torstai 8. joulukuuta 2022

SAMKin kampukselle professori ja DI-ohjelma

(Pitkä tarina, mutta kannattaa ehdottomasti lukea)

Kirjoitin aiemmin blogissani vaihtoehdosta Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämiselle. Parhaana vaihtoehtona tekniikan koulutuksen osalta esitin, että meidän täytyy pitää nykyiset asemat yritysten tarpeisiin kohdennettujen SAMKin insinöörikoulutusten osalta ja rakentaa niiden päälle uudet insinööristä diplomi-insinööriksi maisterikoulutukset. Nämä koulutukset kannattaisi ehdottomasti suunnata työelämään jo kiinnittyneille. Muutoin vaarana on se, että koulutamme lahjakasta nuorisoamme pois omasta maakunnastamme.

Kerroin myös, että SAMKin olettaisi olevan houkutteleva yhteistyökumppani yliopistolle:

  1. Opetuksen laadussa Suomen paras
  2. SAMKista valmistuvat työllistyvät parhaimpien joukossa pääkaupunkiseudun ulkopuolella
  3. Valmistumisen jälkeen työelämässä yhtäjaksoisesti olleiden osuudessa ykkönen
  4. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (maisteritaso) suorittaneiden osalta uraseurantatuloksissa ykkönen.
Energia- ja robotiikka-alan diplomi-insinöörikoulutuksesta on haaveiltu Satakunnassa vuosien ajan. Nyt se viimein onnistuu ja kiitokset siitä Vaasan yliopistolle. Tämä on myös henkilökohtaisen unelmani täyttymys. Erittäin suuret kiitokseni menevät ensinnäkin dekaani Raine Hermansille. Hän on ensimmäisistä keskusteluista lähtien tuonut yhteistyöhön innovatiivisia ja kannustavia näkemyksiä. Raine näkee Satakunnan luontevana yhteistyökumppanina, koska molemmissa on samanlaista keskittymistä akkuliiketoimintaan. Rainen sanoin: ”Tässä me näemme yhä enemmän roolinamme toimia länsirannikon yliopistona.”

SAMKin ja Vaasan yliopiston yhteistyö on itse asiassa erittäin luonnollista. Satakunta ja Pohjanmaa ovat jalostuksen arvonlisäyksessä asukasta kohden Suomen ykkösmaakunnat. Viennin arvossa asukasta kohden ne ovat sijoilla kolme ja neljä Keski-Pohjanmaan ja Lapin jälkeen. Molemmissa maakunnissa yritykset ovat jo tehneet ja suunnittelevat miljardiluokan investointeja vihreään siirtymään ja akkuteknologiaan. DI-ohjelma ja tutkimusyhteistyö Vaasan suuntaan avaavat uusia mahdollisuuksia erityisesti Harjavallan suurteollisuuspuiston yrityksille, Ulvilan robotiikkaklusterin yrityksille ja Rauman teollisuusklusterin (meri, metalli, metsä, cleantech, elintarvike) yrityksille.

Suuret kiitokseni menevät myös kahdelle yhteistyötä rahoittavalle säätiölle. Ulla Tuomisen säätiön asiamiehen Ola Saarisen sanoin: ”Professuurin kustannuksiin osallistuminen on heille juuri oikeanlaista Satakuntaan kohdistuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista. Kun vielä tutkimusta tehdään sähköön, akkuihin, robotiikkaan ja sähköliiketoiminnan vahvistamiseen liittyen, professuuri on säätiön tarkoituksen ytimessä”. Eurajoen Säästöpankkisäätiön toimitusjohtajan Matti Saustilan sanoin: ”Osallistuminen professuuriin sekä siihen liittyvään DI-ohjelmaan, yhdessä mukana olevien kumppaneiden kanssa, toteuttaa erinomaisesti säätiömme tarkoituksen toteuttamista ja olemme erittäin iloisia mahdollisuudesta osallistua yhteistyöhön.”

RoboAI-tutkimusyhteisöömme Vaasa-yhteistyö tuo uuden toimijan Tampereen yliopiston ja Prizztechin rinnalle. Professorin työpiste on SAMKin Porin kampuksella ja hän tulee tekemään tutkimusta osana RoboAI-tiedeyhteisöä, jossa työskentelee yli 50 tutkijaa ja asiantuntijaa. Tämä vahvistaa myös SAMKin, RoboAI Green -osakokonaisuuden ja Prizztechin vihreän kasvun tiimin yhteistyötä. Yhteistyö Jarkko Vuorelan vetämän tiimin kanssa on ollut erittäin tuloksellista, ja haluankin tässä yhteydessä lämpimästi kiittää Jarkkoa ja hänen tiimiään Satakunnan yritysten kasvuun kohdistuvista käytännön toimenpiteistä.

