Satakunnasta Euroopan Robotiikkamaakunta

Otsikko voi aluksi tuntua utopialta, mutta siihen on muutaman vuoden sisällä yllättävän hyvät realistiset mahdollisuudet. Ehdottomasti tärkein lähtökohta on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen noin 100 yrityksen Robocoast-automaatioverkosto, jonka sydän sykkii Ulvilassa yli 30 yrityksen voimin. Ala on kasvanut Satakunnassa vuosina 2010-2015 merkittävästi: liikevaihto 22%, henkilöstön määrä 39% ja palkkasumma 45%.

Yritysten kasvulle ensiarvoisen tärkeää on nykyisen ja tulevaisuuden osaamisen turvaaminen. Satakunnan korkeakouluissa on tällä hetkellä noin 100 opiskelupaikkaa ICT- ja automaatioalalla. Lisäksi SAMKilla ja TTY:llä on alaan liittyviä tutkimusryhmiä. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan näkökulmaa tulee laajentaa. Satakunnassa käynnistetäänkin Robotiikka Akatemia, jossa lapset, nuoret, aikuiset, opiskelijat ja työntekijät voivat opiskella ja hankkia uutta osaamista.

Robotiikka Akatemia järjestää lapsille kerhotoimintaa ja tarjoaa yläkoulun ja lukion oppilaille valinnaisia kursseja. SAMKin automaation koulutusohjelmassa käynnistetään Suomen laajin robotiikan opetuskokonaisuus. Akatemia toimii tiiviissä yhteistyössä Yrityskiihdyttämön ja bisnesenkeliverkosto FiBANin kanssa. Toiminnan tuloksena saamme innostuneita kohtaamisia, uusia kokemuksia, uuden oppimista ja aktivoivaa pöhinää ja pörinää. Ihannetuloksena saamme demoscene 2.0 -kulttuurin.

Yritykset tarvitsevat myös kohdennettuja tuotekehitysprojekteja ja tietoa tulevaisuuden tuotantomenetelmistä. Porin uudelle kampukselle tulee kaikille yhteistyötahoille avoin automaation ja robotiikan tutkimus- ja oppimisympäristö. Tämä laboratorioympäristö yhdistettynä muutaman minuutin päässä olevaan Ulvilan yritysklusteriin tulee nähdä yhteisenä tki-ympäristönä, jota globaalit robotiikan kärkiyritykset haluavat lähitulevaisuudessa hyödyntää.

Euroopan Robotiikkamaakunnaksi pääseminen edellyttää maakunnallista kansanliikettä. Olen vahvasti sitä mieltä, että Satakunnalla on käytännössä juuri tällä alalla mahdollisuus saavuttaa merkittävä kansainvälinen rooli ja brändi. Nyt pitää kerrankin rohkeasti julistautua ja panostaa brändäämiseen maakunnassa, kansallisesti ja Brysselissä.

Työ on jo alkanut. Hihoja ovat käärineet mm. Mikko Puputti, Kari Hietala, Mirka Leino, Marko Mikkola, Hannu Asmala ja Petri Nuutinen. Automation City Ulvila on lanseerattu. Robocoast-brändiä viedään eteenpäin. Satakuntaliitto rahoittaa alaan liittyviä hankkeita. SAMK on profiloitunut teollisuuskorkeakouluksi ja tehnyt automaatioon ja robotiikkaan panostavia valintoja. Brysselissä on keväällä merkittävä Satakunta-vetoinen robotiikkatapahtuma.

Maakunnan, kaupunkien, korkeakoulujen ja elinkeinopalvelujen yhteisellä tahtotilalla Satakunta voidaan vuonna 2020 tunnistaa ja tunnustaa Euroopan Robotiikkamaakunnaksi. Viime kädessä kaikki riippuu siitä, miten voimme yhdessä tukea yritysten (eloon)jäämistä ja kasvamista, uusien yritysten syntymistä ja uusien investointien saamista. Jotta voimme hyvillä mielin sanoa, että ”Satakunnassa sinusta tehdään automaation ja robotiikan ammattilainen ja osaavalle työntekijälle on täällä työpaikka”.

