Budjetointia, rahoitusmallia ja tuottavuusloikkaa

Syksy on budjetoinnin kulta-aikaa. Yritykset hakevat tasapainoa tulo-odotusten ja menojen välillä. Niin myös me SAMK Oy:ssä. Samaan aikaan Suomi Oy:n kilpailukykyä yritetään ja on yritetty parantaa julkisia menoja vähentämällä. Erityisesti ammattikorkeakouluihin on kohdistunut aivan nykypäiviin asti mittavaa rahoituksen vähentämistä. SAMK Oy:n liikevaihto oli vuonna 2012 43.6M€ ja näyttäisi nyt asettuvan 32M€:n tasolle. Pudotusta 27%. Henkilöstöä SAMKissa on enimmillään ollut 550 ja tällä hetkellä 400. Pudotusta samainen 27%.

Ammattikorkeakoulujen OKM-rahoitus perustuu äärimmäisen nerokkaaseen vuonna 2012 lanseerattuun rahoitusmalliin, jossa ammattikorkeakoulut on laitettu kilpailemaan keskenään rahoituksesta. Kyseessä on nollasummapeli, johon OKM laittaa kilpailtavaksi ensi vuonna 760M€ (vuonna 2012 940M€). Saat sitä enemmän rahaa mitä enemmän suhteessa muihin tuotat erityisesti tutkintoja ja 55op vuodessa suorittaneita sekä hankit ulkopuolista tki-rahaa.

Rahoitusmallin nerokkuus paljastuu, kun tarkastelee muutosta tutkintojen ja 55op vuodessa suorittaneiden määrässä. Jokainen ammattikorkeakoulu tuottaa molempia huomattavasti enemmän kuin aiemmin ja vielä pienemmällä rahalla. Erinomainen esimerkki tuottavuusloikasta Sipilän hallitukselle.

Rahoitusmalli mittaa lähes kokonaan määrää, ei laatua. Opetuksen laatu ja työllistyminen huomioidaan myös, mutta SAMKin näkökulmasta valitettavan pienellä painoarvolla. Viimeisen 10 vuoden tilastollisella tarkastelujaksolla SAMK on ollut opetuksen laadussa koko Suomen paras. Valmistuneiden työllistymisessä SAMK on metropolialueen ulkopuolella niin ikään Suomen paras. Opiskelijoiden näkökulmasta erittäin hienoa. Ansaitut kiitokset asiantuntijaopettajillemme.

Kolmas merkittävä rahoitusmallikomponentti, ulkopuolisen tki-rahoituksen määrä, on hyvinkin ongelmallinen, kuten rehtori Kämäri on omassa blogissaan useamman kerran tuonut esille. TKI-rahoituksen indikaattori suosii Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluja, joiden alueelle kohdentuu valtaosa Euroopan Unionin aluekehitysrahoituksesta. Aluekehitysrahaa on myönnetty ja myönnetään Itä- ja Pohjois-Suomeen lähes 10 kertaa enemmän kuin Länsi- ja Etelä-Suomeen asukaslukuun suhteutettuna. Kyseisten alueiden ammattikorkeakoulut saavat huomattavasti helpommin aluekehitysrahaa ja rahoitusmallin kautta vielä jokaista saatua euroa kohti (oletusarvona) 80c lisää.

Rahoitusmalli on kaikesta huolimatta erittäin selkeä ja antaa hyvät ja kaikilla tiedossa olevat raamit tuloarvion tekemiseen. Mutta. Mutta. Mutta. OKM halusi taas alkaa ohjaamisen sijaan itse päättämään/säätämään. Säätö nro 1: Tutkintojen määrään tulee katot ja nämä katot päättää OKM. Eli OKM käytännössä määrää, minkä verran voit rahoitusmallin kautta saada tutkinnoista rahaa. Säätö nro 2: Rahoitusmallin kokonaissummasta irrotettiin 5% eli 40M€, jonka OKM jakaa ns. strategiarahana. Eli OKM käytännössä päättää osasta rahan jakamisesta oman näkemyksensä mukaisesti. Säätö nro 3: Strategiarahan lisäksi OKM jakaa erityisavustuksia erilaisiin kehittämishankkeisiin. Eli sama juttu kuin edellä. Summa summarum: OKM voi omalla päätäntävallallaan tehdä ammattikorkeakoulun taloudenhoidosta menestyksellistä tai piinallista.

Miten SAMK kilpailussa menestyy? Uskomme ja luotamme siihen, että hyvin. Asiantunteva henkilöstö on tärkein voimavaramme. Pitkän tähtäimen henkilöstösuunnittelu on agendallamme ykkösasioita. Noin 25% asiantuntijoistamme on eläkeiässä seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä on sekä haaste että mahdollisuus.

SAMKin uusi strategia on saanut paljon positiivista palautetta yrityksiltä, yhteisöiltä ja henkilöstöltämme. Erityisesti on kiitelty selkeiden valintojen tekemistä ja konkreettisuutta. Strategian toimenpideohjelman toteuttaminen ohjaa tämän ja tulevien syksyjen budjetointia. Panostamme vahvuus- ja nouseviin aloihimme, kansainvälisyyteen ja aluetta palvelevien osaamiskeskittymien luomiseen. Haluamme olla alueemme keskeinen tuottavuusloikan vaikuttaja.