Satakunnan mielenterveyden ohjelma käynnistyy

Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomessa vuosittain jo yli kymmenen miljardia euroa (OECD). Summa koostuu työmarkkinoiden ja terveyspalveluiden kustannuksista sekä sosiaaliturvasta. Pelkästään sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksavat vuoden aikana vähintään miljardin. Työvuosiksi muutettuna määrä vastaa yli 25 000 täyspäiväisesti työskentelevän henkilön poissaoloa töistä koko vuoden (KELA). Satakunnassa mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa on saanut noin 30 henkilöä tuhatta työikäistä kohden (Sotkanet).

Nykyään jo yli puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi (KELA). Työkyvyttömyydellä on todella kova hinta niin kansantalouden kuin yksilön näkökulmasta. Sairauden vuoksi eläkkeelle jäänyt yksi nuori tulee maksamaan yhteiskunnalle erilaisina maksuina ja tuottamattomana työnä useita miljoonia euroja. Rahaakin tärkeämpää on nuoren elämänkohtalo.

Psykiatrian professorin ja psykiatrisen hoidon asiantuntijan Jyrki Korkeilan mukaan masennus ja useat sairaudet kytkeytyvät toisiinsa voimakkaasti, mutta syy-seuraussuhteen suuntaa eli kausaliteettia ei aina tiedetä. Korkeila on yli 30 vuoden aikana julkaissut lukuisia tutkimustuloksia masennuksen suhteesta mm. työn kuormittavuuteen, elintapoihin, lääkityksen lisääntymiseen (Lääkärilehti 18.3.2025) ja jopa parisuhteeseen.

Asiassa on myös toinen puoli. Kelan tilastojen mukaan masennuslääkkeitä on syönyt ensimmäistä kertaa yli 600 000 suomalaista. Korkeilan mukaan masennusdiagnoosia itselleen maalailevat myös aikuiset, joilla häiriötä ei ole. Etenkin nuorehkot naiset diagnosoivat itselleen tarkkaavuushäiriötä enemmän kuin koskaan ennen. Kun ADHD käsitteenä näkyy paljon julkisuudessa, oman elämän vaikeuksia voi alkaa heijastella sen kautta.

Suomalaisen yhteiskunnan ja maakuntamme kestävyyden kannalta on keskeistä, että mielenterveyteen liittyvää työkyvyttömyyttä saadaan vähennettyä. Satapsykiatrian johtaja Jukka Kärkkäinen on useampaan otteeseen esittänyt, että ratkaisumallia voidaan ottaa 1970-luvun Pohjois-Karjala-projektista, jossa lisättiin väestön tietoisuutta sydän- ja verisuonitaudeista ja niiden riskitekijöistä, panostettiin ennaltaehkäisyyn ja parannettiin sairauksien hoitoa. Mielenterveyden ”Pohjois-Karjala”-projektille on selkeä tilaus.

Satakunnan ammattikorkeakoulu on ottanut tehtävän vastaan, ja Satakuntaliitto on myöntänyt EU-rahoitusta Satakunnan mielenterveyden ohjelman käynnistämiseen. Hanketta vetää Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskus tutkimuspäällikkö Taina Jyräkosken ja Henna Kyhän johdolla. Satakunnan hyvinvointialue on hankkeessa tiiviisti mukana t&k-johtaja Mari Niemen johdolla. Ohjelman onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Satapsykiatrian johtaja Jukka Kärkkäinen ja psykiatrian professori Jyrki Korkeila ovat mukana ohjelman suunnittelutyössä.

Ohjelman ensimmäisenä toimenpiteenä on tuottaa reaaliaikainen tilanne Satakunnan alueen työikäisten mielenterveystilanteesta erityisesti työkykyyn liittyen. Nykytila-arvion tuloksena löydetään ne mielenterveyden fokukset ja muutokset, joihin pitää ja joihin on mahdollista vaikuttaa, ja jotka tulee yhteiskuntana ja yksilöinä ottaa huomioon.

(Satakunnan Kansa julkaisi tämän tekstin yliönä 27.9.2025)

Satakunnassa sentään yritetään!

"Ollaan me aikuiset vaan hyviä" rummutettiin mediassa, kun OECD:n ns. aikuisten Pisa-tutkimuksen (PIAAC) tulokset julkistettiin 10.12.2024 Suomalaisten aikuisten osaaminen oli vertailun paras niin luku- ja numerotaidoissa kuin ongelmanratkaisussakin. Toisena oli Japani ja kolmantena Ruotsi. Hurraa, hienoa toki.

Medialta jäi kuitenkin kokonaan unholaan edellisellä viikolla 4.12.2024 julkistetut TIMSS-tutkimustulokset. Tutkimuksessa arvioidaan 4. ja 8. luokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Näitä tuloksia odotettiin kauhunsekaisin tuntein. Olihan muistissa vielä viime vuoden murskaavat Pisa-tulokset.

Uusimman Pisa-tutkimuksen [30.9.2024] mukaan joka neljännellä ei ole sitä matematiikan minimitasoa, jonka hän tarvitsisi selvitäkseen täysipainoisena yhteiskunnan jäsenenä. Samaan aikaan alle 10%:lla on enää erinomaiset taidot. Suomi on ainoa OECD-maa, jossa tytöt menestyivät matematiikassa paremmin kuin pojat. Tytöt valitsevat kuitenkin harvemmin teknologia-alan koulutuksen. Toisaalta Suomesta on tulossa pojille luokkayhteiskunta. Ilman koulutusta jäävälle pojalle yhteiskunta on kylmä [VATT-tutkimus 30.11.2023].

TIMMS-tutkimuksen mukaan suomalaisoppilaiden asenteet matematiikan ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan ovat heikentyneet entisestään. Matematiikan osaamisen taso on 4. luokkalaisilla heikentynyt selvästi vuodesta 2011 alkaen. Luonnontieteissä osaaminen on heikentynyt vielä matematiikan osaamista voimakkaammin. Satakunnan teollisuudelle tämä on myrkkyä, koska tutkimukset osoittavat varsin yksiselitteisesti, että koulunaikainen kiinnostus on vahvasti yhteydessä alan jatko-opintoihin ja uravalintaan.

Puheita riittää, vain tekeminen puuttuu. Ratkaisut ovat erittäin yksinkertaisia. Ensinnäkin luku- ja laskutaidoilla on osittain samanlainen tiedonkäsittelytausta, joten niiden sujuvuus kehittyy molemmissa samaan aikaan, ja ne myös tukevat toisiaan. Toiseksi oppiminen tapahtuu levossa ja unessa. Levon aikana muistijäljet lujittuvat. Riittämätön uni heikentää muistia ja oppimista. Kolmanneksi lapsen kaikenlaisella pitkä- ja lyhytaikaisella liikkumisen on osoitettu olevan hyödyksi lapsen kognitiiviseen kehitykseen (kuten luku- ja laskutaitoon). Vähäinen liikkuminen heikentää siis entisestään mahdollisuutta saada riittävä lukutaito ja matematiikan taito.

TIMMS- ja Pisa-tulokset sekä oppimisen tutkimus osoittavat neljä L-tehtävää vanhemmille ja kouluille: Luetaan kirjoja, Lasketaan tehtäväkirjoihin, Liikutaan harrastuksissa ja Levätään kunnolla. Ei tässä siis mitään korkeampaa matematiikkaa tarvita.

Yli 20 vuotta sitten suomalaislapset olivat Pisa-tutkimuksessa maailman huippuja. Nyt aikuisten Pisa-tutkimuksessa olimme edelleen maailman huippuja. Mitenköhän on 20-vuoden päästä? Onko jo liian myöhäistä? Luultavasti näin. Emme voi kuitenkaan jäädä odottamaan poliitikkojen ja viranhaltijoiden päätöksiä. Jotkut nokkelat ovat sanoneet, että näiden tahojen kvartaali venyy usein 25 vuodeksi.

SAMK ja satakuntalaiset säätiöt eivät ole jääneet odottamaan. Yhdeksi ratkaisuksi ollaan käynnistämässä Tiedekylää. Peruskoulujärjestelmä tarvitsee rinnalleen korkeakoulutoimijoita vahvistamaan lasten innostusta tieteisiin. Tutkimustulosten mukaan alaluokilla monella oppilaalla on piilotettua potentiaalia, joten kaikkia oppilaita tulisi kohdella potentiaalisina menestyjinä. Tarvitsemme toimintamallin, joka “altistaa” kaikki maakuntamme lapset tasapuolisesti tieteeseen ja tutkimukselliseen ajatteluun jokaista innostavaa sisältöä hyödyntämällä. Tiedekylästä lisää myöhemmin, kun se operatiivisesti käynnistyy.

Satakunnan Kansa Länsi-Suomi julkaisi edellä kerrottuun liittyen yliön, josta tein myös LinkedIn-julkaisun. Positiivista on, että aihe tuntuu kiinnostavan. Julkaisu sai kolmessa päivässä lähes 50 000 näyttökertaa. Toivottavasti saamme myös tekoja!

SAMK on ottanut elinkeinoelämän tarpeista lähtevän johtavan roolin Satakunnassa

Otsikon mukaista johtavaa roolia ei toki voi itse ottaa, vaan se on tekemisillä ansaittava. Nostan esiin erityisesti neljä tällaista tekemistä. Ensinnäkin, SAMKin Porin ja Rauman kampuksilla on viimeisen kahden vuoden aikana käynnistynyt neljä tutkinto-ohjelmaa suoraan elinkeinoelämän tarpeista ja toivomuksesta: tieto- ja viestintätekniikka, elintarviketekniikka, prosessi- ja materiaalitekniikka sekä robotiikan DI-koulutus.