Lopuksi. Professuurin ja DI-ohjelman lisäksi yhteistyö tulee käynnistämään lukuisia tutkimushankkeita SAMKin, Vaasan yliopiston ja molempien alueiden yritysten kesken. Odotan henkilökohtaisesti paljon tästä yhteistyöstä. Vaasan yliopistossa on energialiiketoiminnan tutkimusalusta, jota johtaa aiemmin SAMKin yliopettajana työskennellyt Suvi Karirinne. Suvin sanoin: ”Tutkimuksemme keskiössä ovat sähkön varastoinnin ratkaisut, joita tarvitaan esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman tuotannon vaihteluiden tasaamiseksi.” Vaasan yliopiston tutkimus keskittyy akkujen valmistuspuoleen, kun taas meillä SAMKissa tutkimus keskittyy akkujen ja arvometallien kierrätykseen. Tältäkin osin täydennämme toisiamme erinomaisesti. Suuret kiitokset Suville tutkimusyhteistyön avaamisesta.

Uskon vahvasti, että nyt on otettu vasta ensimmäiset, toki merkittävät, yhteistyöaskeleet Vaasan yliopiston kanssa. Jos tänne asti jaksoitte lukea, olette varmaan huomanneet, että Cimmohan on selvästi innoissaan tästä.

torstai 24. maaliskuuta 2022

SAMKin tutkimuskeskukset nousukiidossa

Satakunnan ammattikorkeakoulu haluaa teollisuuskorkeakouluna panostaa teknologiateollisuutta ja yritystoimintaa tukevaan käytännönläheiseen tutkimustoimintaan. Tutkimustoiminnan tulokset, joihin ei liity suojattavia IPR‐oikeuksia tai liikesalaisuuksia, saatetaan avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaisesti mahdollisimman laajaan jakeluun.

Viimeisen neljän vuoden aikana perustetut tutkimuskeskukset tukevat yrityksiä liiketoiminnan kasvussa ja uudistamisessa sekä kilpailukyvyn, tehokkuuden, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamisessa. Tekemistä ohjaa erityisesti Satakunnan Kasvun mahdollisuus -suunnitelma.

Uuden keskuksen perustamiselle on tiukat kriteerit. Keskuksen perustamista pohditaan, kun siihen liittyvä toiminta on tunnistettua ja tunnustettua elinkeinoelämän suunnalta. Eli siihen on saatu ulkopuolelta ”julistautumislupa”. Keskuksen tulee aina olla osa jotain kansallista, maakunnallista tai alueellista ekosysteemiä. Toiminnan on oltava tuote- ja palvelukehityksessä sekä soveltavassa tutkimuksessa korkeatasoista, myös kansainvälisesti. Keskuksessa tulee myös olla riittävästi (tohtoritason) tutkijoita ja tutkijaopettajia eli kriittistä massaa samassa paikassa.

SAMKissa toimii tällä hetkellä viisi + kaksi keskusta. Vuonna 2019 perustettu RoboAI tutkimus- ja tuotekehityskeskus oli keskuksista ensimmäinen. SAMKin ja Tampereen yliopiston yhteinen keskus kerää yhteen strategisesti tärkeää tutkimusta automaation ja robotiikan, tekoälyn, data-analytiikan ja optimoinnin teemoissa.

RoboAI:n osana toimii RoboAI Health, joka keskittyy hyvinvointiteknologian ja terveysteknologian tuote- ja palvelukehitykseen. RoboAI Green on RoboAI-perheen uusin tulokas. Sen painopisteenä on tukea maakunnan teknologiametalli- ja akkuklusteria yhteistyössä Prizztechin asiantuntijoiden (LINKKI) kanssa.

Keväällä 2020 perustettu Merilogistiikan tutkimuskeskus tekee tutkimusta ja tuote- ja palvelukehitystä teemoina tehokkuus, turvallisuus sekä sininen ja vihreä kasvu. Tutkimuskeskus tehostaa logistiikkaketjujen toimintaa, merenkulun turvallisuutta sekä huoltovarmuutta yhdessä alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

Tutkimuskeskus WANDER on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu tutkimuksen ja tuotekehityksen yhteenliittymä, jossa vesi, materiaalit sekä sisätilan hygienia kohtaavat toisensa. Hygieniatutkimuksessa kehitetään pandemioiden, kuten Covid-19:n leviämisen hallintaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka huomioi sisäympäristön eri tekijät ja rakennuksen koko elinkaaren. Monialainen ja poikkitieteellinen tutkimustoiminta tarjoaa yrityksille ainutlaatuisia yhteistyömahdollisuuksia.