Paljon melua yrityskulttuurista

Ja aiheesta. Nimittäin tutkittu totuus on, että yrityskulttuuri erottaa menestyjät epäonnistujista. Menestyäkseen paremmin yrityksen tulee siis parantaa yrityskulttuuria. Tähän ei valitettavasti ole nopeaa reittiä tai oikotietä. Yrityskulttuuria ei voi ohjata, se syntyy tekemällä, pienillä askelilla ja isommilla askelilla. Ei siis kirjoittamalla tekstejä ja ohjeita tai näyttämällä kalvoja.

Yrityskulttuurista on satoja eri määritelmiä, joten mukaan mahtunee myös oma näkemykseni: "Yrityskulttuuri on meidän tapa tehdä asioita yhdessä". Eli 1) meidän tapa tehdä ja 2) yhdessä. Johdon toimet määrittelevät meidän tavan ja yhdessä tekemisen tavan. Millaisia toimia tämä voisi sitten tarkoittaa? Ennen neljää esimerkkiä kuitenkin tärkeä fakta: Yrityskulttuuria voi muuttaa vain muuttamalla omaa ajattelua. Hyvän yrityskulttuurin tunnusmerkki onkin henkilökunnan oma halu muuttaa maailmaa.

Yksi: Matti Alahuhdan mukaan tärkeää on ihmisten vireen johtaminen ja ihmisten oman innostuksen ruokkiminen. Jussi T. Koski on samaa mieltä: "Mikään ei ole ihmiselle tärkeämpää kuin saada tekemisistään eteenpäin menemisen kokemuksia". Jos tällaiseen imuun pääsee, työ on nautinto eikä rangaistus. Kosken mukaan on myös hyvä luulla itsestään liikaa, suomalaisille hyvä määrä on hänen mukaansa 30%. Ja tärkeää on luulla liikoja kaverista kanssa. Kehutaan siis kaveri päivässä!

Kaksi: Yritykseen tulee luoda puuttumisen kulttuuri. Ja puututaan sekä positiivisiin että negatiivisiin asioihin. Halutaan rakentaa tulevaisuutta, jossa tekemisillä ja tekemättä jättämisillä on väliä. Jokainen kantaa omalla toiminnallaan vastuun yrityksen menestymisestä. Toisaalta Jim Collinsia lainatakseni: "Jos menee huonosti, johtaja katsoo peiliin ja ymmärtää miksi näin on; jos menee hyvin, hän katsoo henkilöstöään ja ymmärtää miksi näin on".

Kolme: Uudet ideat ja yhteinen innostuminen ei synny neukkareiden palavereissa, vaan se tapahtuu kokoontumalla yhteen epäformaaleihin ympäristöihin esim. kahvioihin ja pubeihin. Ne ovat myös parhaita mahdollisia paikkoja harrastaa huumoria ja nauraa paljon. Huumori on yksi parhaista luovuuden työkaluista.

Neljä. Mårten Mickos kannustaa muutosviestien toistamiseen, sisäisessä viestinnässä ja esimiesten lähijohtamisessa. Muodolliset ja epämuodolliset henkilöstötilaisuudet, säännölliset tiedotustilaisuudet, johdon Road Show't ja blogit tulee hyödyntää samojen viestien toistamisessa. Organisaatio kaipaa myös johtajan läsnäoloa, digiaikana olisi hyvä viedä arkisia keskustelujakin verkkoon.

Paljon toistettu mantra on, että yrityskulttuuri syö strategioita aamupalaksi. Osin totta, sillä huonon yrityskulttuurin taustalla on usein huono strategia. Pete Niemisen mukaan oikeammin olisi sanoa: "Huono yrityskulttuuri syö huonoja strategioita aamupalaksi". Menestyvät yritykset uskovat asioihin, joista he puhuvat ja toimivat sen mukaan. He puhuvat (hyvästä) strategiastaan käyttämättä sitä sanaa. Mielestäni mekin teemme jo tätä: "jokainen opiskelijamme työllistyy", "opiskele kielellä, jolla työskentelet", "puuttumisen kulttuuri", jne. Konkreettinen ja käytännönläheinen strategia tervehdyttää eittämättä yrityskulttuuria.

