SAMKin kampukselle professori ja DI-ohjelma

(Pitkä tarina, mutta kannattaa ehdottomasti lukea)

Kirjoitin aiemmin blogissani vaihtoehdosta Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämiselle. Parhaana vaihtoehtona tekniikan koulutuksen osalta esitin, että meidän täytyy pitää nykyiset asemat yritysten tarpeisiin kohdennettujen SAMKin insinöörikoulutusten osalta ja rakentaa niiden päälle uudet insinööristä diplomi-insinööriksi maisterikoulutukset. Nämä koulutukset kannattaisi ehdottomasti suunnata työelämään jo kiinnittyneille. Muutoin vaarana on se, että koulutamme lahjakasta nuorisoamme pois omasta maakunnastamme.

Kerroin myös, että SAMKin olettaisi olevan houkutteleva yhteistyökumppani yliopistolle:

1. Opetuksen laadussa Suomen paras
2. SAMKista valmistuvat työllistyvät parhaimpien joukossa pääkaupunkiseudun ulkopuolella
3. Valmistumisen jälkeen työelämässä yhtäjaksoisesti olleiden osuudessa ykkönen
4. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (maisteritaso) suorittaneiden osalta uraseurantatuloksissa ykkönen.

Energia- ja robotiikka-alan diplomi-insinöörikoulutuksesta on haaveiltu Satakunnassa vuosien ajan. Nyt se viimein onnistuu ja kiitokset siitä Vaasan yliopistolle. Tämä on myös henkilökohtaisen unelmani täyttymys. Erittäin suuret kiitokseni menevät ensinnäkin dekaani Raine Hermansille. Hän on ensimmäisistä keskusteluista lähtien tuonut yhteistyöhön innovatiivisia ja kannustavia näkemyksiä. Raine näkee Satakunnan luontevana yhteistyökumppanina, koska molemmissa on samanlaista keskittymistä akkuliiketoimintaan. Rainen sanoin: ”Tässä me näemme yhä enemmän roolinamme toimia länsirannikon yliopistona.”

SAMKin ja Vaasan yliopiston yhteistyö on itse asiassa erittäin luonnollista. Satakunta ja Pohjanmaa ovat jalostuksen arvonlisäyksessä asukasta kohden Suomen ykkösmaakunnat. Viennin arvossa asukasta kohden ne ovat sijoilla kolme ja neljä Keski-Pohjanmaan ja Lapin jälkeen. Molemmissa maakunnissa yritykset ovat jo tehneet ja suunnittelevat miljardiluokan investointeja vihreään siirtymään ja akkuteknologiaan. DI-ohjelma ja tutkimusyhteistyö Vaasan suuntaan avaavat uusia mahdollisuuksia erityisesti Harjavallan suurteollisuuspuiston yrityksille, Ulvilan robotiikkaklusterin yrityksille ja Rauman teollisuusklusterin (meri, metalli, metsä, cleantech, elintarvike) yrityksille.

Suuret kiitokseni menevät myös kahdelle yhteistyötä rahoittavalle säätiölle. Ulla Tuomisen säätiön asiamiehen Ola Saarisen sanoin: ”Professuurin kustannuksiin osallistuminen on heille juuri oikeanlaista Satakuntaan kohdistuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista. Kun vielä tutkimusta tehdään sähköön, akkuihin, robotiikkaan ja sähköliiketoiminnan vahvistamiseen liittyen, professuuri on säätiön tarkoituksen ytimessä”. Eurajoen Säästöpankkisäätiön toimitusjohtajan Matti Saustilan sanoin: ”Osallistuminen professuuriin sekä siihen liittyvään DI-ohjelmaan, yhdessä mukana olevien kumppaneiden kanssa, toteuttaa erinomaisesti säätiömme tarkoituksen toteuttamista ja olemme erittäin iloisia mahdollisuudesta osallistua yhteistyöhön.”

RoboAI-tutkimusyhteisöömme Vaasa-yhteistyö tuo uuden toimijan Tampereen yliopiston ja Prizztechin rinnalle. Professorin työpiste on SAMKin Porin kampuksella ja hän tulee tekemään tutkimusta osana RoboAI-tiedeyhteisöä, jossa työskentelee yli 50 tutkijaa ja asiantuntijaa. Tämä vahvistaa myös SAMKin, RoboAI Green -osakokonaisuuden ja Prizztechin vihreän kasvun tiimin yhteistyötä. Yhteistyö Jarkko Vuorelan vetämän tiimin kanssa on ollut erittäin tuloksellista, ja haluankin tässä yhteydessä lämpimästi kiittää Jarkkoa ja hänen tiimiään Satakunnan yritysten kasvuun kohdistuvista käytännön toimenpiteistä.