Matkailun kehittämiskeskus luotsaa matkailualaa kohti kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa. Keskus aktivoi matkailualan kehittämisyhteistyötä käynnistämällä verkostoja ja yhdistämällä toimijoita yritystasolta kansainvälisiin verkostoihin. Kehittämiskeskuksen vahvuutena on eri alojen yhdistäminen samojen teemojen sisään: matkailussa yhdistyy niin markkinointi, kiertotalous, tiedolla johtaminen kuin kumppanuuksien kehittäminenkin.

Helmikuussa 2022 lanseerattu Tiedolla johtamisen keskus BIC keskittyy organisaatioiden kilpailukyvyn, tehokkuuden, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Tiedon, datan ja ajattelun hyödyntämisen merkitys niin uusien palveluiden luomisessa kuin organisaation toiminnan johtamisessakin on voimakkaassa kasvussa luonnollisena osana digitalisaatiokehitystä.

Tulevaisuudessa maailman muuttuessa myös keskukset muuttuvat ja kehittyvät, jotta niiden on mahdollista palvella elinkeinoelämää ja yhteistyökumppaneita parhaalla mahdollisella tavalla.

maanantai 24. tammikuuta 2022

Mitä SAMK haluaa tehdä paremmin - miksi ja miten

Yleisesti vaalien ja nyt ensimmäistä kertaa aluevaalien yhteydessä poliitikot kertovat mielellään, mitä pitäisi tehdä paremmin. Median palautekanavissa lukijat oikeutetusti toteavat, että tavoitteita kyllä osataan luetella, mutta konkreettisia toimenpiteitä tai ratkaisuja harvemmin kerrotaan. Sama vaivannee myös meitä korkeakouluissa työskenteleviä.

Yliopistokoulutuksen lisääminen Satakunnassa on välttämätöntä. Lienee myös selvää, että ammattikorkeakoulun merkitys alueelle on aivan keskeinen. Mitä sitten me SAMKissa haluamme tehdä paremmin, miksi ja miten? Meidän päätehtävä SAMKissa on alueen elinkeinoelämän palveleminen. Tällä hetkellä se tarkoittaa erityisesti kolmeen asiaan panostamista.

Osaavan työvoiman tuottamista

Oikeammin olisi sanoa yritysten ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin sopivan työvoiman tuottamista. Kahden viimeisimmän tilastovuoden mukaan 46,3% SAMKin opiskelijoista tulee Satakunnasta ja 54,5 % valmistuvista jää töihin Satakuntaan, joten näiden lukujen mukainen "vaihtotase" on elinkeinoelämän kannalta ilahduttavan positiivinen. Tämä ei kuitenkaan riitä. Meidän täytyy parantaa tätä vaihtotasetta.

SAMKista tutkinto-opiskelijoina valmistuvat eivät riitä vastaamaan alueen työvoimatarpeisiin, joten meidän tulee hakea nykyistä enemmän nopeita 1‐2 vuoden muunto‐ ja täsmätäydennyskoulutuksia. Tämä ei kuitenkaan tuo uutta työvoimaa markkinoille. Siksi toinen ratkaisu on julkisuudessa paljon esillä ollut opiskeluperäisen maahanmuuton lisääminen. Lisääminenkään ei riitä, jos ulkomaalaisia opiskelijoita ei saada kiinnitettyä heti ensimmäisen vuoden aikana maakuntaan ja sen työpaikkoihin. Tähän ratkaisuna avaamme uudistetun Youragent.fi palvelun, josta yritys näin halutessaan löytää kaikki ulkomaalaiset opiskelijamme. Toivomme, että harjoittelun ja muiden hitaan rekrytoinnin muotojen kautta he jäävät maakuntamme yrityksiin töihin. Youragent.fi palvelussa seuraamme opiskelijan urapolun kehittymistä koko opiskeluajan.

Uusien yritysten sparraamista

SAMK Yrityskiihdyttämö™ on tuottanut yli 350 yritystä ja kiihdyttämösopimuksia on tehty yli 650. Tälläkin hetkellä SAMKissa opiskelee lähes 100 yrittäjää tutkinto-opiskelijoina. Toiminta on keskittynyt omiin opiskelijoihin. Tämä ei kuitenkaan enää riitä. Kiihdyttämömme pitää saada kaikkien hyödynnettäväksi.