Talousnäkymiä kiitoksin

Edellisen blogitekstini mukaan syksy on budjetoinnin kulta-aikaa. Toisaalta kerroin, että ei välttämättä niin mukavaa johtuen OKM:n ohjauksessa olevista tulokomponentteista, joihin meillä ei ole suoraa vaikutusmahdollisuutta. Kaksi viikkoa sitten olimme ministeriössä neljän vuoden välein pidettävässä strategianeuvottelussa. Menimme kuuntelemaan, keskustelemaan ja neuvottelemaan siitä, miten meillä on mennyt ja miten meillä tulevaisuudessa näyttäisi menevän. Sekä strategisesti että taloudellisesti. Toiveet olivat satakuntalaisen korkealla, olihan kyseinen päivä Kansallinen epäonnistumisen päivä.

Parituntinen neuvottelu ylijohtaja Kosusen johdolla oli hämmentävä. Tällä kertaa neuvottelu oli kehittämisorientoitunutta keskustelua, avointa mielipiteiden vaihtoa ja yhteisen ymmärryksen hakemista. Tulkintani mukaan syynä on yksinkertaisesti se, että SAMK on tehnyt viimeisten vuosien aikana oikeita ratkaisuja ja valinnut oikeat tulevaisuuteen katsovat strategiset painopisteet. Meille kerrottiin myös, miten pärjäsimme viime vuonna ammattikorkeakoulujen välisessä rahoitusmallikilpailussa. Kyllä, syksy on kuin onkin budjetoinnin kulta-aikaa.

SAMKin OKM-rahoitus on pudonnut 27% vuodesta 2012 vuoteen 2016. Mutta. Vuonna 2017 se kääntyy historiallisesti nousuun. Vaikka ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoitus vähenee. Olemme siis menestyneet kilpailussa erinomaisesti. Opiskelijamme etenevät opinnoissaan, heidän palautteensa mukaan opetus on laadukasta, he valmistuvat ja he työllistyvät; lisäksi olemme saaneet hyvin ulkopuolista tki-rahaa. Tämän kaiken on mahdollistanut osaavan henkilöstömme laadukas työ tiukentuneiden resurssien paineessa. Kiitos asiantuntijaopettajillemme, tutkijoillemme ja tukipalvelujen henkilöstöllemme, erinomaista työtä!

Hyvästä tekemisestä ja hyvistä OKM-uutisista johtuen talousnäkymät ovat hyvät. Olemme ensi vuonna sekä Raumalla että Porissa uusilla kampuksilla. Voimme tehdä merkittäviä investointeja oppimis- ja innovaatioympäristöihin, laboratoriotiloihin ja ICT-infrastruktuuriin. Voimme jatkaa merkittävästi nousujohteista panostusta osaamisen kehittämiseen, koulutukseen ja työhyvinvointiin. Voimme tehdä strategian mukaisia henkilöstöpanostuksia vahvuus- ja nouseville aloille ja yrittäjyyteen.

Vuonna 2013 henkilöstökustannusten osuus budjetista oli 64%, tänä vuonna se on 71%. Menestymisen ja hyvän tuloskunnon taustalla on siis henkilöstöön panostaminen. Meidän ei kuitenkaan ole tarvinnut tinkiä kampuksista eikä investoinneista. Seuraavaksi jäämme odottamaan pääomittamisen toteutumista. Rahoitus tuleville vuosille näyttää siis vakaalta ja budjettimme on tasapainossa, mutta budjetin kehys on edelleen erittäin tiukka. Tavoitteenamme tulee olla liikkumavaran lisääminen, jotta voisimme enenevässä määrin kohdentaa voimavaroja strategiamme toteuttamiseksi.

Vt. talousjohtaja kiittää henkilöstöä loistavasta tekemisen tasosta ja hyvistä talousnäkymistä.
Toivotamme kaikki uuden talousjohtajan tervetulleeksi SAMKiin!