Ihminen ja uudistuva teollisuus

Toiseksi, SAMK haluaa tehdä ja tekee sitä tutkimusta mitä maakuntamme tarvitsee. Tiedämme, että Suomi elää Satakunnan ja Länsirannikon teollisuudesta, ja että Satakunnassa on Suomen ainoa automaation, robotiikan ja tekoälyn yrityskeskittymä, joka käsittää yli 100 yritystä. SAMKin RoboAI tutkimuskeskus palvelee tätä kokonaisuutta.

Syntyvyys laskee, väestö ikääntyy, työikäinen väestö vähenee ja huoltosuhde heikkenee. Jokaisen satakuntalaisen työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää, koska muualta Suomesta on haastavaa saada uusia työntekijöitä. Meidän tulee tukea työntekijöidemme fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä sekä työssään että jokapäiväisessä elämässä. Tätä työtä tekee SAMKin uusi Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskus.

Huoltovarmuutta ja tiedolla johtamista

Satakunnassa kuten koko Suomessa tulee varautua mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin, jotta ihmiset, elinkeinoelämä ja yhteiskunta voivat turvallisesti elää arkeaan. Satakunnalla on runsaasti vahvuuksia ja kykyjä, jotka auttavat ylläpitämään huoltovarmuutta esimerkkeinä energiatuotanto, elintarviketuotanto, monipuolinen teollisuus, varuskunnat, turvallisuuskeskus, hätäkeskus ja logistiset yhteydet. SAMK onkin valinnut huoltovarmuuden strategiseksi nousevaksi alakseen, ja tulee osoittamaan tähän työhön omia resurssejaan.

Toisena nousevana alana on tiedolla johtaminen, joka on noussut merkittäväksi liiketoiminnan kehittämisen ja organisaation johtamisen tekijäksi osana digitalisaation ja datatalouden merkityksen kasvamista. SAMKin Tiedolla johtamisen keskus tukee maakuntamme yrityksiä jalostetun datan hyödyntämisessä omassa päätöksenteossa ja uusien palvelujen ja tuotteiden kehittämisessä.

Kansainvälisiä työntekijöitä ja yliopistokoulutusta

Kolmantena palaan työikäisen väestön vähenemiseen. Tarvitsemme välttämättä opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa. SAMK on vastannut tähän haasteeseen kahdeksalla englanninkielisellä tutkinto-ohjelmalla esimerkkeinä Nursing, Logistics ja Artificial Intelligence. SAMKissa opiskelee nyt jo yli 1000 kansainvälistä opiskelijaa, ja jatkossa yli 1500.

Neljäntenä palaan tutkinto-ohjelmiin, joista aloitin. Tiedämme varsin hyvin, että omaa yliopistoa emme tule saamaan, koska ikäluokat pienenevät ja Turun ja Tampereen yliopistoillakin on ajoittain haasteita saada opiskelijoita. SAMK onkin käynnistänyt yhteistyön neljän yliopiston kanssa: diplomi-insinööri/maisterikoulutuksen osalta mainittakoon Aalto-yliopiston kemiantekniikka, Vaasan yliopiston robotiikka ja energia sekä Helsingin yliopiston luonnonvarojen kestävän käytön teknologiat. Åbo Akademin kanssa on käynnistymässä tohtoriohjelma. Lopuksi todettakoon, että SAMK on käynnistänyt sopimuksellisen yhteistyön kahdentoista eurooppalaisen yliopiston kanssa. Tästä kuulemme pian lisää.

Paransimme omaa maailmanennätystämme

Vuonna 2021 teimme Nicon kanssa matemaattisen optimoinnin maailmanennätyksen. SMPTSP-ongelman ratkaisemisessa. Optimoinnin kohteena olivat 277 erilaista ongelman testi-instanssia, joihin alan huippututkijat ovat yrittäneet löytää yhä parempia ratkaisuja. Ongelma on julkaistu vuonna 2001.

SMPTSP (Shift Minimization Personnel Task Scheduling Problem) on käytännön ongelma, jossa työntekijät käyvät asiakkaiden luona suorittamassa aikaikkunaan sidottuja työtehtäviä, joissa tulee huomioida mm. työntekijöiden osaamiset ja valmiudet. Tavoitteena on muodostaa samaan aikaan sekä kustannustehokkaat että työntekijöiden ja asiakkaiden kannalta sopivat työvuororakenteet.

Testi-instanssit ovat tämän käytännön ongelman tieteellisiä erikoistapauksia, joissa jopa tuhansia työtehtäviä pitää sijoittaa sadoille työntekijöille siten, että käytettävien työntekijöiden määrä tulee minimoida. Esimerkkejä tällaisesta työstä ovat kotihoitopalvelut, siivouspalvelut, vartiointipalvelut, asennuspalvelut, sanomalehtien jakelu ja jätehuolto.

Uusi maailmanennätys tehtiin Nicon väitöskirjassaan kehittämällä uudella laskennallisen älykkyyden (*) GFA-algoritmilla. Algoritmin kolme keskeistä osaa ovat elitistinen ratkaisupooli, tehokas paikallishakuoperaattori ja vahvistusoppimiseen perustuva painotusmekaniikka.

GFA-algoritmi kykeni löytämään parhaat ja optimaaliset ratkaisut kaikkiin 277 testi-instanssiin. Kolmeen instanssiin löydettiin uudet parhaat ratkaisut. Tutkimuksen tulokset julkaistaan Ateenassa lokakuussa konferenssissa International Conference on Mathematics and Computers in Sciences and Industry.

GFA:n suoritusaika on erittäin nopea. Lähes kaikkiin instansseihin löydettiin optimiratkaisu alle kymmenessä sekunnissa. Vain neljän testi-instanssin kohdalla optimaalisen arvon löytäminen kesti yli minuutin. Hyvistä tuloksista huolimatta mysteeriksi jäi, miksi jotkin testi-instanssit ovat erittäin haastavia ratkaista. Tämän tutkiminen onkin jo käynnissä yhdessä intialaisen matemaatikon kanssa.

Nico Kyngäs väitteli tohtoriksi Turun yliopistossa keväällä 2023. Väitöskirjan otsikko on An Algorithmic approach to shift structure optimization. Kyngäs työskentelee nykyään USA:ssa toimivassa yrityksessä väitöskirjan sisältöä vastaavissa tehtävissä.

**********

(*) Laskennallinen älykkyys on tekoälyn muoto, jossa käytetään luonnosta inspiraationsa saaneita laskennallisia menetelmiä kuten evoluutioalgoritmeja, parvietsintää ja oppivia heuristiikkoja. Tällaisella tekoälyllä pyritään ratkaisemaan ihmisjärjen ulottumattomissa olevia erittäin monimutkaisia ongelmia, jotka vaativat tietokoneeltakin massiivista laskentatehoa, esimerkkeinä lentoliikenteen ja julkisen liikenteen optimointi, työvuorolistojen optimointi ja ammattilaisliigojen sarjaohjelmien optimointi. Todettakoon, että neuroverkkoihin perustuvat ja esimerkiksi ChatGPT-tyyppiset tekoälyt eivät sovellu näiden ongelmien ratkaisemiseen.

Kahdellakymmenellä miljoonalla eurolla yritysten kasvun tukemista

Satakunnan ammattikorkeakoulu panostaa teollisuuskorkeakouluna teknologiateollisuutta ja yritystoimintaa tukevaan käytännönläheiseen tutkimustoimintaan. SAMKin tutkimuskeskukset tukevat yrityksiä liiketoiminnan kasvussa ja uudistamisessa sekä kilpailukyvyn, tehokkuuden ja työhyvinvoinnin parantamisessa.

SAMK menestyi viime vuoden loppupuolella erinomaisesti tutkimusrahoituksen hankinnassa. SAMKille on tulossa kansallista ja kansainvälistä tutkimusrahoitusta molempia kolme miljoonaa euroa yhteensä kahteenkymmeneen maakuntaa palvelevaan tutkimushankkeeseen. Näiden hankkeiden toimenpiteiden kohteena tulee jo nyt olemaan lähes 200 satakuntalaista yritystä ja yhteisöä. Viimeisen kolmen vuoden aikana SAMK on onnistunut saamaan tutkimusrahoitusta yhteensä 20 miljoonaa euroa.

Mitä konkreettista näillä rahoilla tehdään maakuntamme hyväksi? Merilogistiikan tutkimuskeskuksen tutkimuslaboratoriossa tutkitaan toimitusketjujen materiaali-, tieto- ja rahavirtojen hallintaa niin merellä, satamissa kuin maalla. Yrityksiä autetaan saavuttamaan EU:n hiilineutraalisuustavoitteita.

RoboAI tutkimuskeskuksessa modernisoidaan teknologiayrityksiä robotiikan ja tekoälyn avulla yhdessä Tampereen yliopiston kanssa. Keskus tukee vahvasti myös maakunnan akkuklusterin kehittymistä yhdessä Prizztechin kanssa. Rahoitusta on saatu mm. ainutlaatuiseen akkumateriaalien kierrätystutkimukseen spektroskopiaa ja tekoälyä hyödyntämällä. Tutkimus liittyy olennaisesti SAMKin ja Vaasan yliopiston professuuri- ja maisteriohjelma-yhteistyöhön. Professuurin tutkimusalaa ja maisteriohjelman sisältöä suunnitellaan parhaillaan.