Yrityskiihdyttämön palvelut onkin avattu kaikille yrittäjille koko Satakunnassa. SAMKin kaksitoista kiihdyttämömentoria palvelevat nyt kaikkia sparrausta tarvitsevia yrittäjiä heidän kasvupolullaan. Toimintatapa voi olla esimerkiksi ideoiden pallottelua, liikeidean pitchaamista, liiketoimintasuunnitelman laatimista, markkina-analyysia, tuote- tai palvelukehitystä sekä myös rahoituksen hankkimista.

Yritysten kasvun tukemista

Jokainen yritys haluaa parantaa kilpailukykyään ja henkilöstön hyvinvointia. Listalla on myös digitalisaatioon ja vähähiilisyyteen panostaminen. Automaation, robotiikan ja tekoälyn aihealueilla olemme toimineet jo vuosia yritysten kumppaneina. RoboAI -tutkimus- ja tuotekehityskeskus yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa on ollut mielestämme menestystarina. Tämä ei kuitenkaan riitä.

Olemmekin vahvistaneet RoboAI-keskusta teknologiametalli- ja akkuosaamisella yhteistyössä Prizztechin kanssa. Yhteistyö on edennyt erinomaisesti. Olemme myös aiemmin perustneet kolme uutta keskusta tukemaan yrityksiä toiminnan kehittämisessä ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksien löytämisessä: Merilogistiikan tutkimuskeskus, Tutkimuskeskus WANDER ja Matkailun kehittämiskeskus. Helmikuussa lanseerataan uusi Tiedolla johtamisen keskus, joka tulee auttamaan yrityksiä tietoon perustuvassa päätöksenteossa uuden tai paremman liiketoiminnan tuottamiseksi.

perjantai 24. syyskuuta 2021

Vaihtoehto Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämiselle

 (Aiheen kattavuudesta johtuen tämä blogikirjoitukseni on normaalia huomattavasti pidempi)

Kerrataan ensin ikävät faktat. Uuden yliopiston perustaminen, käynnistäminen ja sieltä ensimmäisten valmistuminen kestänee noin kymmenen vuotta. Millainen maailma on 10 vuoden kuluttua? Ennusteiden mukaan tiedämme, että ekaluokkalaisia on 32% vähemmän kuin nyt [MDI 2019]. Satakunnan väestömäärä putoaa 220 tuhanteen [Tilastokeskus 2021]. Tiedämme myös, että ilman merkittäviä muutoksia työllisten määrä Suomessa pysyy samana, kun samaan aikaan eläkeläisten määrä kasvaa yli sadalla tuhannella [EVA 2021]. Lisäksi yli 70 000 yrittäjää jää eläkkeelle [Yrittäjät, 2020] ja teknologiateollisuus tarvitsee reilut 130 000 uutta osaajaa [Teknologiateollisuus 2021]. 

Jatketaan vielä. Lähimpiin yliopistoihin on Porista/Raumalta matkaa Turkuun 90km, Tampereelle 110km ja Vaasaan 190km. Satakunta on teollisuusmaakunta, joten miltä näyttää näiden yliopistojen maakunnallemme tärkeiden tekniikan alojen ensisijaisten hakijoiden määrät verrattuna aloituspaikkoihin? [YLE 2021]

  • Turku: materiaali + tietotekniikka + tietojenkäsittely = 1,45 (342/236)
  • Tampere: automaatio + kone + materiaali + sähkö + tietotekniikka = 1,56 (663/426)
  • Vaasa: automaatio + tietotekniikka + sähkö + energia = 0,58 (48/82)

Näiden lukujen pohjalta lienee aiheellista kysyä, miten saisimme Poriin ja Raumalle riittävästi hakijoita, kun näihinkin kaupunkeihin kaivataan kipeästi lisää hakijoita. Otetaan vertailukohdaksi SAMKin ammattikorkeakoulututkinnon vastaavat hakuluvut vuoden 2021 osalta:

  • Energia = 1,87 (56/30)
  • Kone = 3,50 (175/50)
  • Sähkö ja automaatio = 3,64 (255/70)
  • Tietojenkäsittely = 2,73 (82/30)

Näiden lisäksi SAMKissa on englanninkieliset erillishaussa olevat Artificial Intelligence ja Mechatronics tutkinto-ohjelmat, joihin on hakijoita selvästi enemmän kuin on aloituspaikkoja.

Oman ymmärrykseni mukaan yrityskenttämme tarvitsee/tulee tarvitsemaan maistereita ja diplomi-insinöörejä keskimäärin kolmasosan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrästä. Jos olen osannut oikein ynnätä, Porin yliopistokeskuksessa oli vuoden 2021 yhteisvalinnassa noin 250 aloituspaikkaa (maisteri tai DI) ja SAMKissa noin 300 aloituspaikkaa (YAMK). Ammattikorkeakoulututkintoon johtavia aloituspaikkoja oli SAMKissa noin 1500. Näiden lukujen perusteella alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suhteelliset hakijamäärät näyttäisivät olevan tasapainossa.