Lopuksi. Professuurin ja DI-ohjelman lisäksi yhteistyö tulee käynnistämään lukuisia tutkimushankkeita SAMKin, Vaasan yliopiston ja molempien alueiden yritysten kesken. Odotan henkilökohtaisesti paljon tästä yhteistyöstä. Vaasan yliopistossa on energialiiketoiminnan tutkimusalusta, jota johtaa aiemmin SAMKin yliopettajana työskennellyt Suvi Karirinne. Suvin sanoin: ”Tutkimuksemme keskiössä ovat sähkön varastoinnin ratkaisut, joita tarvitaan esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman tuotannon vaihteluiden tasaamiseksi.” Vaasan yliopiston tutkimus keskittyy akkujen valmistuspuoleen, kun taas meillä SAMKissa tutkimus keskittyy akkujen ja arvometallien kierrätykseen. Tältäkin osin täydennämme toisiamme erinomaisesti. Suuret kiitokset Suville tutkimusyhteistyön avaamisesta.

Uskon vahvasti, että nyt on otettu vasta ensimmäiset, toki merkittävät, yhteistyöaskeleet Vaasan yliopiston kanssa. Jos tänne asti jaksoitte lukea, olette varmaan huomanneet, että Cimmohan on selvästi innoissaan tästä.

SAMKin tutkimuskeskukset nousukiidossa

Satakunnan ammattikorkeakoulu haluaa teollisuuskorkeakouluna panostaa teknologiateollisuutta ja yritystoimintaa tukevaan käytännönläheiseen tutkimustoimintaan. Tutkimustoiminnan tulokset, joihin ei liity suojattavia IPR‐oikeuksia tai liikesalaisuuksia, saatetaan avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaisesti mahdollisimman laajaan jakeluun.

Viimeisen neljän vuoden aikana perustetut tutkimuskeskukset tukevat yrityksiä liiketoiminnan kasvussa ja uudistamisessa sekä kilpailukyvyn, tehokkuuden, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamisessa. Tekemistä ohjaa erityisesti Satakunnan Kasvun mahdollisuus -suunnitelma.

Uuden keskuksen perustamiselle on tiukat kriteerit. Keskuksen perustamista pohditaan, kun siihen liittyvä toiminta on tunnistettua ja tunnustettua elinkeinoelämän suunnalta. Eli siihen on saatu ulkopuolelta ”julistautumislupa”. Keskuksen tulee aina olla osa jotain kansallista, maakunnallista tai alueellista ekosysteemiä. Toiminnan on oltava tuote- ja palvelukehityksessä sekä soveltavassa tutkimuksessa korkeatasoista, myös kansainvälisesti. Keskuksessa tulee myös olla riittävästi (tohtoritason) tutkijoita ja tutkijaopettajia eli kriittistä massaa samassa paikassa.

SAMKissa toimii tällä hetkellä viisi + kaksi keskusta. Vuonna 2019 perustettu RoboAI tutkimus- ja tuotekehityskeskus oli keskuksista ensimmäinen. SAMKin ja Tampereen yliopiston yhteinen keskus kerää yhteen strategisesti tärkeää tutkimusta automaation ja robotiikan, tekoälyn, data-analytiikan ja optimoinnin teemoissa.

RoboAI:n osana toimii RoboAI Health, joka keskittyy hyvinvointiteknologian ja terveysteknologian tuote- ja palvelukehitykseen. RoboAI Green on RoboAI-perheen uusin tulokas. Sen painopisteenä on tukea maakunnan teknologiametalli- ja akkuklusteria yhteistyössä Prizztechin asiantuntijoiden (LINKKI) kanssa.

Keväällä 2020 perustettu Merilogistiikan tutkimuskeskus tekee tutkimusta ja tuote- ja palvelukehitystä teemoina tehokkuus, turvallisuus sekä sininen ja vihreä kasvu. Tutkimuskeskus tehostaa logistiikkaketjujen toimintaa, merenkulun turvallisuutta sekä huoltovarmuutta yhdessä alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

Tutkimuskeskus WANDER on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu tutkimuksen ja tuotekehityksen yhteenliittymä, jossa vesi, materiaalit sekä sisätilan hygienia kohtaavat toisensa. Hygieniatutkimuksessa kehitetään pandemioiden, kuten Covid-19:n leviämisen hallintaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka huomioi sisäympäristön eri tekijät ja rakennuksen koko elinkaaren. Monialainen ja poikkitieteellinen tutkimustoiminta tarjoaa yrityksille ainutlaatuisia yhteistyömahdollisuuksia.

Matkailun kehittämiskeskus luotsaa matkailualaa kohti kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa. Keskus aktivoi matkailualan kehittämisyhteistyötä käynnistämällä verkostoja ja yhdistämällä toimijoita yritystasolta kansainvälisiin verkostoihin. Kehittämiskeskuksen vahvuutena on eri alojen yhdistäminen samojen teemojen sisään: matkailussa yhdistyy niin markkinointi, kiertotalous, tiedolla johtaminen kuin kumppanuuksien kehittäminenkin.

Helmikuussa 2022 lanseerattu Tiedolla johtamisen keskus BIC keskittyy organisaatioiden kilpailukyvyn, tehokkuuden, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Tiedon, datan ja ajattelun hyödyntämisen merkitys niin uusien palveluiden luomisessa kuin organisaation toiminnan johtamisessakin on voimakkaassa kasvussa luonnollisena osana digitalisaatiokehitystä.