Tiedolla johtamisen keskukselle myönnetyllä rahoituksella valmennetaan yrityksiä ymmärtämään yrityksen tuottamaa dataa ja sen jalostamista liiketoiminnaksi. Keskus tekee yrityksille datapilotteja sekä järjestää täsmäseminaareja tiedolla johtamisesta ja asiantuntijoiden ajattelun kehittämisestä. Matkailun kehittämiskeskuksen saamalla rahoituksella tuetaan pieniä matkailuyrityksiä digitaalisessa kehityksessä ja kestävässä ja vastuullisessa matkailussa.

Yritysten työntekijöiden tehokkuutta, työhyvinvointia ja elämänlaatua parannetaan työaikaista ravitsemusta parantamalla. Tutkimusnäyttöön perustuvat tulokset tulevat toivottavasti ensimmäistä kertaa osoittamaan työaikaisen ravitsemuksen vaikutuksen työntekijöiden työkykyyn, tehollisen työajan lisääntymiseen ja sairauspoissaolojen vähenemiseen. Satakuntaan tavoitellaan syntyvän ravitsemustieteen tutkimusyksikkö.

Kansainvälisissä tutkimushankkeissa on kovia tavoitteita ja kohteita: vientiverkoston rakennus Azerbaidzaniin, kiertotalous ravintola-alalla, sadevesien käsittely kaupungeissa, kestävä tavaravirta ja hiilidioksidipäästöjen väheneminen, nuoret työvoimana puutaloteollisuudelle, vanhemman ikäluokan pitäminen työvoimana sekä nuorten työllistyminen matkailualalle.

Yli 500 yritystä tekee vuosittain konkreettista yhteistyötä SAMKin kanssa. Yli puolet näistä yrityksistä on samoja kuin edellisenä vuonna. Vaihtuvuuttakin siis on. Satakunnasta löytyy kuitenkin useita yrityksiä, joiden kanssa SAMK ei ole yhteistyötä tehnyt soveltavassa tutkimuksessa tai tuote- ja palvelukehityksessä. Toivottavasti yllä kerrotut esimerkit kannustavat sekä nykyisiä että uusia yrityskumppaneita ottamaan yhteyttä, jotta SAMK voi omalta osaltaan tukea yrityksiä niiden kasvussa ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämisessä.

SAMKin kampukselle professori ja DI-ohjelma

(Pitkä tarina, mutta kannattaa ehdottomasti lukea)

Kirjoitin aiemmin blogissani vaihtoehdosta Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämiselle. Parhaana vaihtoehtona tekniikan koulutuksen osalta esitin, että meidän täytyy pitää nykyiset asemat yritysten tarpeisiin kohdennettujen SAMKin insinöörikoulutusten osalta ja rakentaa niiden päälle uudet insinööristä diplomi-insinööriksi maisterikoulutukset. Nämä koulutukset kannattaisi ehdottomasti suunnata työelämään jo kiinnittyneille. Muutoin vaarana on se, että koulutamme lahjakasta nuorisoamme pois omasta maakunnastamme.

Kerroin myös, että SAMKin olettaisi olevan houkutteleva yhteistyökumppani yliopistolle:

1. Opetuksen laadussa Suomen paras
2. SAMKista valmistuvat työllistyvät parhaimpien joukossa pääkaupunkiseudun ulkopuolella
3. Valmistumisen jälkeen työelämässä yhtäjaksoisesti olleiden osuudessa ykkönen
4. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (maisteritaso) suorittaneiden osalta uraseurantatuloksissa ykkönen.

Energia- ja robotiikka-alan diplomi-insinöörikoulutuksesta on haaveiltu Satakunnassa vuosien ajan. Nyt se viimein onnistuu ja kiitokset siitä Vaasan yliopistolle. Tämä on myös henkilökohtaisen unelmani täyttymys. Erittäin suuret kiitokseni menevät ensinnäkin dekaani Raine Hermansille. Hän on ensimmäisistä keskusteluista lähtien tuonut yhteistyöhön innovatiivisia ja kannustavia näkemyksiä. Raine näkee Satakunnan luontevana yhteistyökumppanina, koska molemmissa on samanlaista keskittymistä akkuliiketoimintaan. Rainen sanoin: ”Tässä me näemme yhä enemmän roolinamme toimia länsirannikon yliopistona.”

SAMKin ja Vaasan yliopiston yhteistyö on itse asiassa erittäin luonnollista. Satakunta ja Pohjanmaa ovat jalostuksen arvonlisäyksessä asukasta kohden Suomen ykkösmaakunnat. Viennin arvossa asukasta kohden ne ovat sijoilla kolme ja neljä Keski-Pohjanmaan ja Lapin jälkeen. Molemmissa maakunnissa yritykset ovat jo tehneet ja suunnittelevat miljardiluokan investointeja vihreään siirtymään ja akkuteknologiaan. DI-ohjelma ja tutkimusyhteistyö Vaasan suuntaan avaavat uusia mahdollisuuksia erityisesti Harjavallan suurteollisuuspuiston yrityksille, Ulvilan robotiikkaklusterin yrityksille ja Rauman teollisuusklusterin (meri, metalli, metsä, cleantech, elintarvike) yrityksille.

Suuret kiitokseni menevät myös kahdelle yhteistyötä rahoittavalle säätiölle. Ulla Tuomisen säätiön asiamiehen Ola Saarisen sanoin: ”Professuurin kustannuksiin osallistuminen on heille juuri oikeanlaista Satakuntaan kohdistuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista. Kun vielä tutkimusta tehdään sähköön, akkuihin, robotiikkaan ja sähköliiketoiminnan vahvistamiseen liittyen, professuuri on säätiön tarkoituksen ytimessä”. Eurajoen Säästöpankkisäätiön toimitusjohtajan Matti Saustilan sanoin: ”Osallistuminen professuuriin sekä siihen liittyvään DI-ohjelmaan, yhdessä mukana olevien kumppaneiden kanssa, toteuttaa erinomaisesti säätiömme tarkoituksen toteuttamista ja olemme erittäin iloisia mahdollisuudesta osallistua yhteistyöhön.”

RoboAI-tutkimusyhteisöömme Vaasa-yhteistyö tuo uuden toimijan Tampereen yliopiston ja Prizztechin rinnalle. Professorin työpiste on SAMKin Porin kampuksella ja hän tulee tekemään tutkimusta osana RoboAI-tiedeyhteisöä, jossa työskentelee yli 50 tutkijaa ja asiantuntijaa. Tämä vahvistaa myös SAMKin, RoboAI Green -osakokonaisuuden ja Prizztechin vihreän kasvun tiimin yhteistyötä. Yhteistyö Jarkko Vuorelan vetämän tiimin kanssa on ollut erittäin tuloksellista, ja haluankin tässä yhteydessä lämpimästi kiittää Jarkkoa ja hänen tiimiään Satakunnan yritysten kasvuun kohdistuvista käytännön toimenpiteistä.

Lopuksi. Professuurin ja DI-ohjelman lisäksi yhteistyö tulee käynnistämään lukuisia tutkimushankkeita SAMKin, Vaasan yliopiston ja molempien alueiden yritysten kesken. Odotan henkilökohtaisesti paljon tästä yhteistyöstä. Vaasan yliopistossa on energialiiketoiminnan tutkimusalusta, jota johtaa aiemmin SAMKin yliopettajana työskennellyt Suvi Karirinne. Suvin sanoin: ”Tutkimuksemme keskiössä ovat sähkön varastoinnin ratkaisut, joita tarvitaan esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman tuotannon vaihteluiden tasaamiseksi.” Vaasan yliopiston tutkimus keskittyy akkujen valmistuspuoleen, kun taas meillä SAMKissa tutkimus keskittyy akkujen ja arvometallien kierrätykseen. Tältäkin osin täydennämme toisiamme erinomaisesti. Suuret kiitokset Suville tutkimusyhteistyön avaamisesta.

Uskon vahvasti, että nyt on otettu vasta ensimmäiset, toki merkittävät, yhteistyöaskeleet Vaasan yliopiston kanssa. Jos tänne asti jaksoitte lukea, olette varmaan huomanneet, että Cimmohan on selvästi innoissaan tästä.

SAMKin tutkimuskeskukset nousukiidossa

Satakunnan ammattikorkeakoulu haluaa teollisuuskorkeakouluna panostaa teknologiateollisuutta ja yritystoimintaa tukevaan käytännönläheiseen tutkimustoimintaan. Tutkimustoiminnan tulokset, joihin ei liity suojattavia IPR‐oikeuksia tai liikesalaisuuksia, saatetaan avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaisesti mahdollisimman laajaan jakeluun.

Viimeisen neljän vuoden aikana perustetut tutkimuskeskukset tukevat yrityksiä liiketoiminnan kasvussa ja uudistamisessa sekä kilpailukyvyn, tehokkuuden, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamisessa. Tekemistä ohjaa erityisesti Satakunnan Kasvun mahdollisuus -suunnitelma.

Uuden keskuksen perustamiselle on tiukat kriteerit. Keskuksen perustamista pohditaan, kun siihen liittyvä toiminta on tunnistettua ja tunnustettua elinkeinoelämän suunnalta. Eli siihen on saatu ulkopuolelta ”julistautumislupa”. Keskuksen tulee aina olla osa jotain kansallista, maakunnallista tai alueellista ekosysteemiä. Toiminnan on oltava tuote- ja palvelukehityksessä sekä soveltavassa tutkimuksessa korkeatasoista, myös kansainvälisesti. Keskuksessa tulee myös olla riittävästi (tohtoritason) tutkijoita ja tutkijaopettajia eli kriittistä massaa samassa paikassa.