Satakunnan erityinen vahvuus on vahva resilienssi eli teollisen rakenteen ja eri toimialojen monipuolisuus ja sitä kautta muutosjoustavuus. Toisaalta tämä edellyttää koulutukselta samaa monipuolisuutta, jotta voimme palvella työnantajien laajaa osaamistarvetta. Meidän tulee siis huolehtia sekä ammattikorkeakoulututkintojen että maisteritason tutkintojen monialaisuudesta. 

Miten kaiken edellä kerrotun voisi ymmärtää? Eli siirrytään ikävistä faktoista mukavampiin päätelmiin ja mahdollisuuksiin.

  1. SAMKin koulutuspaikkojen määrästä ja monialaisuudesta tulee pitää kiinni
  2. Maisteritason tutkinnot tulee kohdentaa paremmin maakunnan yritysten tarpeisiin
  3. Tekniikan kandidaatin koulutuksen osalta ei ole järkeä lähteä kilpailemaan lähialueiden yliopistojen kanssa
  4. Yrityselämän osaamistarpeiden nopea muuttuminen edellyttää korkeakouluiltamme myös ja erityisesti nopeita työntekijöiden 1-2 vuoden muunto- ja täsmätäydennyskoulutuksia.

Kolmen ensimmäisen kohdan summauksena voisi todeta, että paras vaihtoehto tekniikan koulutuksen osalta olisi pitää nykyiset asemat yritysten tarpeisiin kohdennettujen SAMKin insinöörikoulutusten osalta ja rakentaa niiden päälle uudet insinööristä diplomi-insinööriksi maisterikoulutukset. Nämä koulutukset tulisi suunnata maakunnan yritysten tarpeisiin nykyistä paremmin. Tämä tarkoittaisi Tampereen ja Turun lisäksi uusien yliopistokumppanien hakemista. Esimerkiksi mahdollinen yhteistyö Aallon ja LUTin kanssa voisi laajentaa maisterikoulutusta akkuklusterin, meriteollisuuden ja robotiikan tueksi. Maisterikoulutusta voisi tällöin järjestää Porin lisäksi myös Raumalla.

Muutaman vuoden takainen opetusyhteistyösäännös tukee edellä esitetyn mukaista ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä. Säädös vahvisti ammattikorkeakoulututkintojen ja yliopistotutkintojen tuottaman osaamisen olevan monessa suhteessa niin samankaltaista, että kummankin sektorin opetuskokonaisuuksia voidaan sellaisenaan ottaa osaksi toisen sektorin tutkintoa. Säännös mahdollistaa sen, että yliopistotutkintoja on mahdollista tuottaa yliopistopaikkakuntien ulkopuolella yliopiston ja ammattikorkeakoulun tiiviinä yhteistyönä, kuitenkin siten, että vastuu tutkinnosta ja sen sisällöstä on yliopistolla. [Sirén 2021]

Edellä esitetyn mukaiset maisteriohjelmat kannattaisi ehdottomasti suunnata työelämään jo kiinnittyneille. Muutoin vaarana on, että koulutamme lahjakasta nuorisoamme pois omasta maakunnastamme. Kyse ei ole pelkästään tekniikan koulutuksesta. Samaa mallia olisi hyvä pohtia myös kaupallisen alan ja sote-alan koulutusyhteistyön osalta. Tarkennetaan vielä. Tässä mallissa SAMKin opiskelija voisi jatkaa valintamenettelyn kautta yliopistojen kanssa sovittuihin maisterikoulutuksiin tai työelämäkokemuksen jälkeen SAMKin YAMK-koulutuksiin.

SAMKin olettaisi olevan houkutteleva yhteistyökumppani yliopistoille (kymmenen vuoden amk-tilastot):

  1. Opetuksen laadussa Suomen paras
  2. SAMKista valmistuvat työllistyvät parhaiten pääkaupunkiseudun ulkopuolella
  3. Valmistumisen jälkeen työelämässä yhtäjaksoisesti olleiden osuudessa ykkönen
  4. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (maisteritaso) suorittaneiden osalta uraseurantatuloksissa ykkönen.