Budjetointia, rahoitusmallia ja tuottavuusloikkaa

Syksy on budjetoinnin kulta-aikaa. Yritykset hakevat tasapainoa tulo-odotusten ja menojen välillä. Niin myös me SAMK Oy:ssä. Samaan aikaan Suomi Oy:n kilpailukykyä yritetään ja on yritetty parantaa julkisia menoja vähentämällä. Erityisesti ammattikorkeakouluihin on kohdistunut aivan nykypäiviin asti mittavaa rahoituksen vähentämistä. SAMK Oy:n liikevaihto oli vuonna 2012 43.6M€ ja näyttäisi nyt asettuvan 32M€:n tasolle. Pudotusta 27%. Henkilöstöä SAMKissa on enimmillään ollut 550 ja tällä hetkellä 400. Pudotusta samainen 27%.

Ammattikorkeakoulujen OKM-rahoitus perustuu äärimmäisen nerokkaaseen vuonna 2012 lanseerattuun rahoitusmalliin, jossa ammattikorkeakoulut on laitettu kilpailemaan keskenään rahoituksesta. Kyseessä on nollasummapeli, johon OKM laittaa kilpailtavaksi ensi vuonna 760M€ (vuonna 2012 940M€). Saat sitä enemmän rahaa mitä enemmän suhteessa muihin tuotat erityisesti tutkintoja ja 55op vuodessa suorittaneita sekä hankit ulkopuolista tki-rahaa.

Rahoitusmallin nerokkuus paljastuu, kun tarkastelee muutosta tutkintojen ja 55op vuodessa suorittaneiden määrässä. Jokainen ammattikorkeakoulu tuottaa molempia huomattavasti enemmän kuin aiemmin ja vielä pienemmällä rahalla. Erinomainen esimerkki tuottavuusloikasta Sipilän hallitukselle.

Rahoitusmalli mittaa lähes kokonaan määrää, ei laatua. Opetuksen laatu ja työllistyminen huomioidaan myös, mutta SAMKin näkökulmasta valitettavan pienellä painoarvolla. Viimeisen 10 vuoden tilastollisella tarkastelujaksolla SAMK on ollut opetuksen laadussa koko Suomen paras. Valmistuneiden työllistymisessä SAMK on metropolialueen ulkopuolella niin ikään Suomen paras. Opiskelijoiden näkökulmasta erittäin hienoa. Ansaitut kiitokset asiantuntijaopettajillemme.

Kolmas merkittävä rahoitusmallikomponentti, ulkopuolisen tki-rahoituksen määrä, on hyvinkin ongelmallinen, kuten rehtori Kämäri on omassa blogissaan useamman kerran tuonut esille. TKI-rahoituksen indikaattori suosii Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluja, joiden alueelle kohdentuu valtaosa Euroopan Unionin aluekehitysrahoituksesta. Aluekehitysrahaa on myönnetty ja myönnetään Itä- ja Pohjois-Suomeen lähes 10 kertaa enemmän kuin Länsi- ja Etelä-Suomeen asukaslukuun suhteutettuna. Kyseisten alueiden ammattikorkeakoulut saavat huomattavasti helpommin aluekehitysrahaa ja rahoitusmallin kautta vielä jokaista saatua euroa kohti (oletusarvona) 80c lisää.

Rahoitusmalli on kaikesta huolimatta erittäin selkeä ja antaa hyvät ja kaikilla tiedossa olevat raamit tuloarvion tekemiseen. Mutta. Mutta. Mutta. OKM halusi taas alkaa ohjaamisen sijaan itse päättämään/säätämään. Säätö nro 1: Tutkintojen määrään tulee katot ja nämä katot päättää OKM. Eli OKM käytännössä määrää, minkä verran voit rahoitusmallin kautta saada tutkinnoista rahaa. Säätö nro 2: Rahoitusmallin kokonaissummasta irrotettiin 5% eli 40M€, jonka OKM jakaa ns. strategiarahana. Eli OKM käytännössä päättää osasta rahan jakamisesta oman näkemyksensä mukaisesti. Säätö nro 3: Strategiarahan lisäksi OKM jakaa erityisavustuksia erilaisiin kehittämishankkeisiin. Eli sama juttu kuin edellä. Summa summarum: OKM voi omalla päätäntävallallaan tehdä ammattikorkeakoulun taloudenhoidosta menestyksellistä tai piinallista.