SAMKissa toimii tällä hetkellä viisi + kaksi keskusta. Vuonna 2019 perustettu RoboAI tutkimus- ja tuotekehityskeskus oli keskuksista ensimmäinen. SAMKin ja Tampereen yliopiston yhteinen keskus kerää yhteen strategisesti tärkeää tutkimusta automaation ja robotiikan, tekoälyn, data-analytiikan ja optimoinnin teemoissa.

RoboAI:n osana toimii RoboAI Health, joka keskittyy hyvinvointiteknologian ja terveysteknologian tuote- ja palvelukehitykseen. RoboAI Green on RoboAI-perheen uusin tulokas. Sen painopisteenä on tukea maakunnan teknologiametalli- ja akkuklusteria yhteistyössä Prizztechin asiantuntijoiden (LINKKI) kanssa.

Keväällä 2020 perustettu Merilogistiikan tutkimuskeskus tekee tutkimusta ja tuote- ja palvelukehitystä teemoina tehokkuus, turvallisuus sekä sininen ja vihreä kasvu. Tutkimuskeskus tehostaa logistiikkaketjujen toimintaa, merenkulun turvallisuutta sekä huoltovarmuutta yhdessä alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

Tutkimuskeskus WANDER on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu tutkimuksen ja tuotekehityksen yhteenliittymä, jossa vesi, materiaalit sekä sisätilan hygienia kohtaavat toisensa. Hygieniatutkimuksessa kehitetään pandemioiden, kuten Covid-19:n leviämisen hallintaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka huomioi sisäympäristön eri tekijät ja rakennuksen koko elinkaaren. Monialainen ja poikkitieteellinen tutkimustoiminta tarjoaa yrityksille ainutlaatuisia yhteistyömahdollisuuksia.

Matkailun kehittämiskeskus luotsaa matkailualaa kohti kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa. Keskus aktivoi matkailualan kehittämisyhteistyötä käynnistämällä verkostoja ja yhdistämällä toimijoita yritystasolta kansainvälisiin verkostoihin. Kehittämiskeskuksen vahvuutena on eri alojen yhdistäminen samojen teemojen sisään: matkailussa yhdistyy niin markkinointi, kiertotalous, tiedolla johtaminen kuin kumppanuuksien kehittäminenkin.

Helmikuussa 2022 lanseerattu Tiedolla johtamisen keskus BIC keskittyy organisaatioiden kilpailukyvyn, tehokkuuden, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Tiedon, datan ja ajattelun hyödyntämisen merkitys niin uusien palveluiden luomisessa kuin organisaation toiminnan johtamisessakin on voimakkaassa kasvussa luonnollisena osana digitalisaatiokehitystä.

Tulevaisuudessa maailman muuttuessa myös keskukset muuttuvat ja kehittyvät, jotta niiden on mahdollista palvella elinkeinoelämää ja yhteistyökumppaneita parhaalla mahdollisella tavalla.

Mitä SAMK haluaa tehdä paremmin - miksi ja miten

Yleisesti vaalien ja nyt ensimmäistä kertaa aluevaalien yhteydessä poliitikot kertovat mielellään, mitä pitäisi tehdä paremmin. Median palautekanavissa lukijat oikeutetusti toteavat, että tavoitteita kyllä osataan luetella, mutta konkreettisia toimenpiteitä tai ratkaisuja harvemmin kerrotaan. Sama vaivannee myös meitä korkeakouluissa työskenteleviä.

Yliopistokoulutuksen lisääminen Satakunnassa on välttämätöntä. Lienee myös selvää, että ammattikorkeakoulun merkitys alueelle on aivan keskeinen. Mitä sitten me SAMKissa haluamme tehdä paremmin, miksi ja miten? Meidän päätehtävä SAMKissa on alueen elinkeinoelämän palveleminen. Tällä hetkellä se tarkoittaa erityisesti kolmeen asiaan panostamista.

Osaavan työvoiman tuottamista

Oikeammin olisi sanoa yritysten ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin sopivan työvoiman tuottamista. Kahden viimeisimmän tilastovuoden mukaan 46,3% SAMKin opiskelijoista tulee Satakunnasta ja 54,5 % valmistuvista jää töihin Satakuntaan, joten näiden lukujen mukainen "vaihtotase" on elinkeinoelämän kannalta ilahduttavan positiivinen. Tämä ei kuitenkaan riitä. Meidän täytyy parantaa tätä vaihtotasetta.

SAMKista tutkinto-opiskelijoina valmistuvat eivät riitä vastaamaan alueen työvoimatarpeisiin, joten meidän tulee hakea nykyistä enemmän nopeita 1‐2 vuoden muunto‐ ja täsmätäydennyskoulutuksia. Tämä ei kuitenkaan tuo uutta työvoimaa markkinoille. Siksi toinen ratkaisu on julkisuudessa paljon esillä ollut opiskeluperäisen maahanmuuton lisääminen. Lisääminenkään ei riitä, jos ulkomaalaisia opiskelijoita ei saada kiinnitettyä heti ensimmäisen vuoden aikana maakuntaan ja sen työpaikkoihin. Tähän ratkaisuna avaamme uudistetun Youragent.fi palvelun, josta yritys näin halutessaan löytää kaikki ulkomaalaiset opiskelijamme. Toivomme, että harjoittelun ja muiden hitaan rekrytoinnin muotojen kautta he jäävät maakuntamme yrityksiin töihin. Youragent.fi palvelussa seuraamme opiskelijan urapolun kehittymistä koko opiskeluajan.

Uusien yritysten sparraamista

SAMK Yrityskiihdyttämö™ on tuottanut yli 350 yritystä ja kiihdyttämösopimuksia on tehty yli 650. Tälläkin hetkellä SAMKissa opiskelee lähes 100 yrittäjää tutkinto-opiskelijoina. Toiminta on keskittynyt omiin opiskelijoihin. Tämä ei kuitenkaan enää riitä. Kiihdyttämömme pitää saada kaikkien hyödynnettäväksi.

Yrityskiihdyttämön palvelut onkin avattu kaikille yrittäjille koko Satakunnassa. SAMKin kaksitoista kiihdyttämömentoria palvelevat nyt kaikkia sparrausta tarvitsevia yrittäjiä heidän kasvupolullaan. Toimintatapa voi olla esimerkiksi ideoiden pallottelua, liikeidean pitchaamista, liiketoimintasuunnitelman laatimista, markkina-analyysia, tuote- tai palvelukehitystä sekä myös rahoituksen hankkimista.

Yritysten kasvun tukemista

Jokainen yritys haluaa parantaa kilpailukykyään ja henkilöstön hyvinvointia. Listalla on myös digitalisaatioon ja vähähiilisyyteen panostaminen. Automaation, robotiikan ja tekoälyn aihealueilla olemme toimineet jo vuosia yritysten kumppaneina. RoboAI -tutkimus- ja tuotekehityskeskus yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa on ollut mielestämme menestystarina. Tämä ei kuitenkaan riitä.

Olemmekin vahvistaneet RoboAI-keskusta teknologiametalli- ja akkuosaamisella yhteistyössä Prizztechin kanssa. Yhteistyö on edennyt erinomaisesti. Olemme myös aiemmin perustneet kolme uutta keskusta tukemaan yrityksiä toiminnan kehittämisessä ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksien löytämisessä: Merilogistiikan tutkimuskeskus, Tutkimuskeskus WANDER ja Matkailun kehittämiskeskus. Helmikuussa lanseerataan uusi Tiedolla johtamisen keskus, joka tulee auttamaan yrityksiä tietoon perustuvassa päätöksenteossa uuden tai paremman liiketoiminnan tuottamiseksi.

Vaihtoehto Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämiselle

 (Aiheen kattavuudesta johtuen tämä blogikirjoitukseni on normaalia huomattavasti pidempi)

Kerrataan ensin ikävät faktat. Uuden yliopiston perustaminen, käynnistäminen ja sieltä ensimmäisten valmistuminen kestänee noin kymmenen vuotta. Millainen maailma on 10 vuoden kuluttua? Ennusteiden mukaan tiedämme, että ekaluokkalaisia on 32% vähemmän kuin nyt [MDI 2019]. Satakunnan väestömäärä putoaa 220 tuhanteen [Tilastokeskus 2021]. Tiedämme myös, että ilman merkittäviä muutoksia työllisten määrä Suomessa pysyy samana, kun samaan aikaan eläkeläisten määrä kasvaa yli sadalla tuhannella [EVA 2021]. Lisäksi yli 70 000 yrittäjää jää eläkkeelle [Yrittäjät, 2020] ja teknologiateollisuus tarvitsee reilut 130 000 uutta osaajaa [Teknologiateollisuus 2021]. 

Jatketaan vielä. Lähimpiin yliopistoihin on Porista/Raumalta matkaa Turkuun 90km, Tampereelle 110km ja Vaasaan 190km. Satakunta on teollisuusmaakunta, joten miltä näyttää näiden yliopistojen maakunnallemme tärkeiden tekniikan alojen ensisijaisten hakijoiden määrät verrattuna aloituspaikkoihin? [YLE 2021]

• Turku: materiaali + tietotekniikka + tietojenkäsittely = 1,45 (342/236)
• Tampere: automaatio + kone + materiaali + sähkö + tietotekniikka = 1,56 (663/426)
• Vaasa: automaatio + tietotekniikka + sähkö + energia = 0,58 (48/82)

Näiden lukujen pohjalta lienee aiheellista kysyä, miten saisimme Poriin ja Raumalle riittävästi hakijoita, kun näihinkin kaupunkeihin kaivataan kipeästi lisää hakijoita. Otetaan vertailukohdaksi SAMKin ammattikorkeakoulututkinnon vastaavat hakuluvut vuoden 2021 osalta:

• Energia = 1,87 (56/30)
• Kone = 3,50 (175/50)
• Sähkö ja automaatio = 3,64 (255/70)
• Tietojenkäsittely = 2,73 (82/30)

Näiden lisäksi SAMKissa on englanninkieliset erillishaussa olevat Artificial Intelligence ja Mechatronics tutkinto-ohjelmat, joihin on hakijoita selvästi enemmän kuin on aloituspaikkoja.