Alueemme kauppakamakarit ja yrittäjät ovat aivan oikein nostaneet koulutuksen lisäksi tarkasteluun tutkimuksen lisäämisen tarpeellisuuden. Edellä esitetyssä mallissa maisterikoulutuksissa opettaisivat sekä yliopistojen henkilökunta, että SAMKin tohtorikoulutuksen suorittanut henkilökunta. Yliopistojen opettajat toimisivat myös alueen tutkimuskeskusten tutkijoina ja päinvastoin. Tämä lisäisi merkittävästi alueen tki-panostusta. Yhteistyöllä vahvistettaisiin myös Tohtorikiihdyttämön toimintaa, kun väitöskirjojen aiheet kohdistuisivat Satakunnan työelämän tarpeisiin.

Lopuksi totean, että olen työtehtävieni ja tutkimusalueideni kautta henkeen ja vereen sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistoihminen.


tiistai 29. syyskuuta 2020

Digitalisaatiolla lisää bisnestä

Satakunnan Kauppakamarin tuorein lehti on omistettu digitalisaatiolle. Lehdessä on loistavia näkökulmia asiaan. Kannattaa ehdottomasti lukea! Itsekin sain kunnian kirjoittaa lehteen kolumnin. Laajennan tässä blogikirjoituksessa kolumnissa esittämiäni näkökulmia.

Haluan määritellä digitalisaation uuden tai paremman bisneksen tuottamiseksi yrityksen hallussa olevan tiedon (datan) avulla. Tieto ja sen analysointi on uuden ajan T&K:ta. Miten sillä sitten tehdään bisnestä tai muutetaan nykyistä kilpailuasetelmaa? Tennisjuniorien valmentajana voin sanoa, että menestykseen ei riitä paras tekniikka (teknologia) eikä paras liikkuminen kentällä (verkostoituminen) vaan paras pää (rohkeus ja kilpailutilanteen rakastaminen).

Miten pystymme tekemään elinkelvottomaksi nykyisten ratkaisujen arvon muodostumisen mekanismit. Tai ainakin ajattelemaan sitä. Miten muutumme palveluorientoituneemmaksi? Onko se edes tällä hetkellä mahdollista? Perustuotteemme digitalisoimisaste (lue: tiedon hyödyntämisen mahdollisuus) vaikuttaa tuotteisiimme liittyvien myytävien palvelujen digitalisoitumisasteeseen. Ensimmäinen askel olisi oman datan ”siistiminen” käytettävään muotoon.

Myyminen onkin sitten vaikeampaa. Yritykset eivät osaa riittävästi hahmottaa, mitä niillä on sellaista (tuotteen) dataa, jonka hyödyntämistä voisi myydä tai miten sillä voisi luoda asiakkaalle uutta arvoa. Varsin usein se voisi olla digitaalista etävalvontaa päätuotteen toiminnan optimoimiseksi. Ongelma on kaksisuuntainen. Digitaalisuutta, edistynyttä data-analytiikkaa ja tekoälyä sisältäviä toteutuksia tehdään, kun asiakkaat pyytävät – ongelmana on, osaavatko asiakkaat pyytää. Tai jos osaavat, niin ostavat vasta kun tietävät, että siitä ON HETI hyötyä – ei että siitä VOISI OLLA hyötyä. Ensimmäiset kaupat täytynee tehdä nollakatteella.

Paljon puhutaan tekoälystä (AI). Sekin perustuu datan hyödyntämiseen eli käyttökelpoisen data-alustan olemassaoloon. Yritykset eivät yleensä sijoita tähän rahaa, mutta se tulee eittämättä jossain vaiheessa vastaan, jos haluaa pysyä kilpailussa mukana. Data-analytiikka- ja tekoälyratkaisuja myyvillä AI-yrityksillä on myös toinen haaste: kauppaa ei tehdä myymällä parempi AI-tuote kuin nykyinen olemassa oleva AI-tuote, koska sellaista ei ole asiakkaalla ennestään olemassa. AI-maailma poikkeaa siinä mielessä normibisneksestä, että tekijöillä on usein tiede-/tutkimustaustaa ja sitä kautta evidenssiä tuotantokelpoisuudesta. Tämä ei kuitenkaan aina auta. Minunkin lähipiirissäni on tästä monta kokemusta.

Varoituksen sana tekoälystä on tässä paikallaan. Erittäin harvaan ohjelmistoon tai järjestelmään on tällä hetkellä lisätty (todellista) tekoälyä. Markkinointisanana sitä kuitenkin viljellään ruhtinaallisesti. Tekoälyä ei ole ohjelmistot tai automaatiojärjestelmät, joissa toimintaa ohjataan määrättyjen sääntöjen perusteella. Tekoälyn pitää oppia itse. Hyvä muistisääntö on, että oikea tekoäly (järjestelmä tai ohjelmisto) on huomenna parempi kuin tänään.