Miten SAMK kilpailussa menestyy? Uskomme ja luotamme siihen, että hyvin. Asiantunteva henkilöstö on tärkein voimavaramme. Pitkän tähtäimen henkilöstösuunnittelu on agendallamme ykkösasioita. Noin 25% asiantuntijoistamme on eläkeiässä seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä on sekä haaste että mahdollisuus.

SAMKin uusi strategia on saanut paljon positiivista palautetta yrityksiltä, yhteisöiltä ja henkilöstöltämme. Erityisesti on kiitelty selkeiden valintojen tekemistä ja konkreettisuutta. Strategian toimenpideohjelman toteuttaminen ohjaa tämän ja tulevien syksyjen budjetointia. Panostamme vahvuus- ja nouseviin aloihimme, kansainvälisyyteen ja aluetta palvelevien osaamiskeskittymien luomiseen. Haluamme olla alueemme keskeinen tuottavuusloikan vaikuttaja.

Peppi on mahdollisuuksien ekosysteemi

Opetuksen tietojärjestelmien palvelukyky on korkeakoulun toiminnan ohjauksen tärkein asia. Yrityksen toiminnanohjausjärjestelmän vaihtaminen tulee ajankohtaiseksi, kun nykyisen järjestelmäkokonaisuuden kehitysnäkymät eivät enää tue yrityksen strategiaa, laadunhallintaa ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. SAMK on tässä tilanteessa.

Siirrämmekin opetuksen toiminnanohjauksen Peppi-ekosysteemiin. Peppiä on kehitetty alusta asti korkeakoulujen käyttöön konsortiopohjaisesti. Konsortiotyöskentelystä on meille synergiaetuja, koska voimme kehittää ja ratkaista samoja asioita muiden korkeakoulujen kanssa. Päätämme uusista ominaisuuksista ja niiden toimittajista yhdessä konsortion muiden jäsenten kanssa.

Pepin avoin rajapinta mahdollistaa rajattoman ja myös oman tuotekehityksen. Voimme esimerkiksi kytkeä HILL-oppimisympäristömme saumattomaksi osaksi Peppiä. Tai kehittää oman osaamisenhallinnan, jossa opettajiemme osaaminen ja toiveet kytketään suoraan opintojaksoihin. Tai vaikkapa tarkastella täysin uudella tavalla opintojaksoista annettavan palautteen muotoa.

Ideaalitilanteessa toiminnanohjausjärjestelmästä ja meillä Pepistä muotoutuu yksi, yhtenäinen ja helposti hallittava kokonaisuus. Tähän päästään silloin, kun käyttöönottoprojektin aikana kaikkia nykyprosesseja tarkastellaan hyvin syvällisesti ja myös positiivisen kriittisesti. Uskon, että Pepin käyttöönotosta tulee antoisaa ja opettavaista, kun annamme itsellemme ja muille tämän mahdollisuuden.

SAMK sai keväällä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toteuttamassa auditoinnissa laatuleiman, joka on voimassa vuoteen 2022 asti. Auditointiryhmän mukaan SAMKin pitkäjänteinen laatujärjestelmän kehittäminen on luonut vahvan laadunhallinnan perustan ja koko korkeakoulun kattavat toimintaperiaatteet sekä menettelytavat. Kehittämissuosituksissa meitä kannustetaan keventämään nykyistä laatujärjestelmää ja hyödyntämään sitä uuden kulttuurin rakentamisessa. Strategian, toimenpideohjelman, laadunhallinnan ja toiminnan ohjauksen tulisi olla kiinteä kokonaisuus. Ja Pepin tulisi tukea tätä näkemystä.

Toiminnanohjausjärjestelmän vaihtamisen yleisin kompastuskivi on jättää projektiryhmä yksin vastaamaan projektin eteenpäin viemisestä ilman, että koko henkilöstö osallistuu ja antaa tukensa projektin onnistumiselle. Peppi-projektiryhmässä on laaja asiantuntemus mm. opetuksen suunnittelusta, opintoasioista, laadunhallinnasta, ICT-palveluista sekä henkilöstön näkemyksistä.