Tulevaisuudessa maailman muuttuessa myös keskukset muuttuvat ja kehittyvät, jotta niiden on mahdollista palvella elinkeinoelämää ja yhteistyökumppaneita parhaalla mahdollisella tavalla.

Mitä SAMK haluaa tehdä paremmin - miksi ja miten

Yleisesti vaalien ja nyt ensimmäistä kertaa aluevaalien yhteydessä poliitikot kertovat mielellään, mitä pitäisi tehdä paremmin. Median palautekanavissa lukijat oikeutetusti toteavat, että tavoitteita kyllä osataan luetella, mutta konkreettisia toimenpiteitä tai ratkaisuja harvemmin kerrotaan. Sama vaivannee myös meitä korkeakouluissa työskenteleviä.

Yliopistokoulutuksen lisääminen Satakunnassa on välttämätöntä. Lienee myös selvää, että ammattikorkeakoulun merkitys alueelle on aivan keskeinen. Mitä sitten me SAMKissa haluamme tehdä paremmin, miksi ja miten? Meidän päätehtävä SAMKissa on alueen elinkeinoelämän palveleminen. Tällä hetkellä se tarkoittaa erityisesti kolmeen asiaan panostamista.

Osaavan työvoiman tuottamista

Oikeammin olisi sanoa yritysten ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin sopivan työvoiman tuottamista. Kahden viimeisimmän tilastovuoden mukaan 46,3% SAMKin opiskelijoista tulee Satakunnasta ja 54,5 % valmistuvista jää töihin Satakuntaan, joten näiden lukujen mukainen "vaihtotase" on elinkeinoelämän kannalta ilahduttavan positiivinen. Tämä ei kuitenkaan riitä. Meidän täytyy parantaa tätä vaihtotasetta.

SAMKista tutkinto-opiskelijoina valmistuvat eivät riitä vastaamaan alueen työvoimatarpeisiin, joten meidän tulee hakea nykyistä enemmän nopeita 1‐2 vuoden muunto‐ ja täsmätäydennyskoulutuksia. Tämä ei kuitenkaan tuo uutta työvoimaa markkinoille. Siksi toinen ratkaisu on julkisuudessa paljon esillä ollut opiskeluperäisen maahanmuuton lisääminen. Lisääminenkään ei riitä, jos ulkomaalaisia opiskelijoita ei saada kiinnitettyä heti ensimmäisen vuoden aikana maakuntaan ja sen työpaikkoihin. Tähän ratkaisuna avaamme uudistetun Youragent.fi palvelun, josta yritys näin halutessaan löytää kaikki ulkomaalaiset opiskelijamme. Toivomme, että harjoittelun ja muiden hitaan rekrytoinnin muotojen kautta he jäävät maakuntamme yrityksiin töihin. Youragent.fi palvelussa seuraamme opiskelijan urapolun kehittymistä koko opiskeluajan.

Uusien yritysten sparraamista

SAMK Yrityskiihdyttämö™ on tuottanut yli 350 yritystä ja kiihdyttämösopimuksia on tehty yli 650. Tälläkin hetkellä SAMKissa opiskelee lähes 100 yrittäjää tutkinto-opiskelijoina. Toiminta on keskittynyt omiin opiskelijoihin. Tämä ei kuitenkaan enää riitä. Kiihdyttämömme pitää saada kaikkien hyödynnettäväksi.

Yrityskiihdyttämön palvelut onkin avattu kaikille yrittäjille koko Satakunnassa. SAMKin kaksitoista kiihdyttämömentoria palvelevat nyt kaikkia sparrausta tarvitsevia yrittäjiä heidän kasvupolullaan. Toimintatapa voi olla esimerkiksi ideoiden pallottelua, liikeidean pitchaamista, liiketoimintasuunnitelman laatimista, markkina-analyysia, tuote- tai palvelukehitystä sekä myös rahoituksen hankkimista.

Yritysten kasvun tukemista

Jokainen yritys haluaa parantaa kilpailukykyään ja henkilöstön hyvinvointia. Listalla on myös digitalisaatioon ja vähähiilisyyteen panostaminen. Automaation, robotiikan ja tekoälyn aihealueilla olemme toimineet jo vuosia yritysten kumppaneina. RoboAI -tutkimus- ja tuotekehityskeskus yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa on ollut mielestämme menestystarina. Tämä ei kuitenkaan riitä.

Olemmekin vahvistaneet RoboAI-keskusta teknologiametalli- ja akkuosaamisella yhteistyössä Prizztechin kanssa. Yhteistyö on edennyt erinomaisesti. Olemme myös aiemmin perustneet kolme uutta keskusta tukemaan yrityksiä toiminnan kehittämisessä ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksien löytämisessä: Merilogistiikan tutkimuskeskus, Tutkimuskeskus WANDER ja Matkailun kehittämiskeskus. Helmikuussa lanseerataan uusi Tiedolla johtamisen keskus, joka tulee auttamaan yrityksiä tietoon perustuvassa päätöksenteossa uuden tai paremman liiketoiminnan tuottamiseksi.