Oman ymmärrykseni mukaan yrityskenttämme tarvitsee/tulee tarvitsemaan maistereita ja diplomi-insinöörejä keskimäärin kolmasosan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrästä. Jos olen osannut oikein ynnätä, Porin yliopistokeskuksessa oli vuoden 2021 yhteisvalinnassa noin 250 aloituspaikkaa (maisteri tai DI) ja SAMKissa noin 300 aloituspaikkaa (YAMK). Ammattikorkeakoulututkintoon johtavia aloituspaikkoja oli SAMKissa noin 1500. Näiden lukujen perusteella alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suhteelliset hakijamäärät näyttäisivät olevan tasapainossa.

Satakunnan erityinen vahvuus on vahva resilienssi eli teollisen rakenteen ja eri toimialojen monipuolisuus ja sitä kautta muutosjoustavuus. Toisaalta tämä edellyttää koulutukselta samaa monipuolisuutta, jotta voimme palvella työnantajien laajaa osaamistarvetta. Meidän tulee siis huolehtia sekä ammattikorkeakoulututkintojen että maisteritason tutkintojen monialaisuudesta. 

Miten kaiken edellä kerrotun voisi ymmärtää? Eli siirrytään ikävistä faktoista mukavampiin päätelmiin ja mahdollisuuksiin.

1. SAMKin koulutuspaikkojen määrästä ja monialaisuudesta tulee pitää kiinni
2. Maisteritason tutkinnot tulee kohdentaa paremmin maakunnan yritysten tarpeisiin
3. Tekniikan kandidaatin koulutuksen osalta ei ole järkeä lähteä kilpailemaan lähialueiden yliopistojen kanssa
4. Yrityselämän osaamistarpeiden nopea muuttuminen edellyttää korkeakouluiltamme myös ja erityisesti nopeita työntekijöiden 1-2 vuoden muunto- ja täsmätäydennyskoulutuksia.

Kolmen ensimmäisen kohdan summauksena voisi todeta, että paras vaihtoehto tekniikan koulutuksen osalta olisi pitää nykyiset asemat yritysten tarpeisiin kohdennettujen SAMKin insinöörikoulutusten osalta ja rakentaa niiden päälle uudet insinööristä diplomi-insinööriksi maisterikoulutukset. Nämä koulutukset tulisi suunnata maakunnan yritysten tarpeisiin nykyistä paremmin. Tämä tarkoittaisi Tampereen ja Turun lisäksi uusien yliopistokumppanien hakemista. Esimerkiksi mahdollinen yhteistyö Aallon ja LUTin kanssa voisi laajentaa maisterikoulutusta akkuklusterin, meriteollisuuden ja robotiikan tueksi. Maisterikoulutusta voisi tällöin järjestää Porin lisäksi myös Raumalla.

Muutaman vuoden takainen opetusyhteistyösäännös tukee edellä esitetyn mukaista ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä. Säädös vahvisti ammattikorkeakoulututkintojen ja yliopistotutkintojen tuottaman osaamisen olevan monessa suhteessa niin samankaltaista, että kummankin sektorin opetuskokonaisuuksia voidaan sellaisenaan ottaa osaksi toisen sektorin tutkintoa. Säännös mahdollistaa sen, että yliopistotutkintoja on mahdollista tuottaa yliopistopaikkakuntien ulkopuolella yliopiston ja ammattikorkeakoulun tiiviinä yhteistyönä, kuitenkin siten, että vastuu tutkinnosta ja sen sisällöstä on yliopistolla. [Sirén 2021]

Edellä esitetyn mukaiset maisteriohjelmat kannattaisi ehdottomasti suunnata työelämään jo kiinnittyneille. Muutoin vaarana on, että koulutamme lahjakasta nuorisoamme pois omasta maakunnastamme. Kyse ei ole pelkästään tekniikan koulutuksesta. Samaa mallia olisi hyvä pohtia myös kaupallisen alan ja sote-alan koulutusyhteistyön osalta. Tarkennetaan vielä. Tässä mallissa SAMKin opiskelija voisi jatkaa valintamenettelyn kautta yliopistojen kanssa sovittuihin maisterikoulutuksiin tai työelämäkokemuksen jälkeen SAMKin YAMK-koulutuksiin.

SAMKin olettaisi olevan houkutteleva yhteistyökumppani yliopistoille (kymmenen vuoden amk-tilastot):

1. Opetuksen laadussa Suomen paras
2. SAMKista valmistuvat työllistyvät parhaiten pääkaupunkiseudun ulkopuolella
3. Valmistumisen jälkeen työelämässä yhtäjaksoisesti olleiden osuudessa ykkönen
4. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (maisteritaso) suorittaneiden osalta uraseurantatuloksissa ykkönen.

Alueemme kauppakamakarit ja yrittäjät ovat aivan oikein nostaneet koulutuksen lisäksi tarkasteluun tutkimuksen lisäämisen tarpeellisuuden. Edellä esitetyssä mallissa maisterikoulutuksissa opettaisivat sekä yliopistojen henkilökunta, että SAMKin tohtorikoulutuksen suorittanut henkilökunta. Yliopistojen opettajat toimisivat myös alueen tutkimuskeskusten tutkijoina ja päinvastoin. Tämä lisäisi merkittävästi alueen tki-panostusta. Yhteistyöllä vahvistettaisiin myös Tohtorikiihdyttämön toimintaa, kun väitöskirjojen aiheet kohdistuisivat Satakunnan työelämän tarpeisiin.

Lopuksi totean, että olen työtehtävieni ja tutkimusalueideni kautta henkeen ja vereen sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistoihminen.

Digitalisaatiolla lisää bisnestä

Satakunnan Kauppakamarin tuorein lehti on omistettu digitalisaatiolle. Lehdessä on loistavia näkökulmia asiaan. Kannattaa ehdottomasti lukea! Itsekin sain kunnian kirjoittaa lehteen kolumnin. Laajennan tässä blogikirjoituksessa kolumnissa esittämiäni näkökulmia.

Haluan määritellä digitalisaation uuden tai paremman bisneksen tuottamiseksi yrityksen hallussa olevan tiedon (datan) avulla. Tieto ja sen analysointi on uuden ajan T&K:ta. Miten sillä sitten tehdään bisnestä tai muutetaan nykyistä kilpailuasetelmaa? Tennisjuniorien valmentajana voin sanoa, että menestykseen ei riitä paras tekniikka (teknologia) eikä paras liikkuminen kentällä (verkostoituminen) vaan paras pää (rohkeus ja kilpailutilanteen rakastaminen).

Miten pystymme tekemään elinkelvottomaksi nykyisten ratkaisujen arvon muodostumisen mekanismit. Tai ainakin ajattelemaan sitä. Miten muutumme palveluorientoituneemmaksi? Onko se edes tällä hetkellä mahdollista? Perustuotteemme digitalisoimisaste (lue: tiedon hyödyntämisen mahdollisuus) vaikuttaa tuotteisiimme liittyvien myytävien palvelujen digitalisoitumisasteeseen. Ensimmäinen askel olisi oman datan ”siistiminen” käytettävään muotoon.

Myyminen onkin sitten vaikeampaa. Yritykset eivät osaa riittävästi hahmottaa, mitä niillä on sellaista (tuotteen) dataa, jonka hyödyntämistä voisi myydä tai miten sillä voisi luoda asiakkaalle uutta arvoa. Varsin usein se voisi olla digitaalista etävalvontaa päätuotteen toiminnan optimoimiseksi. Ongelma on kaksisuuntainen. Digitaalisuutta, edistynyttä data-analytiikkaa ja tekoälyä sisältäviä toteutuksia tehdään, kun asiakkaat pyytävät – ongelmana on, osaavatko asiakkaat pyytää. Tai jos osaavat, niin ostavat vasta kun tietävät, että siitä ON HETI hyötyä – ei että siitä VOISI OLLA hyötyä. Ensimmäiset kaupat täytynee tehdä nollakatteella.

Paljon puhutaan tekoälystä (AI). Sekin perustuu datan hyödyntämiseen eli käyttökelpoisen data-alustan olemassaoloon. Yritykset eivät yleensä sijoita tähän rahaa, mutta se tulee eittämättä jossain vaiheessa vastaan, jos haluaa pysyä kilpailussa mukana. Data-analytiikka- ja tekoälyratkaisuja myyvillä AI-yrityksillä on myös toinen haaste: kauppaa ei tehdä myymällä parempi AI-tuote kuin nykyinen olemassa oleva AI-tuote, koska sellaista ei ole asiakkaalla ennestään olemassa. AI-maailma poikkeaa siinä mielessä normibisneksestä, että tekijöillä on usein tiede-/tutkimustaustaa ja sitä kautta evidenssiä tuotantokelpoisuudesta. Tämä ei kuitenkaan aina auta. Minunkin lähipiirissäni on tästä monta kokemusta.