Annetaan projektiryhmälle kaikki mahdollinen tuki, jotta saamme lopputuloksena meitä ja erityisesti opiskelijoita parhaiten palvelevan ratkaisun. Pepin filosofian mukaan Peppi on tehty ja sitä kehitetään nimenomaan opiskelijan työtä ja tekemistä helpottamaan. Ohjelmistokokonaisuus toimii mobiilisti, mikä sopii erinomaisesti BYOD-tulevaisuuteemme.

Uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on vaativa tehtävä. Usein kuvitellaan, että uusi järjestelmä vähentää rutiinityötä ja automaatio lisääntyy kuin itsestään. Näin ei kuitenkaan ole, jollei organisaation nykyisten toiminta- ja työskentelytapojen tarkasteluun ja mahdolliseen muuttamiseen olla valmiita. Luotan siihen, että me samkilaiset olemme.

Projektin vetäminen on haastava tehtävä. Peppi-projektipäälliköllä Juha Stenforsilla on osaamista projektihallinnasta, monen vuoden kokemus IT-alalta sekä tässä tehtävässä erityisen arvokasta henkilökohtaista tuntemusta opiskelijan ja opettajan arjesta. Tsemppiä Juhalle!

Olemme teollisuuskorkeakoulu

Vuonna 1885 Suomen senaatin asetuksella perustettiin ensimmäiset teollisuuskoulut, joissa koulutettiin työnjohtajia ja mestareita teollisuuden ja rakennustoiminnan palvelukseen. Teollisuuskoulut toimivat jatkosodan alkuun 1941 asti.

Vuonna 2016 SAMK päätti profiloitua teollisuuskorkeakouluksi. Koska Satakunta on teollisuusmaakunta ja sen merkitys kansallisena teollisuus- ja vientikeskittymänä on kiistaton. Koska Satakunta on suhteellisesti koko maan toiseksi teollistunein alue teollisuuden henkilöstön, palkkasumman ja liikevaihdon määrällä mitattuna. Koska Porin ja Huittisten välillä on kansallisesti merkittävä teollisuuskäytävä. Koska Raumalla on erinomaisen innovatiiviset Lakarin ja Seaside Industry Parkin teollisuualueet. Ja koska Pohjois-Satakunnassa on Kirkkokallion agroekologinen teollisuuspuisto.

Teollisuusyritysten luottamusta tulevaisuuteen kuvaa Porin ja Rauman kaupunkiseutujen tiedossa olevien ja käynnistyvien investointien määrä, joka on yhteensä noin miljardi euroa. Yritysten investointihalukkuus ja alueen teollisuuspainotteiset kehittämisohjelmat osoittavat, että maakunnassa vallitsee selkeä yhteinen näkemys kehittämistarpeista ja hallitusohjelmatavoitteista sekä vahva tahtotila teollisuuden uusiutumisen tukemiseen. SAMK vahvistaa yhteistä tahtotilaa profiloitumalla teollisuuskorkeakouluksi.

Teollisuuskorkeakoulu painottaa uudistumista, vientiosaamista ja työvoiman toimintakykyä. Profiilivalintaa tukevat erityisesti SAMKin konetekniikan, automaation, energiatekniikan, logistiikan ja kansainvälisen liiketoiminnan koulutukset. Teollisuuden uudistumisen tärkein yksittäinen tekijä on automatisointi. Satakunta on Suomen automaatio- ja robottialan keskittymä. Satakunnan automaatioverkostossa toimii tällä hetkellä 98 automaatio- ja robottiyritystä. Pelkästään Ulvilan alueella on lähes neljänkymmenen automaatioalan huippuyrityksen keskittymä.

Teollisuus on nopeasti matkalla kohti neljättä teollista vallankumousta. Teollisuus 4.0:n perustana on älykkäiden esineiden verkko. Teollisuuden koneet, laitteet, prosessit ja tuotantolaitokset viestivät ja antavat käskyjä internetin kautta toisilleen ja niitä voidaan ohjata yhteensopivin työkaluin. Tulevaisuuden älykkäät tehtaat optimoivat ja kontrolloivat tuotantoprosesseja paljolti itse. Automaatio ja Teollisuus 4.0 on SAMKin koulutuksen ja tutkimuksen vahvuusala.

