Satakunnan mielenterveyden ohjelma käynnistyy

Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomessa vuosittain jo yli kymmenen miljardia euroa (OECD). Summa koostuu työmarkkinoiden ja terveyspalveluiden kustannuksista sekä sosiaaliturvasta. Pelkästään sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksavat vuoden aikana vähintään miljardin. Työvuosiksi muutettuna määrä vastaa yli 25 000 täyspäiväisesti työskentelevän henkilön poissaoloa töistä koko vuoden (KELA). Satakunnassa mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa on saanut noin 30 henkilöä tuhatta työikäistä kohden (Sotkanet).

Nykyään jo yli puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi (KELA). Työkyvyttömyydellä on todella kova hinta niin kansantalouden kuin yksilön näkökulmasta. Sairauden vuoksi eläkkeelle jäänyt yksi nuori tulee maksamaan yhteiskunnalle erilaisina maksuina ja tuottamattomana työnä useita miljoonia euroja. Rahaakin tärkeämpää on nuoren elämänkohtalo.

Psykiatrian professorin ja psykiatrisen hoidon asiantuntijan Jyrki Korkeilan mukaan masennus ja useat sairaudet kytkeytyvät toisiinsa voimakkaasti, mutta syy-seuraussuhteen suuntaa eli kausaliteettia ei aina tiedetä. Korkeila on yli 30 vuoden aikana julkaissut lukuisia tutkimustuloksia masennuksen suhteesta mm. työn kuormittavuuteen, elintapoihin, lääkityksen lisääntymiseen (Lääkärilehti 18.3.2025) ja jopa parisuhteeseen.

Asiassa on myös toinen puoli. Kelan tilastojen mukaan masennuslääkkeitä on syönyt ensimmäistä kertaa yli 600 000 suomalaista. Korkeilan mukaan masennusdiagnoosia itselleen maalailevat myös aikuiset, joilla häiriötä ei ole. Etenkin nuorehkot naiset diagnosoivat itselleen tarkkaavuushäiriötä enemmän kuin koskaan ennen. Kun ADHD käsitteenä näkyy paljon julkisuudessa, oman elämän vaikeuksia voi alkaa heijastella sen kautta.

Suomalaisen yhteiskunnan ja maakuntamme kestävyyden kannalta on keskeistä, että mielenterveyteen liittyvää työkyvyttömyyttä saadaan vähennettyä. Satapsykiatrian johtaja Jukka Kärkkäinen on useampaan otteeseen esittänyt, että ratkaisumallia voidaan ottaa 1970-luvun Pohjois-Karjala-projektista, jossa lisättiin väestön tietoisuutta sydän- ja verisuonitaudeista ja niiden riskitekijöistä, panostettiin ennaltaehkäisyyn ja parannettiin sairauksien hoitoa. Mielenterveyden ”Pohjois-Karjala”-projektille on selkeä tilaus.

Satakunnan ammattikorkeakoulu on ottanut tehtävän vastaan, ja Satakuntaliitto on myöntänyt EU-rahoitusta Satakunnan mielenterveyden ohjelman käynnistämiseen. Hanketta vetää Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskus tutkimuspäällikkö Taina Jyräkosken ja Henna Kyhän johdolla. Satakunnan hyvinvointialue on hankkeessa tiiviisti mukana t&k-johtaja Mari Niemen johdolla. Ohjelman onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Satapsykiatrian johtaja Jukka Kärkkäinen ja psykiatrian professori Jyrki Korkeila ovat mukana ohjelman suunnittelutyössä.

Ohjelman ensimmäisenä toimenpiteenä on tuottaa reaaliaikainen tilanne Satakunnan alueen työikäisten mielenterveystilanteesta erityisesti työkykyyn liittyen. Nykytila-arvion tuloksena löydetään ne mielenterveyden fokukset ja muutokset, joihin pitää ja joihin on mahdollista vaikuttaa, ja jotka tulee yhteiskuntana ja yksilöinä ottaa huomioon.

(Satakunnan Kansa julkaisi tämän tekstin yliönä 27.9.2025)