Oikeita tekoäly-yrityksiä on Suomessa vielä vähän, koska todellisten tekoälyratkaisujen ostajia on vielä vähän. Meillä on kuitenkin Satakunnassa hyvä tilanne. Satakuntalaiset AI-yritykset tarjoavat todellisia data-analytiikkaa ja tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja. Mutta niilläkin on edellä kerrottuja haasteita. Miten me sitten löydämme voittajayritysten ja AI-yritysten yhteisiin haasteisiin ratkaisuja? Toinen askel olisi solmia bisneskumppanuuksia näiden yritysten välille.

sunnuntai 23. elokuuta 2020

Maailmanennätys on ihan kiva juttu

Olemme tehneet Nico Kyngäksen kanssa matemaattisen optimoinnin maailmanennätyksen. Optimoinnin kohteena olivat 47 vaikeinta ns. SMPTSP-ongelmaa, joihin alan huippututkijat ovat yrittäneet löytää yhä parempia ratkaisuja. Ongelma on julkaistu vuonna 2001. Aiemmin tänä vuonna (2020) belgialainen tutkimusryhmä julkaisi ratkaisumenetelmän, jolla 42 näistä onnistuttiin ratkaisemaan. Tätä aiempi ennätys oli vuonna 2014 julkaistun menetelmän saavuttama 40 ratkaisua.

Me löysimme Nicon kanssa ratkaisun 44 ongelmaan. Nämä kaikki ratkaisut ovat todistettavasti optimaalisia eli niitä parempia ei voi kukaan enää löytää. Erityisesti kahden ongelman osalta tilanne jää edelleen avoimeksi. On kuitenkin varsin luultavaa, että nykyistä parempia ratkaisuja ei niille ole mahdollista löytää.

Teimme maailmaennätyksen kahden laskennallisen älykkyyden algoritmin yhteistyönä. Ensimmäinen on Nicon käynnissä olevassa väitöskirjatutkimuksessaan kehittämä R&R-algoritmi ja toinen on PEASTP-algoritmi, jonka perusta luotiin omassa väitöskirjatutkimuksessani viime vuosituhannella (silloin kun olin nuori ja aivot vielä jotenkin toimivat), ja jota parannettiin Jari Kyngäksen väitöskirjatutkimuksessa. Olemme aiemmin saavuttaneet algoritmeillamme erinomaisia tieteellisiä ja tuotannollisia tuloksia mm. työvuorojen ja työvuororakenteiden optimoinnissa sekä ammattilaisliigojen otteluohjelmien optimoinnissa (mm. Jääkiekon SM‐liiga ja Australian Football League).

Suomalaisia (ja satakuntalaisia) syytetään usein siitä, että he eivät tarpeeksi kehu omia saavutuksiaan, joten jatketaan vielä.

Maailmanennätyksen arvoa nostaa se, että aiemmat ennätykset oli tehty teoreettisilla menetelmillä, jotka oli suunniteltu erityisesti kyseisen ongelman ratkaisemiseen. Nicon kanssa saavuttamamme tulokset tehtiin osana käytännön optimointiongelman ratkaisumenetelmän kehittämistä. SMPTSP-ongelmat ovat tämän käytännön ongelman tieteellisiä erikoistapauksia, joissa jopa tuhansia työtehtäviä pitää sijoittaa sadoille työntekijöille siten, että käytettävien työntekijöiden määrä tulee minimoida.

Käytännön ongelmassa työntekijät käyvät asiakkaiden luona suorittamassa aikaikkunaan sidottuja työtehtäviä, joissa tulee huomioida mm. työntekijöiden osaamiset ja valmiudet. Tavoitteena on muodostaa samaan aikaan sekä kustannustehokkaat että työntekijöiden ja asiakkaiden kannalta sopivat työvuororakenteet. Esimerkkejä tällaisesta työstä ovat kotihoitopalvelut, siivouspalvelut, vartiointipalvelut, asennuspalvelut, sanomalehtien jakelu ja jätehuolto.

**********

Laskennallinen älykkyys on tekoälyn muoto, jossa käytetään luonnosta inspiraationsa saaneita laskennallisia menetelmiä kuten evoluutioalgoritmeja, muurahaisalgoritmeja ja parvietsintää. Tällaisella tekoälyllä pyritään ratkaisemaan ihmisjärjen ulottumattomissa olevia erittäin monimutkaisia ongelmia, jotka vaativat tietokoneelta massiivista laskentatehoa.

