ovat aivan oikein nostaneet koulutuksen lisäksi tarkasteluun tutkimuksen lisäämisen tarpeellisuuden. Edellä esitetyssä mallissa maisterikoulutuksissa opettaisivat sekä yliopistojen henkilökunta, että SAMKin tohtorikoulutuksen suorittanut henkilökunta. Yliopistojen opettajat toimisivat myös alueen tutkimuskeskusten tutkijoina ja päinvastoin. Tämä lisäisi merkittävästi alueen tki-panostusta. Yhteistyöllä vahvistettaisiin myös Tohtorikiihdyttämön toimintaa, kun väitöskirjojen aiheet kohdistuisivat Satakunnan työelämän tarpeisiin.

Lopuksi totean, että olen työtehtävieni ja tutkimusalueideni kautta henkeen ja vereen sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistoihminen.


tiistai 29. syyskuuta 2020

Digitalisaatiolla lisää bisnestä

Satakunnan Kauppakamarin tuorein lehti on omistettu digitalisaatiolle. Lehdessä on loistavia näkökulmia asiaan. Kannattaa ehdottomasti lukea! Itsekin sain kunnian kirjoittaa lehteen kolumnin. Laajennan tässä blogikirjoituksessa kolumnissa esittämiäni näkökulmia.

Haluan määritellä digitalisaation uuden tai paremman bisneksen tuottamiseksi yrityksen hallussa olevan tiedon (datan) avulla. Tieto ja sen analysointi on uuden ajan T&K:ta. Miten sillä sitten tehdään bisnestä tai muutetaan nykyistä kilpailuasetelmaa? Tennisjuniorien valmentajana voin sanoa, että menestykseen ei riitä paras tekniikka (teknologia) eikä paras liikkuminen kentällä (verkostoituminen) vaan paras pää (rohkeus ja kilpailutilanteen rakastaminen).

Miten pystymme tekemään elinkelvottomaksi nykyisten ratkaisujen arvon muodostumisen mekanismit. Tai ainakin ajattelemaan sitä. Miten muutumme palveluorientoituneemmaksi? Onko se edes tällä hetkellä mahdollista? Perustuotteemme digitalisoimisaste (lue: tiedon hyödyntämisen mahdollisuus) vaikuttaa tuotteisiimme liittyvien myytävien palvelujen digitalisoitumisasteeseen. Ensimmäinen askel olisi oman datan ”siistiminen” käytettävään muotoon.

Myyminen onkin sitten vaikeampaa. Yritykset eivät osaa riittävästi hahmottaa, mitä niillä on sellaista (tuotteen) dataa, jonka hyödyntämistä voisi myydä tai miten sillä voisi luoda asiakkaalle uutta arvoa. Varsin usein se voisi olla digitaalista etävalvontaa päätuotteen toiminnan optimoimiseksi. Ongelma on kaksisuuntainen. Digitaalisuutta, edistynyttä data-analytiikkaa ja tekoälyä sisältäviä toteutuksia tehdään, kun asiakkaat pyytävät – ongelmana on, osaavatko asiakkaat pyytää. Tai jos osaavat, niin ostavat vasta kun tietävät, että siitä ON HETI hyötyä – ei että siitä VOISI OLLA hyötyä. Ensimmäiset kaupat täytynee tehdä nollakatteella.

Paljon puhutaan tekoälystä (AI). Sekin perustuu datan hyödyntämiseen eli käyttökelpoisen data-alustan olemassaoloon. Yritykset eivät yleensä sijoita tähän rahaa, mutta se tulee eittämättä jossain vaiheessa vastaan, jos haluaa pysyä kilpailussa mukana. Data-analytiikka- ja tekoälyratkaisuja myyvillä AI-yrityksillä on myös toinen haaste: kauppaa ei tehdä myymällä parempi AI-tuote kuin nykyinen olemassa oleva AI-tuote, koska sellaista ei ole asiakkaalla ennestään olemassa. AI-maailma poikkeaa siinä mielessä normibisneksestä, että tekijöillä on usein tiede-/tutkimustaustaa ja sitä kautta evidenssiä tuotantokelpoisuudesta. Tämä ei kuitenkaan aina auta. Minunkin lähipiirissäni on tästä monta kokemusta.