Varoituksen sana tekoälystä on tässä paikallaan. Erittäin harvaan ohjelmistoon tai järjestelmään on tällä hetkellä lisätty (todellista) tekoälyä. Markkinointisanana sitä kuitenkin viljellään ruhtinaallisesti. Tekoälyä ei ole ohjelmistot tai automaatiojärjestelmät, joissa toimintaa ohjataan määrättyjen sääntöjen perusteella. Tekoälyn pitää oppia itse. Hyvä muistisääntö on, että oikea tekoäly (järjestelmä tai ohjelmisto) on huomenna parempi kuin tänään.

Oikeita tekoäly-yrityksiä on Suomessa vielä vähän, koska todellisten tekoälyratkaisujen ostajia on vielä vähän. Meillä on kuitenkin Satakunnassa hyvä tilanne. Satakuntalaiset AI-yritykset tarjoavat todellisia data-analytiikkaa ja tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja. Mutta niilläkin on edellä kerrottuja haasteita. Miten me sitten löydämme voittajayritysten ja AI-yritysten yhteisiin haasteisiin ratkaisuja? Toinen askel olisi solmia bisneskumppanuuksia näiden yritysten välille.

Maailmanennätys on ihan kiva juttu

Olemme tehneet Nico Kyngäksen kanssa matemaattisen optimoinnin maailmanennätyksen. Optimoinnin kohteena olivat 47 vaikeinta ns. SMPTSP-ongelmaa, joihin alan huippututkijat ovat yrittäneet löytää yhä parempia ratkaisuja. Ongelma on julkaistu vuonna 2001. Aiemmin tänä vuonna (2020) belgialainen tutkimusryhmä julkaisi ratkaisumenetelmän, jolla 42 näistä onnistuttiin ratkaisemaan. Tätä aiempi ennätys oli vuonna 2014 julkaistun menetelmän saavuttama 40 ratkaisua.

Me löysimme Nicon kanssa ratkaisun 44 ongelmaan. Nämä kaikki ratkaisut ovat todistettavasti optimaalisia eli niitä parempia ei voi kukaan enää löytää. Erityisesti kahden ongelman osalta tilanne jää edelleen avoimeksi. On kuitenkin varsin luultavaa, että nykyistä parempia ratkaisuja ei niille ole mahdollista löytää.

Teimme maailmaennätyksen kahden laskennallisen älykkyyden algoritmin yhteistyönä. Ensimmäinen on Nicon käynnissä olevassa väitöskirjatutkimuksessaan kehittämä R&R-algoritmi ja toinen on PEASTP-algoritmi, jonka perusta luotiin omassa väitöskirjatutkimuksessani viime vuosituhannella (silloin kun olin nuori ja aivot vielä jotenkin toimivat), ja jota parannettiin Jari Kyngäksen väitöskirjatutkimuksessa. Olemme aiemmin saavuttaneet algoritmeillamme erinomaisia tieteellisiä ja tuotannollisia tuloksia mm. työvuorojen ja työvuororakenteiden optimoinnissa sekä ammattilaisliigojen otteluohjelmien optimoinnissa (mm. Jääkiekon SM‐liiga ja Australian Football League).

Suomalaisia (ja satakuntalaisia) syytetään usein siitä, että he eivät tarpeeksi kehu omia saavutuksiaan, joten jatketaan vielä.

Maailmanennätyksen arvoa nostaa se, että aiemmat ennätykset oli tehty teoreettisilla menetelmillä, jotka oli suunniteltu erityisesti kyseisen ongelman ratkaisemiseen. Nicon kanssa saavuttamamme tulokset tehtiin osana käytännön optimointiongelman ratkaisumenetelmän kehittämistä. SMPTSP-ongelmat ovat tämän käytännön ongelman tieteellisiä erikoistapauksia, joissa jopa tuhansia työtehtäviä pitää sijoittaa sadoille työntekijöille siten, että käytettävien työntekijöiden määrä tulee minimoida.

Käytännön ongelmassa työntekijät käyvät asiakkaiden luona suorittamassa aikaikkunaan sidottuja työtehtäviä, joissa tulee huomioida mm. työntekijöiden osaamiset ja valmiudet. Tavoitteena on muodostaa samaan aikaan sekä kustannustehokkaat että työntekijöiden ja asiakkaiden kannalta sopivat työvuororakenteet. Esimerkkejä tällaisesta työstä ovat kotihoitopalvelut, siivouspalvelut, vartiointipalvelut, asennuspalvelut, sanomalehtien jakelu ja jätehuolto.

**********

Laskennallinen älykkyys on tekoälyn muoto, jossa käytetään luonnosta inspiraationsa saaneita laskennallisia menetelmiä kuten evoluutioalgoritmeja, muurahaisalgoritmeja ja parvietsintää. Tällaisella tekoälyllä pyritään ratkaisemaan ihmisjärjen ulottumattomissa olevia erittäin monimutkaisia ongelmia, jotka vaativat tietokoneelta massiivista laskentatehoa.

Tekoälyn toisella ”kognitiivisella” muodolla ratkaistaan ongelmia, jotka vaativat kognitiivisia taitoja, korkeaa tajuntaa ja ymmärrystä, esimerkkeinä hahmontunnistus, konenäkö, puheentunnistus, päätöksenteko ja oppiminen. Näitä ongelmia ratkaistaan erityisesti neuroverkoilla.

Tekoäly ei itse asiassa ole älyä, vaan se on ohjelman suorittamista ja tämä ohjelma lienee suurin piirtein yhtä (teko)älykäs kuin sen algoritmin suunnitellut ja sen ohjelmakoodin kirjoittanut ihminen.

SAMK Yrityskiihdyttämön™ palvelut avattu kaikille yrittämisestä kiinnostuneille - uutena startup- ja rahoituspalvelut

Satakunnassa on vahva teollisuusyritysten perinne. Satakunnan ammattikorkeakoulu on strategiassaan profiloitunut teollisuuskorkeakouluksi. SAMK on myös yrittäjyyskorkeakoulu, joka toimii osaamisintensiivisen yritystoiminnan synnyttämisen aktivaattorina Satakunnassa. Yrittämistä ja startup-genreä vahvistamalla monipuolistetaan Satakunnan elinkeinorakennetta. Käytännössä kaikki uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Suomen Yrittäjien tutkimuksen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija on halukas toimimaan yrittäjänä. SAMK vahvistaakin merkittävästi Yrityskiihdyttämön™ palveluita.

Yrityskiihdyttämössä on perustettu yli 330 yritystä ja yrityskiihdyttämösopimuksia on tehty lähes 600. SAMKissa on vuositasolla jo lähes 100 yrittäjää tutkinto-opiskelijoina. Yrittäjä saa tukea omalle liikeidealleen, toimivan yrityksen kehittämiseen tai omistajavaihdokseen. Yrityskiihdyttämö toimii kaikkien SAMKin koulutusohjelmien yhteydessä. Lähtökohtana yrittäjyysopinnoille on toiminnallisen yrittäjyyden viitekehys, Effectual entrepreneurship, jonka mukaan opiskelija tarkastelee yrittäjyyttä omista lähtökohdistaan, joita ovat minäkuvan lisäksi oma osaaminen ja omat verkostot. Keskeisintä Yrityskiihdyttämössä on kiihdyttämömentorien tuki ja neuvonta sekä opintosuoritusten suuntaaminen oman yrityksen hyväksi.

Yrityskiihdyttämön palvelut on nyt avattu kaikkien alkavien yrittäjien ja kasvuyrittäjien hyödynnettäväksi koko Satakunnassa. SAMKin yhdeksän kiihdyttämömentoria valmentavat yrittäjää hänen kasvupolullaan. Kiihdyttämössä kehitetään yritys- ja liikeideoita, validoidaan asiakas- ja käyttäjäkokemusta, rakennetaan tiimejä sekä suunnitellaan ja haetaan rahoitusta. Yrityskiihdyttämöllä on Crazy Townissa liiketila, jota opiskelijayrittäjät voivat käyttää asiakkaiden kohtaamiseen.

Uutena kokonaisuutena Yrityskiihdyttämössä on startup- ja rahoituspalvelut. Nopeaan kasvuun tähtäävät startup-yrittäjät saavat skaalautuville yritysideoille valmennusta vaikuttavien liiketoimintasuunnitelmien ja niitä tukevien markkina-analyysien tekemiseen. Kiihdyttämön startup-yrittäjillä tulee olla kyky toimia vaativissa yrityksen perustamisen ja kehittämisen toimintaympäristöissä. SAMK tekee myös sijoituksia startup-yrityksiin. Valuaation lisäksi tarkastelussa on kestävä liikevaihdon kasvu. Startup-palvelujen tavoitteena on lisätä startup-yrityksiin kansallisesti allokoidun rahan määrää Satakunnassa. SAMK tekee tiivistä startup-yhteistyötä Satakunnan bisnesenkeliverkoston (FiBAN) kanssa.

SAMK näkee korkeakoulun opiskelijoiden, henkilökunnan ja Yrityskiihdyttämön uusien asiakkaiden yrittäjyyden voimavarana ammattikorkeakoululle ja alueelliselle kehitykselle. Korkeakoululähtöisen innovaatiotoiminnan ja yritystoiminnan läpinäkyvät, tasavertaiset ja yhdenmukaiset periaatteet ja toimintatavat kannustavat koko korkeakouluyhteisöä ja maakuntaa yrittäjyyteen.

Hyödynnä Yrityskiihdyttämön palveluita – ota yhteyttä kiihdyttämömentoreihin!