Muuhun Suomeen verrattuna Satakunnassa on kaksi alueellista erityispiirrettä, joilla on vaikutusta kansallisella tasolla: 1) alue on elinkeino- ja toimialarakenteeltaan erittäin monipuolinen ja 2) ulkomaalaisomistuksen osuus suurimmista yrityksistä on korkea. Monipuolinen elinkeino- ja toimialarakenne edellyttää SAMKilta jatkossakin laajaa tekniikan, liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan koulutusta ja tutkimusta.

SAMK on alueen innovaatiojärjestelmän keskeinen toimija, kansainvälistäjä ja yrittäjyyden edistäjä. Haluamme lisätä rooliamme työelämäyhteistyön alueellisena kokoavana voimana, jotta voimme vieläkin paremmin palvella alueen yrityksiä ja yhteisöjä. Teollisuuskorkeakoulu-profiili tulee suuntaamaan SAMKin panostuksia teollisuuden uudistumiseen ja uusiutumiseen. Profiilin mukaista toimintaa tulee ohjaamaan tinkimätön kansainvälistyminen sekä koulutuksessa että tutkimuksessa.

Tapahtumat vyöryvät uudelle kampukselle

Porin uusi kampus tulee tarjoamaan loistavat tilat tapahtumakäyttöön. Porissa on 2017 syksystä alkaen mahdollisuus järjestää suuria konferensseja, seminaareja, vuosijuhlia ja gaalailtoja monipuolisessa ja elämyksellisessä ympäristössä. Markkinatilanne on suotuisa, sillä valtaosassa Suomen suurimmista kaupungeista on jo vuosien varrella järjestetty edellä mainittuja tapahtumia. Seuraavaksi voisi tulla Poriin.

Ja kampukselle on helppo tulla, joko omalla autolla tai julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Junat ja bussit tulevat suoraan kampukselle ja lentokenttäkin on kävelymatkan päässä. Hotellit ja kaupungin keskusta ovat myös lyhyen kävelymatkan päässä.

Tapahtumajärjestämisen keskiössä toimii Agora-sali, jossa nykyaikaisella kokousteknologialla, tasokkaalla äänentoistolla ja vaikkapa monikameratuotantona toteutettavalla nettiin striimattavalla livelähetyksellä saadaan toteutettua vaativammankin asiakkaan tarpeet.

Tapahtumien järjestäminen tulee olemaan erittäin tärkeä osa SAMKin imagoa. Tapahtumien tulee tukea ja hyödyntää opetustamme ja tutkimustamme. Ensimmäisenä tulee mieleen matkailun opiskelijat ja Soteekki-oppimisympäristössä toimivat opiskelijat. Tapahtumiin voidaan yhdistää myös teknologiaosaamistamme ja oheispalveluina tutkimuslaboratorioidemme hyödyntämistä. Rohkeille ideoille ja kokeiluille on varmasti kysyntää.

Toimintaperiaatteidemme mukaisesti emme halua omalla toiminnallamme kilpailla alueen yritystoiminnan kanssa. Tulemme keskittymään tapahtumiin, joita ei muualla voida järjestää tai jotka olisivat asiakkaan näkökulmasta muualla hankala järjestää. Tällaisia ovat erityisesti useiden satojen henkilöiden tapahtumat, jotka tarvitsevat tuekseen monipuolisia ryhmä- ja muita tiloja. Tarvitsemme tapahtumien järjestämiseen kumppaneita, joten kilpailun sijaan kampus tuo uutta liiketoimintaa alueen tapahtumatoimijoille.

Markkinoimme tällä viikolla kampustamme Finlandia-talon kongressimessuilla. Viidakkorumpu on jo tehnyt töitä taustalla, sillä meillä on jo nyt neuvottelut käynnissä usean mittavan tapahtuman järjestämisestä. Neuvottelemme myös itsemme kanssa kampuksen vihkiäistilaisuuden järjestämisestä syksyllä 2017. Eiköhän jo sitä ennen kesällä tapahdu jotakin.

Tutustu lisää kampukseen ja tapahtumapalveluihin.