Varoituksen sana tekoälystä on tässä paikallaan. Erittäin harvaan ohjelmistoon tai järjestelmään on tällä hetkellä lisätty (todellista) tekoälyä. Markkinointisanana sitä kuitenkin viljellään ruhtinaallisesti. Tekoälyä ei ole ohjelmistot tai automaatiojärjestelmät, joissa toimintaa ohjataan määrättyjen sääntöjen perusteella. Tekoälyn pitää oppia itse. Hyvä muistisääntö on, että oikea tekoäly (järjestelmä tai ohjelmisto) on huomenna parempi kuin tänään.

Oikeita tekoäly-yrityksiä on Suomessa vielä vähän, koska todellisten tekoälyratkaisujen ostajia on vielä vähän. Meillä on kuitenkin Satakunnassa hyvä tilanne. Satakuntalaiset AI-yritykset tarjoavat todellisia data-analytiikkaa ja tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja. Mutta niilläkin on edellä kerrottuja haasteita. Miten me sitten löydämme voittajayritysten ja AI-yritysten yhteisiin haasteisiin ratkaisuja? Toinen askel olisi solmia bisneskumppanuuksia näiden yritysten välille.

sunnuntai 23. elokuuta 2020

Maailmanennätys on ihan kiva juttu

Olemme tehneet Nico Kyngäksen kanssa matemaattisen optimoinnin maailmanennätyksen. Optimoinnin kohteena olivat 47 vaikeinta ns. SMPTSP-ongelmaa, joihin alan huippututkijat ovat yrittäneet löytää yhä parempia ratkaisuja. Ongelma on julkaistu vuonna 2001. Aiemmin tänä vuonna (2020) belgialainen tutkimusryhmä julkaisi ratkaisumenetelmän, jolla 42 näistä onnistuttiin ratkaisemaan. Tätä aiempi ennätys oli vuonna 2014 julkaistun menetelmän saavuttama 40 ratkaisua.

Me löysimme Nicon kanssa ratkaisun 44 ongelmaan. Nämä kaikki ratkaisut ovat todistettavasti optimaalisia eli niitä parempia ei voi kukaan enää löytää. Erityisesti kahden ongelman osalta tilanne jää edelleen avoimeksi. On kuitenkin varsin luultavaa, että nykyistä parempia ratkaisuja ei niille ole mahdollista löytää.

Teimme maailmaennätyksen kahden laskennallisen älykkyyden algoritmin yhteistyönä. Ensimmäinen on Nicon käynnissä olevassa väitöskirjatutkimuksessaan kehittämä R&R-algoritmi ja toinen on PEASTP-algoritmi, jonka perusta luotiin omassa väitöskirjatutkimuksessani viime vuosituhannella (silloin kun olin nuori ja aivot vielä jotenkin toimivat), ja jota parannettiin Jari Kyngäksen väitöskirjatutkimuksessa. Olemme aiemmin saavuttaneet algoritmeillamme erinomaisia tieteellisiä ja tuotannollisia tuloksia mm. työvuorojen ja työvuororakenteiden optimoinnissa sekä ammattilaisliigojen otteluohjelmien optimoinnissa (mm. Jääkiekon SM‐liiga ja Australian Football League).

Suomalaisia (ja satakuntalaisia) syytetään usein siitä, että he eivät tarpeeksi kehu omia saavutuksiaan, joten jatketaan vielä.

Maailmanennätyksen arvoa nostaa se, että aiemmat ennätykset oli tehty teoreettisilla menetelmillä, jotka oli suunniteltu erityisesti kyseisen ongelman ratkaisemiseen. Nicon kanssa saavuttamamme tulokset tehtiin osana käytännön optimointiongelman ratkaisumenetelmän kehittämistä. SMPTSP-ongelmat ovat tämän käytännön ongelman tieteellisiä erikoistapauksia, joissa jopa tuhansia työtehtäviä pitää sijoittaa sadoille työntekijöille siten, että käytettävien työntekijöiden määrä tulee minimoida.

Käytännön ongelmassa työntekijät käyvät asiakkaiden luona suorittamassa aikaikkunaan sidottuja työtehtäviä, joissa tulee huomioida mm. työntekijöiden osaamiset ja valmiudet. Tavoitteena on muodostaa samaan aikaan sekä kustannustehokkaat että työntekijöiden ja asiakkaiden kannalta sopivat työvuororakenteet. Esimerkkejä tällaisesta työstä ovat kotihoitopalvelut, siivouspalvelut, vartiointipalvelut, asennuspalvelut, sanomalehtien jakelu ja jätehuolto.