Annetaan nuorille mahdollisuus

Tiedämme kaikki, että osaavan työvoiman saatavuus on joka kuukausi haastavampaa. Suomen vientiteollisuudelle tärkeä teknologiateollisuus tarvitsee parin vuoden sisällä yli 50000 uutta osaajaa. Heistä 75% sijoittuu kone- ja metalliteollisuuden, metallien jalostuksen, automaation sekä sähkö- ja tietotekniikan palvelukseen. Teollisuudessa, teknologia-alalla ja IT-alalla on kahden viime vuoden aikana jäänyt satoja, jopa tuhat työpaikkaa täyttämättä Satakunnassa. Viimeisen vuoden aikana avointen työpaikkojen määrä on Satakunnassa kasvanut 45%, kun koko maan osalta kasvu on ollut 18%.

Tilannetta ei helpota se, että olemme Suomen ikääntyvin maakunta eikä se, että ennusteiden mukaan meillä on ekaluokkalaisia kymmenen vuoden kuluttua kolmasosa vähemmän kuin nyt. Lisäksi syntyvyyden romahdus pani väestöennusteet kerralla uusiksi. Jatketaan vielä. Tuore Pisa-tutkimus paljasti luonnontieteellisen osaamisen laskeneen Suomessa 12 vuotta peräkkäin. Se herättää huolta insinööriosaamisen tulevaisuudesta Suomessa.

Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee vääjäämättä päivä päivältä kiihtymään. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että meillä on yhdessä mahdollisuus löytää näihin haasteisiin ratkaisuja. Kannustetaan omia ja täällä opiskelevia nuoria jäämään Satakuntaan töihin. Pidetään samalla koko Suomi omien nuortemme koulutuskenttänä, mutta ei anneta heidän napanuoransa katketa maakuntaamme.

Onko lähipiirissäsi nuoria, jotka haluat kannustaa hyvälle työuralle Satakunnassa? Tunnetko nuoria, jotka ovat muualla opiskelemassa ja haluaisivat Satakunnasta työpaikan? Tunnetko nuoria naisia, jotka ajattelevat, että teollisuuden työpaikat ovat miehiä varten? Pyydä heitä tutustumaan Agenttisi.fi verkkopalveluun, joka on tehty yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun, Satakunnan kauppakamarin, Rauman kauppakamarin, Satakunnan Yrittäjien ja Satakuntaliiton kanssa.

Agenttisi.fi on meidän kaikkien satakuntalaisten riippumaton ja maksuton palvelu, joka kokoaa Satakunnan teollisuuden, teknologia-alan ja IT-alan kesätyö- ja harjoittelupaikat yhteen palveluun. Palvelu yhdistää alueen yritykset ja tulevaisuuden toivot pitkäjänteiseen yhteisen menestyksen rakentamiseen. Palvelu on meidän satakuntalaisten näköinen ja oloinen eli sen toimintatapa poikkeaa täysin muun Suomen perinteisistä rekrytointikanavista:

Agenttisi.fi on kohdistettu vain ja ainoastaan teollisuuteen, teknologia-alaan ja IT-alaan. Yritys löytää sieltä ison massan hakijoita ja tulevaisuuden toivoja ilman rekrytointi-ilmoituksia. Agentin älykäs algoritmi etsii parhaiten sopivat hakijat yrityksen työtehtävälle luomaan profiiliin. Agentilla on myös tekoälykkäitä lisäominaisuuksia, joita tullaan julkaisemaan tasaisin väliajoin.

Agentin avulla nuori pääsee alan töihin käsiksi ja näyttämään omat kykynsä. Hän saa jalkaa yrityksen oven väliin. Eikä hänen tarvitse täyttää sataa eri hakemusta yrityksille tai kelata läpi sataa eri työnhakupalvelua. Vähän rahaakin hänen olisi tietysti kiva saada. Nuorten hidas rekrytointi kesätyön, harjoittelun ja opinnäytetyön, diplomityön tai gradun kautta yrityksiin kiinnittää nuoren tutkitusti pitkäaikaiseen työsuhteeseen.

Suomessa asuvan työikäisen väestön vähentyessä kannattaa suunnata katse myös Suomessa opiskeleviin ulkomaalaisiin. Kutsun kaikki satakuntalaiset yritykset ottamaan myös heitä kesätöihin ja harjoitteluun. Heillä on osaamista ja innostusta jäädä Satakuntaan töihin.

Satakuntalaiset yritykset, annetaan nuorille mahdollisuus näyttää kykynsä ja kiinnitetään heidät teidän työpaikkoihinne!

Ja satakuntalainen nuori: Luo profiilisi nyt ja anna Agenttisi hoitaa loput!

Nyt on sen aika – RoboAI, tekoäly ja supertietokoneet lääketieteen avuksi

Suomesta on 2020 lopussa tulossa maailmanluokan laskenta- ja datapalveluiden tarjoaja, kun Suomeen sijoitetaan yksi maailman tehokkaimmista supertietokoneista (työnimeltään LUMI) kahdeksan Euroopan maan yhteisenä ponnistuksena. Jo sitä ennen on tapahtunut ja tapahtumassa. Syksyn alussa 2019 tieteellisen laskennan keskus CSC avasi tutkijoiden käyttöön Puhti-supertietokoneen ja Mahti-supertietokone avataan käyttöön keväällä 2020.

Näiden supertietokoneiden käyttöönoton myötä Suomeen syntyy yksi maailman johtavista tieteellisen laskennan ja datanhallinnan ekosysteemeistä, jolla on erittäin merkittävä vaikutus kotimaisen tutkimuksen kilpailukykyyn ja maailmanluokan kansainvälisten tutkimusryhmien synnyttämiseen. Supertietokoneita tarvitaan mm. ilmastotieteissä, lääketieteessä ja fuusiotutkimuksessa. Suomen uudet supertietokoneet tukevat perinteisten simuloinnin, suurkapasiteettilaskennan ja data-analyysin lisäksi koneoppimista ja tekoälylaskentaa.

Tässä kohtaa Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja RoboAI astuvat kuvaan mukaan. Mirka Leinon johtama tutkimusryhmä on tehnyt yli 10 vuoden ajan teollisuuden tuotekehitysprojekteja keskittyen konenäköön, älykkääseen robotiikkaan, tuotannon simulointiin, 3D-tulostukseen, sulautettuihin järjestelmiin ja tekoälyyn. Sari Merilammen johtama tutkimusryhmä on teknologian keinoin tutkinut ja kehittänyt hyvinvointia ja terveyttä edistäviä ratkaisuja erityisenä kohderyhmänä toimintakykyrajoitteiset. Tarmo Lippingin johtamalla tutkimusryhmällä on vuosikymmenien kokemus signaalinkäsittelystä, aikasarja-analyyseista ja teollisuusdatan analytiikasta. Nämä tutkimusryhmät muodostavat RoboAI-tutkimus- ja tuotekehityskeskuksen ytimen.

Maailma, Suomi ja Satakunta ovat nyt valmiita uuteen aikakauteen. Edellä mainittua teollisuuden automaation, robotiikan ja data-analytiikan osaamista on vuoden 2019 aikana suunnattu myös terveysteknologian ja lääketieteen tutkimukseen sekä tiedolla johtamiseen. Tätä tutkimusta vahvistamaan on perustettu Anu Holmin johtama tekoälyn tutkimusryhmä. Kaikki edellä mainitut RoboAI-tutkimusryhmät ovat tekemässä Tulevaisuuden sairaalan innovaatioalustaa Satasairaalan johdon ohjauksessa. Tulevaisuuden sairaalassa asiakkaita palvellaan mahdollisimman paljon muualla kuin sairaalan tiloissa, joko kotona digitaalisesti tai lähellä kotia osana maakunnallista palvelujärjestelmää.

Ennen loppuhuipentumaa vielä muutama sana kliinisestä tietoaltaasta. Auria Tietopalvelu on tehnyt äärimmäisen tärkeää rakenteellistamis- ja harmonisointityötä Varsinais-Suomen, Satakunnan sekä Vaasan sairaanhoitopiirien potilastietojärjestelmien tallentamille tiedoille. Tallennettu tieto sisältää muun muassa tietoa potilaan poliklinikka- ja osastohoidoista, lääkehoidoista, kuvantamistutkimuksista sekä mahdollisista näytteistä. Kliinisen tietoaltaan suuri datamäärä mahdollistaa uudenlaisien yhteyksien löytämisen (esimerkkinä ennalta tuntemattomien lääkevaikutusten havaitsemisen) data-analytiikkaa, koneoppimista ja tekoälyäteknologioita hyödyntämällä.

Tässä kohtaa Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja RoboAI astuvat uudelleen kuvaan mukaan. Rakennamme tällä hetkellä mahdollisimman vaivattomia työskentelymalleja tietoaltaassa olevan datan käsittelyyn. Ensinnäkin, tietoaltaan data siirtyisi Aurian tietoaltaasta CSC:n palvelinsaliin tietoturvallisesti Funet-verkkoa käyttäen. Dataa olisi mahdollista käsitellä oman tietokoneen suojatun etätyöpöytä-yhteyden läpi, jolloin data ei missään vaiheessa siirry pois tietoturvallisesta käyttöympäristöstä. Tutkijamme voisivat näin ollen valjastaa ensimmäisessä kappaleessa mainittujen supertietokoneiden laskentakapasiteetin tietoaltaan datan käsittelyyn. Tämä tulee olemaan ainutlaatuista Suomessa. Tavoitteemme onkin saada kehitetyt toimintamallit ja tutkijan opas jokaisen suomalaisen korkeakoulun ja sairaanhoitopiirin käyttöön.