Tekoälyn toisella ”kognitiivisella” muodolla ratkaistaan ongelmia, jotka vaativat kognitiivisia taitoja, korkeaa tajuntaa ja ymmärrystä, esimerkkeinä hahmontunnistus, konenäkö, puheentunnistus, päätöksenteko ja oppiminen. Näitä ongelmia ratkaistaan erityisesti neuroverkoilla.

Tekoäly ei itse asiassa ole älyä, vaan se on ohjelman suorittamista ja tämä ohjelma lienee suurin piirtein yhtä (teko)älykäs kuin sen algoritmin suunnitellut ja sen ohjelmakoodin kirjoittanut ihminen.


torstai 7. toukokuuta 2020

SAMK Yrityskiihdyttämön™ palvelut avattu kaikille yrittämisestä kiinnostuneille - uutena startup- ja rahoituspalvelut

Satakunnassa on vahva teollisuusyritysten perinne. Satakunnan ammattikorkeakoulu on strategiassaan profiloitunut teollisuuskorkeakouluksi. SAMK on myös yrittäjyyskorkeakoulu, joka toimii osaamisintensiivisen yritystoiminnan synnyttämisen aktivaattorina Satakunnassa. Yrittämistä ja startup-genreä vahvistamalla monipuolistetaan Satakunnan elinkeinorakennetta. Käytännössä kaikki uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Suomen Yrittäjien tutkimuksen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija on halukas toimimaan yrittäjänä. SAMK vahvistaakin merkittävästi Yrityskiihdyttämön™ palveluita.

Yrityskiihdyttämössä on perustettu yli 330 yritystä ja yrityskiihdyttämösopimuksia on tehty lähes 600. SAMKissa on vuositasolla jo lähes 100 yrittäjää tutkinto-opiskelijoina. Yrittäjä saa tukea omalle liikeidealleen, toimivan yrityksen kehittämiseen tai omistajavaihdokseen. Yrityskiihdyttämö toimii kaikkien SAMKin koulutusohjelmien yhteydessä. Lähtökohtana yrittäjyysopinnoille on toiminnallisen yrittäjyyden viitekehys, Effectual entrepreneurship, jonka mukaan opiskelija tarkastelee yrittäjyyttä omista lähtökohdistaan, joita ovat minäkuvan lisäksi oma osaaminen ja omat verkostot. Keskeisintä Yrityskiihdyttämössä on kiihdyttämömentorien tuki ja neuvonta sekä opintosuoritusten suuntaaminen oman yrityksen hyväksi.

Yrityskiihdyttämön palvelut on nyt avattu kaikkien alkavien yrittäjien ja kasvuyrittäjien hyödynnettäväksi koko Satakunnassa. SAMKin yhdeksän kiihdyttämömentoria valmentavat yrittäjää hänen kasvupolullaan. Kiihdyttämössä kehitetään yritys- ja liikeideoita, validoidaan asiakas- ja käyttäjäkokemusta, rakennetaan tiimejä sekä suunnitellaan ja haetaan rahoitusta. Yrityskiihdyttämöllä on Crazy Townissa liiketila, jota opiskelijayrittäjät voivat käyttää asiakkaiden kohtaamiseen.

Uutena kokonaisuutena Yrityskiihdyttämössä on startup- ja rahoituspalvelut. Nopeaan kasvuun tähtäävät startup-yrittäjät saavat skaalautuville yritysideoille valmennusta vaikuttavien liiketoimintasuunnitelmien ja niitä tukevien markkina-analyysien tekemiseen. Kiihdyttämön startup-yrittäjillä tulee olla kyky toimia vaativissa yrityksen perustamisen ja kehittämisen toimintaympäristöissä. SAMK tekee myös sijoituksia startup-yrityksiin. Valuaation lisäksi tarkastelussa on kestävä liikevaihdon kasvu. Startup-palvelujen tavoitteena on lisätä startup-yrityksiin kansallisesti allokoidun rahan määrää Satakunnassa. SAMK tekee tiivistä startup-yhteistyötä Satakunnan bisnesenkeliverkoston (FiBAN) kanssa.

SAMK näkee korkeakoulun opiskelijoiden, henkilökunnan ja Yrityskiihdyttämön uusien asiakkaiden yrittäjyyden voimavarana ammattikorkeakoululle ja alueelliselle kehitykselle. Korkeakoululähtöisen innovaatiotoiminnan ja yritystoiminnan läpinäkyvät, tasavertaiset ja yhdenmukaiset periaatteet ja toimintatavat kannustavat koko korkeakouluyhteisöä ja maakuntaa yrittäjyyteen.

Hyödynnä Yrityskiihdyttämön palveluita – ota yhteyttä kiihdyttämömentoreihin!