**********

Laskennallinen älykkyys on tekoälyn muoto, jossa käytetään luonnosta inspiraationsa saaneita laskennallisia menetelmiä kuten evoluutioalgoritmeja, muurahaisalgoritmeja ja parvietsintää. Tällaisella tekoälyllä pyritään ratkaisemaan ihmisjärjen ulottumattomissa olevia erittäin monimutkaisia ongelmia, jotka vaativat tietokoneelta massiivista laskentatehoa.

Tekoälyn toisella ”kognitiivisella” muodolla ratkaistaan ongelmia, jotka vaativat kognitiivisia taitoja, korkeaa tajuntaa ja ymmärrystä, esimerkkeinä hahmontunnistus, konenäkö, puheentunnistus, päätöksenteko ja oppiminen. Näitä ongelmia ratkaistaan erityisesti neuroverkoilla.

Tekoäly ei itse asiassa ole älyä, vaan se on ohjelman suorittamista ja tämä ohjelma lienee suurin piirtein yhtä (teko)älykäs kuin sen algoritmin suunnitellut ja sen ohjelmakoodin kirjoittanut ihminen.


torstai 7. toukokuuta 2020

SAMK Yrityskiihdyttämön™ palvelut avattu kaikille yrittämisestä kiinnostuneille - uutena startup- ja rahoituspalvelut

Satakunnassa on vahva teollisuusyritysten perinne. Satakunnan ammattikorkeakoulu on strategiassaan profiloitunut teollisuuskorkeakouluksi. SAMK on myös yrittäjyyskorkeakoulu, joka toimii osaamisintensiivisen yritystoiminnan synnyttämisen aktivaattorina Satakunnassa. Yrittämistä ja startup-genreä vahvistamalla monipuolistetaan Satakunnan elinkeinorakennetta. Käytännössä kaikki uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Suomen Yrittäjien tutkimuksen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija on halukas toimimaan yrittäjänä. SAMK vahvistaakin merkittävästi Yrityskiihdyttämön™ palveluita.

Yrityskiihdyttämössä on perustettu yli 330 yritystä ja yrityskiihdyttämösopimuksia on tehty lähes 600. SAMKissa on vuositasolla jo lähes 100 yrittäjää tutkinto-opiskelijoina. Yrittäjä saa tukea omalle liikeidealleen, toimivan yrityksen kehittämiseen tai omistajavaihdokseen. Yrityskiihdyttämö toimii kaikkien SAMKin koulutusohjelmien yhteydessä. Lähtökohtana yrittäjyysopinnoille on toiminnallisen yrittäjyyden viitekehys, Effectual entrepreneurship, jonka mukaan opiskelija tarkastelee yrittäjyyttä omista lähtökohdistaan, joita ovat minäkuvan lisäksi oma osaaminen ja omat verkostot. Keskeisintä Yrityskiihdyttämössä on kiihdyttämömentorien tuki ja neuvonta sekä opintosuoritusten suuntaaminen oman yrityksen hyväksi.

Yrityskiihdyttämön palvelut on nyt avattu kaikkien alkavien yrittäjien ja kasvuyrittäjien hyödynnettäväksi koko Satakunnassa. SAMKin yhdeksän kiihdyttämömentoria valmentavat yrittäjää hänen kasvupolullaan. Kiihdyttämössä kehitetään yritys- ja liikeideoita, validoidaan asiakas- ja käyttäjäkokemusta, rakennetaan tiimejä sekä suunnitellaan ja haetaan rahoitusta. Yrityskiihdyttämöllä on Crazy Townissa liiketila, jota opiskelijayrittäjät voivat käyttää asiakkaiden kohtaamiseen.

Uutena kokonaisuutena Yrityskiihdyttämössä on startup- ja rahoituspalvelut. Nopeaan kasvuun tähtäävät startup-yrittäjät saavat skaalautuville yritysideoille valmennusta vaikuttavien liiketoimintasuunnitelmien ja niitä tukevien markkina-analyysien tekemiseen. Kiihdyttämön startup-yrittäjillä tulee olla kyky toimia vaativissa yrityksen perustamisen ja kehittämisen toimintaympäristöissä. SAMK tekee myös sijoituksia startup-yrityksiin. Valuaation lisäksi tarkastelussa on kestävä liikevaihdon kasvu. Startup-palvelujen tavoitteena on lisätä startup-yrityksiin kansallisesti allokoidun rahan määrää Satakunnassa. SAMK tekee tiivistä startup-yhteistyötä Satakunnan bisnesenkeliverkoston (FiBAN) kanssa.

SAMK näkee korkeakoulun opiskelijoiden, henkilökunnan ja Yrityskiihdyttämön uusien asiakkaiden yrittäjyyden voimavarana ammattikorkeakoululle ja alueelliselle kehitykselle. Korkeakoululähtöisen innovaatiotoiminnan ja yritystoiminnan läpinäkyvät, tasavertaiset ja yhdenmukaiset periaatteet ja toimintatavat kannustavat koko korkeakouluyhteisöä ja maakuntaa yrittäjyyteen.

Hyödynnä Yrityskiihdyttämön palveluita – ota yhteyttä kiihdyttämömentoreihin!

tiistai 10. maaliskuuta 2020

Annetaan nuorille mahdollisuus

Tiedämme kaikki, että osaavan työvoiman saatavuus on joka kuukausi haastavampaa. Suomen vientiteollisuudelle tärkeä teknologiateollisuus tarvitsee parin vuoden sisällä yli 50000 uutta osaajaa. Heistä 75% sijoittuu kone- ja metalliteollisuuden, metallien jalostuksen, automaation sekä sähkö- ja tietotekniikan palvelukseen. Teollisuudessa, teknologia-alalla ja IT-alalla on kahden viime vuoden aikana jäänyt satoja, jopa tuhat työpaikkaa täyttämättä Satakunnassa. Viimeisen vuoden aikana avointen työpaikkojen määrä on Satakunnassa kasvanut 45%, kun koko maan osalta kasvu on ollut 18%.

Tilannetta ei helpota se, että olemme Suomen ikääntyvin maakunta eikä se, että ennusteiden mukaan meillä on ekaluokkalaisia kymmenen vuoden kuluttua kolmasosa vähemmän kuin nyt. Lisäksi syntyvyyden romahdus pani väestöennusteet kerralla uusiksi. Jatketaan vielä. Tuore Pisa-tutkimus paljasti luonnontieteellisen osaamisen laskeneen Suomessa 12 vuotta peräkkäin. Se herättää huolta insinööriosaamisen tulevaisuudesta Suomessa.

Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee vääjäämättä päivä päivältä kiihtymään. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että meillä on yhdessä mahdollisuus löytää näihin haasteisiin ratkaisuja. Kannustetaan omia ja täällä opiskelevia nuoria jäämään Satakuntaan töihin. Pidetään samalla koko Suomi omien nuortemme koulutuskenttänä, mutta ei anneta heidän napanuoransa katketa maakuntaamme.

Onko lähipiirissäsi nuoria, jotka haluat kannustaa hyvälle työuralle Satakunnassa? Tunnetko nuoria, jotka ovat muualla opiskelemassa ja haluaisivat Satakunnasta työpaikan? Tunnetko nuoria naisia, jotka ajattelevat, että teollisuuden työpaikat ovat miehiä varten? Pyydä heitä tutustumaan Agenttisi.fi verkkopalveluun, joka on tehty yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun, Satakunnan kauppakamarin, Rauman kauppakamarin, Satakunnan Yrittäjien ja Satakuntaliiton kanssa.

Agenttisi.fi on meidän kaikkien satakuntalaisten riippumaton ja maksuton palvelu, joka kokoaa Satakunnan teollisuuden, teknologia-alan ja IT-alan kesätyö- ja harjoittelupaikat yhteen palveluun. Palvelu yhdistää alueen yritykset ja tulevaisuuden toivot pitkäjänteiseen yhteisen menestyksen rakentamiseen. Palvelu on meidän satakuntalaisten näköinen ja oloinen eli sen toimintatapa poikkeaa täysin muun Suomen perinteisistä rekrytointikanavista:

Agenttisi.fi on kohdistettu vain ja ainoastaan teollisuuteen, teknologia-alaan ja IT-alaan. Yritys löytää sieltä ison massan hakijoita ja tulevaisuuden toivoja ilman rekrytointi-ilmoituksia. Agentin älykäs algoritmi etsii parhaiten sopivat hakijat yrityksen työtehtävälle luomaan profiiliin. Agentilla on myös tekoälykkäitä lisäominaisuuksia, joita tullaan julkaisemaan tasaisin väliajoin.

Agentin avulla nuori pääsee alan töihin käsiksi ja näyttämään omat kykynsä. Hän saa jalkaa yrityksen oven väliin. Eikä hänen tarvitse täyttää sataa eri hakemusta yrityksille tai kelata läpi sataa eri työnhakupalvelua. Vähän rahaakin hänen olisi tietysti kiva saada. Nuorten hidas rekrytointi kesätyön, harjoittelun ja opinnäytetyön, diplomityön tai gradun kautta yrityksiin kiinnittää nuoren tutkitusti pitkäaikaiseen työsuhteeseen.

Suomessa asuvan työikäisen väestön vähentyessä kannattaa suunnata katse myös Suomessa opiskeleviin ulkomaalaisiin. Kutsun kaikki satakuntalaiset yritykset ottamaan myös heitä kesätöihin ja harjoitteluun. Heillä on osaamista ja innostusta jäädä Satakuntaan töihin.

Satakuntalaiset yritykset, annetaan nuorille mahdollisuus näyttää kykynsä ja kiinnitetään heidät teidän työpaikkoihinne!

Ja satakuntalainen nuori: Luo profiilisi nyt ja anna Agenttisi hoitaa loput!

keskiviikko 20. marraskuuta 2019

Nyt on sen aika – RoboAI, tekoäly ja supertietokoneet lääketieteen avuksi


Suomesta on 2020 lopussa tulossa maailmanluokan laskenta- ja datapalveluiden tarjoaja, kun Suomeen sijoitetaan yksi maailman tehokkaimmista supertietokoneista (työnimeltään LUMI) kahdeksan Euroopan maan yhteisenä ponnistuksena. Jo sitä ennen on tapahtunut ja tapahtumassa. Syksyn alussa 2019 tieteellisen laskennan keskus CSC avasi tutkijoiden käyttöön Puhti-supertietokoneen ja Mahti-supertietokone avataan käyttöön keväällä 2020.

Näiden supertietokoneiden käyttöönoton myötä Suomeen syntyy yksi maailman johtavista tieteellisen laskennan ja datanhallinnan ekosysteemeistä, jolla on erittäin merkittävä vaikutus kotimaisen tutkimuksen kilpailukykyyn ja maailmanluokan kansainvälisten tutkimusryhmien synnyttämiseen. Supertietokoneita tarvitaan mm. ilmastotieteissä, lääketieteessä ja fuusiotutkimuksessa. Suomen uudet supertietokoneet tukevat perinteisten simuloinnin, suurkapasiteettilaskennan ja data-analyysin lisäksi koneoppimista ja tekoälylaskentaa.

Tässä kohtaa Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja RoboAI astuvat kuvaan mukaan. Mirka Leinon johtama tutkimusryhmä on tehnyt yli 10 vuoden ajan teollisuuden tuotekehitysprojekteja keskittyen konenäköön, älykkääseen robotiikkaan, tuotannon simulointiin, 3D-tulostukseen, sulautettuihin järjestelmiin ja tekoälyyn. Sari Merilammen johtama tutkimusryhmä on teknologian keinoin tutkinut ja kehittänyt hyvinvointia ja terveyttä edistäviä ratkaisuja erityisenä kohderyhmänä toimintakykyrajoitteiset. Tarmo Lippingin johtamalla tutkimusryhmällä on vuosikymmenien kokemus signaalinkäsittelystä, aikasarja-analyyseista ja teollisuusdatan analytiikasta. Nämä tutkimusryhmät muodostavat RoboAI-tutkimus- ja tuotekehityskeskuksen ytimen.

Maailma, Suomi ja Satakunta ovat nyt valmiita uuteen aikakauteen. Edellä mainittua teollisuuden automaation, robotiikan ja data-analytiikan osaamista on vuoden 2019 aikana suunnattu myös terveysteknologian ja lääketieteen tutkimukseen sekä tiedolla johtamiseen. Tätä tutkimusta vahvistamaan on perustettu Anu Holmin johtama tekoälyn tutkimusryhmä. Kaikki edellä mainitut RoboAI-tutkimusryhmät ovat tekemässä Tulevaisuuden sairaalan innovaatioalustaa Satasairaalan johdon ohjauksessa. Tulevaisuuden sairaalassa asiakkaita palvellaan mahdollisimman paljon muualla kuin sairaalan tiloissa, joko kotona digitaalisesti tai lähellä kotia osana maakunnallista palvelujärjestelmää.

Ennen loppuhuipentumaa vielä muutama sana kliinisestä tietoaltaasta. Auria Tietopalvelu on tehnyt äärimmäisen tärkeää rakenteellistamis- ja harmonisointityötä Varsinais-Suomen, Satakunnan sekä Vaasan sairaanhoitopiirien potilastietojärjestelmien tallentamille tiedoille. Tallennettu tieto sisältää muun muassa tietoa potilaan poliklinikka- ja osastohoidoista, lääkehoidoista, kuvantamistutkimuksista sekä mahdollisista näytteistä. Kliinisen tietoaltaan suuri datamäärä mahdollistaa uudenlaisien yhteyksien löytämisen (esimerkkinä ennalta tuntemattomien lääkevaikutusten havaitsemisen) data-analytiikkaa, koneoppimista ja tekoälyäteknologioita hyödyntämällä.

Tässä kohtaa Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja RoboAI astuvat uudelleen kuvaan mukaan. Rakennamme tällä hetkellä mahdollisimman vaivattomia työskentelymalleja tietoaltaassa olevan datan käsittelyyn. Ensinnäkin, tietoaltaan data siirtyisi Aurian tietoaltaasta CSC:n palvelinsaliin tietoturvallisesti Funet-verkkoa käyttäen. Dataa olisi mahdollista käsitellä oman tietokoneen suojatun etätyöpöytä-yhteyden läpi, jolloin data ei missään vaiheessa siirry pois tietoturvallisesta käyttöympäristöstä. Tutkijamme voisivat näin ollen valjastaa ensimmäisessä kappaleessa mainittujen supertietokoneiden laskentakapasiteetin tietoaltaan datan käsittelyyn. Tämä tulee olemaan ainutlaatuista Suomessa. Tavoitteemme onkin saada kehitetyt toimintamallit ja tutkijan opas jokaisen suomalaisen korkeakoulun ja sairaanhoitopiirin käyttöön.

Supertietokoneiden ja tietoaltaan datan käyttömahdollisuudet ovat hyvä alku, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää tutkimusryhmiltä monitieteistä osaamista: kliinisen aihepiirin tuntemusta, tietorekisterien sisällöntuntemusta, teknistä osaamista tiedon hakuun sekä data-analytiikan, koneoppimisen ja tekoälyn osaamista. Olemme RoboAI:ssa loistavassa tilanteessa, kun kliinisen lääketieteen johtavia tutkijoita haluaa yhdistää osaamisensa meidän kanssamme. Ja koska saamme tehdä uutta ja ainutlaatuista yhdessä Satasairaalan visionäärisen johdon kanssa.

Lopuksi vielä tärkeä huomio. Tietoaltaan data on teknisessä mielessä tutkijoiden käytettävissä. Sen saaminen tutkimuskäyttöön edellyttää tietysti tutkimusluvan saamista. Kansalaisten henkilö- ja terveystietoja käsitellään aina anonymisoituna, ja eettiset näkökulmat on huomioitu kaikessa tarkastelussa.

keskiviikko 7. elokuuta 2019

Totuus pitkästä matematiikasta

Yliopistojen uuden todistusvalintojen pisteytysjärjestelmän on väitetty suosivan pitkän matematiikan lukijoita (esim. HS 26.5. ja HS 1.6.). Pitkästä matematiikasta on väitetty tulleen lukioiden ykkösaine. Matematiikalla on esimerkiksi väitetty olevan enemmän merkitystä englannin kielen pääsykokeissa kuin englannilla. Myös uusi opetusministeri Li Andersson on ollut huolissaan pitkän matematiikan painotuksesta (Maaseudun Tulevaisuus 24.7.). Samassa yhteydessä ministeri aivan oikein haluaa kiinnitettävän huomiota opiskelijoiden jaksamiseen. Erityisesti humanististen tieteiden osalta on esitetty huolestuneita kommentteja. Väitteiden ja kommenttien olisi kuitenkin toivottavaa perustua (matemaattisiin) faktoihin.

Faktaa on, että opiskelijavalintauudistus on enemmän kuin yksittäisen arvosanan pisteytys (Birgitta Vuorinen, OKM:n johtaja, HS 29.5.). Matematiikka on vain tietyillä aloilla pakollinen pisteyttävä aine. Äidinkieltä ja englantia painotetaan käytännössä jokaisella alalla. Todistusvalinta on kuitenkin vain yksi sisäänpääsyreitti. Opiskelemaan pääsee edelleen valintakokeen kautta tai osoittamalla osaamisensa ja ahkeruutensa avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opinnoissa. Esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakouluun on mahdollista päästä tutkinto-opiskelijaksi avoimen polun kautta suorittamalla ensin vajaan vuoden opinnot avoimen amk:ssa.

Faktaa on, että jos lukiolainen ei kirjoita matematiikkaa, hänen matemaattinen osaamisensa jää yläkoulussa opitun tasolle (Karvin raportti 2015). Jos haluamme nostaa matematiikan osaamisen tasoa, jokaisen olisi hyvä opiskella matematiikkaa ja myös kirjoittaa se. Vanhempien tuleekin innostaa lapsiaan valitsemaan ja kirjoittamaan pitkä tai lyhyt matematiikka. Koska Satakunta on teknologiateollisuuden maakunta. Me tarvitsemme matematiikan osaajia. Matematiikan osaamisesta tulee saada samanlainen ylpeyden aihe kuin jääkiekon pelaamisesta tai pianon soitosta.

Yliopistojen esittämä fakta on, että matematiikan opintomenestys ja yleinen opintomenestys korreloivat. Ja että keskiverto-osaaminen riittää erittäin hyvin. Kansakuntamme menestys on ollut ja tulee jatkossakin olemaan hyvien keskiverto-oppilaiden ja lahjakkaimpien varassa. Hyväksytään tämä tosiasia ja uskalletaan sanoa se ääneen. Varsinkin kun nykyisellä tasapäistämisellä heikkojen osaaminen ei nouse ja osaamisen keskitaso alenee (Metsämuurosen tutkimus 2017). Huolestuttavaa on, että lahjakkaat oppilaat menestyvät koulussa harvoin kykyjensä edellyttämällä tavalla ja heidän kokemuksensa kouluaikana saadusta tuesta ovat olleet hyvin vähäisiä (Marika Laineen Pro gradu -tutkielma, 2012).

Jokaisen ylioppilaan tulisi ymmärtää perusasiat prosentti- ja korkolaskuista sekä tilastoista ja todennäköisyyksistä. Näitä olisi itse asiassa hyvä opettaa ja oppia nykyistä enemmän. Tiedon käsittely- ja ymmärryskykyä sekä loogista ajattelua tarvitaan lähes jokaisessa tulevaisuuden työtehtävässä. Kielten, kulttuurin, historian yms. opinnot ovat toki merkityksellisiä, mutta matematiikan, fysiikan ja kemian opintojen merkityksen korostamista olisi hyvä tehdä vielä nykyistäkin enemmän.

Palataan lopuksi väitteeseen pitkän matematiikan suosimisesta. Jos pitkän matematiikan L:stä annetaan absoluuttisesti enemmän pisteitä kuin esim. ruotsin tai saksan L:stä, tämä ei (välttämättä) tarkoita sitä, että matematiikalla olisi enemmän merkitystä. Otetaan yksinkertaistettu, mutta todellisten pistemäärien mukainen esimerkki kauppakorkeakoulun todistusvalinnasta. Pitkän matematiikan L:stä saa 10 ja E:stä 9 pistettä, ruotsin/saksan L:stä 6 ja E:stä 4 pistettä. Jos nyt opiskelemaan pääsisi 15 pisteellä, niin kummalla on enemmän merkitystä, matematiikalla vai ruotsilla/saksalla? Kauppakorkeakouluun Turkuun pääsi tänä vuonna kokonaispistemäärällä 32. Tämän pistemäärän saavutti mm. kirjoittamalla neljä kieltä ja niistä ruotsista ja saksasta L:n, äidinkielestä ja englannista E:n sekä pitkästä matematiikasta C:n. Kauppakorkeakouluun Poriin pääsi 26 pisteellä kirjoittamalla esim. äidinkielestä M:n ja muista kielistä E:n sekä edelleen pitkästä matematiikasta C:n. Vertailun vuoksi todettakoon, että Satakunnan ammattikorkeakouluun pääsee suorittamaan insinööriopintoja pelkällä pitkän matematiikan C:llä tai lyhyen matematiikan E:llä. Tämä on matematiikan suosimista.