Supertietokoneiden ja tietoaltaan datan käyttömahdollisuudet ovat hyvä alku, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää tutkimusryhmiltä monitieteistä osaamista: kliinisen aihepiirin tuntemusta, tietorekisterien sisällöntuntemusta, teknistä osaamista tiedon hakuun sekä data-analytiikan, koneoppimisen ja tekoälyn osaamista. Olemme RoboAI:ssa loistavassa tilanteessa, kun kliinisen lääketieteen johtavia tutkijoita haluaa yhdistää osaamisensa meidän kanssamme. Ja koska saamme tehdä uutta ja ainutlaatuista yhdessä Satasairaalan visionäärisen johdon kanssa.

Lopuksi vielä tärkeä huomio. Tietoaltaan data on teknisessä mielessä tutkijoiden käytettävissä. Sen saaminen tutkimuskäyttöön edellyttää tietysti tutkimusluvan saamista. Kansalaisten henkilö- ja terveystietoja käsitellään aina anonymisoituna, ja eettiset näkökulmat on huomioitu kaikessa tarkastelussa.

Totuus pitkästä matematiikasta

Yliopistojen uuden todistusvalintojen pisteytysjärjestelmän on väitetty suosivan pitkän matematiikan lukijoita (esim. HS 26.5. ja HS 1.6.). Pitkästä matematiikasta on väitetty tulleen lukioiden ykkösaine. Matematiikalla on esimerkiksi väitetty olevan enemmän merkitystä englannin kielen pääsykokeissa kuin englannilla. Myös uusi opetusministeri Li Andersson on ollut huolissaan pitkän matematiikan painotuksesta (Maaseudun Tulevaisuus 24.7.). Samassa yhteydessä ministeri aivan oikein haluaa kiinnitettävän huomiota opiskelijoiden jaksamiseen. Erityisesti humanististen tieteiden osalta on esitetty huolestuneita kommentteja. Väitteiden ja kommenttien olisi kuitenkin toivottavaa perustua (matemaattisiin) faktoihin.

Faktaa on, että opiskelijavalintauudistus on enemmän kuin yksittäisen arvosanan pisteytys (Birgitta Vuorinen, OKM:n johtaja, HS 29.5.). Matematiikka on vain tietyillä aloilla pakollinen pisteyttävä aine. Äidinkieltä ja englantia painotetaan käytännössä jokaisella alalla. Todistusvalinta on kuitenkin vain yksi sisäänpääsyreitti. Opiskelemaan pääsee edelleen valintakokeen kautta tai osoittamalla osaamisensa ja ahkeruutensa avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opinnoissa. Esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakouluun on mahdollista päästä tutkinto-opiskelijaksi avoimen polun kautta suorittamalla ensin vajaan vuoden opinnot avoimen amk:ssa.

Faktaa on, että jos lukiolainen ei kirjoita matematiikkaa, hänen matemaattinen osaamisensa jää yläkoulussa opitun tasolle (Karvin raportti 2015). Jos haluamme nostaa matematiikan osaamisen tasoa, jokaisen olisi hyvä opiskella matematiikkaa ja myös kirjoittaa se. Vanhempien tuleekin innostaa lapsiaan valitsemaan ja kirjoittamaan pitkä tai lyhyt matematiikka. Koska Satakunta on teknologiateollisuuden maakunta. Me tarvitsemme matematiikan osaajia. Matematiikan osaamisesta tulee saada samanlainen ylpeyden aihe kuin jääkiekon pelaamisesta tai pianon soitosta.

Yliopistojen esittämä fakta on, että matematiikan opintomenestys ja yleinen opintomenestys korreloivat. Ja että keskiverto-osaaminen riittää erittäin hyvin. Kansakuntamme menestys on ollut ja tulee jatkossakin olemaan hyvien keskiverto-oppilaiden ja lahjakkaimpien varassa. Hyväksytään tämä tosiasia ja uskalletaan sanoa se ääneen. Varsinkin kun nykyisellä tasapäistämisellä heikkojen osaaminen ei nouse ja osaamisen keskitaso alenee (Metsämuurosen tutkimus 2017). Huolestuttavaa on, että lahjakkaat oppilaat menestyvät koulussa harvoin kykyjensä edellyttämällä tavalla ja heidän kokemuksensa kouluaikana saadusta tuesta ovat olleet hyvin vähäisiä (Marika Laineen Pro gradu -tutkielma, 2012).

Jokaisen ylioppilaan tulisi ymmärtää perusasiat prosentti- ja korkolaskuista sekä tilastoista ja todennäköisyyksistä. Näitä olisi itse asiassa hyvä opettaa ja oppia nykyistä enemmän. Tiedon käsittely- ja ymmärryskykyä sekä loogista ajattelua tarvitaan lähes jokaisessa tulevaisuuden työtehtävässä. Kielten, kulttuurin, historian yms. opinnot ovat toki merkityksellisiä, mutta matematiikan, fysiikan ja kemian opintojen merkityksen korostamista olisi hyvä tehdä vielä nykyistäkin enemmän.

Palataan lopuksi väitteeseen pitkän matematiikan suosimisesta. Jos pitkän matematiikan L:stä annetaan absoluuttisesti enemmän pisteitä kuin esim. ruotsin tai saksan L:stä, tämä ei (välttämättä) tarkoita sitä, että matematiikalla olisi enemmän merkitystä. Otetaan yksinkertaistettu, mutta todellisten pistemäärien mukainen esimerkki kauppakorkeakoulun todistusvalinnasta. Pitkän matematiikan L:stä saa 10 ja E:stä 9 pistettä, ruotsin/saksan L:stä 6 ja E:stä 4 pistettä. Jos nyt opiskelemaan pääsisi 15 pisteellä, niin kummalla on enemmän merkitystä, matematiikalla vai ruotsilla/saksalla? Kauppakorkeakouluun Turkuun pääsi tänä vuonna kokonaispistemäärällä 32. Tämän pistemäärän saavutti mm. kirjoittamalla neljä kieltä ja niistä ruotsista ja saksasta L:n, äidinkielestä ja englannista E:n sekä pitkästä matematiikasta C:n. Kauppakorkeakouluun Poriin pääsi 26 pisteellä kirjoittamalla esim. äidinkielestä M:n ja muista kielistä E:n sekä edelleen pitkästä matematiikasta C:n. Vertailun vuoksi todettakoon, että Satakunnan ammattikorkeakouluun pääsee suorittamaan insinööriopintoja pelkällä pitkän matematiikan C:llä tai lyhyen matematiikan E:llä. Tämä on matematiikan suosimista.

Saammeko sinusta SAMK Senior Fellow’n?

Satakunnan ammattikorkeakoulu on käynnistänyt Senior Fellowship -ohjelman, jolla vahvistetaan Satakunnan ja SAMKin soveltavaa tutkimusta ja jatkuvan oppimisen osaamista. Haemme asiantuntijoita, joilla on aktiivinen ote ja positiivinen asenne Satakunnan ja Satakunnan yritysten ja yhteisöjen kehittämiseen.

SAMKin tutkimusryhmät keskittyvät soveltavaan tutkimukseen ja tuote- ja palvelukehitykseen. Tulokset halutaan ja saadaan nopeasti alueen yritysten ja yhteisöjen käyttöön. Tutkimusryhmät ovat monitieteellisiä ja moniammatillisia. Voisiko sinun osaamisesi vahvistaa jotakin näistä tutkimusryhmistä? Voisivatko SAMKin tutkijat tukea sinun tutkimustasi? Voisiko SAMK olla sinun tutkimusyhteisösi?

Satakunnan väkiluku vähenee huolestuttavaa vauhtia. Ennusteiden mukaan reilusti yli tuhannella joka vuosi. Olemme vientivetoinen teollisuusmaakunta ja olemassaolomme riippuu siitä, saammeko jatkossa houkuteltua nuoria erityisesti teknologiateollisuuden opiskelu- ja työpaikkoihin. Ja pystymmekö tukemaan nuoria yrittäjiä heidän ensiaskeleissaan. Samalla meidän pitää muuntokouluttaa satoja, jopa tuhansia työntekijöitä joka vuosi.

Lisää haastetta tuo se tosiasia, että 15-25v nuoriamme houkutellaan opiskelemaan ja jäämään töihin muihin maakuntiin. Sama pätee nykyiseen osaavaan työvoimaamme. Synkkyyteen ei kuitenkaan saa vaipua. Meidän tulee tehdä hartiavoimin töitä osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Voisiko sinun osaamistasi käyttää satakuntalaisen aivovuodon tyrehdyttämisessä? Haluaisitko tuoda oman panoksesi SAMKin jatkuvan oppimisen tiimiin?

SAMK Senior Fellow voi korkeakoulumme tuella lisätä omaa kansallista ja kansainvälistä vaikuttavuutta yhteistyössä asiantuntijoidemme kanssa. Hän voi halutessaan osallistua SAMKin tutkimus- ja koulutushankkeisiin (myös palkattuna asiantuntijana). SAMKilla on vuosittain käynnissä lähes sata ulkoisen rahoituksen hanketta. Senior Fellow pääsee myös tutustumaan nuoriin tulevaisuuden osaajiin. Hänellä on optio käyttää SAMK Senior Fellow -nimikettä sekä esimerkiksi Member of SAMK Artificial Intelligence Research Team -nimikettä.

Senior Fellow’lla on akateemista ja liiketoiminnallista osaamista, jolla on ollut ja on laajaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Senior Fellow’lla on tyypillisesti yli 20 vuoden ammatillinen kokemus. Hän on jo aiemmin ollut aktiivinen kehittäjä ja uusien ratkaisutapojen ideoija. Hänellä on myös akateemisia ja/tai ammatillisia julkaisuja. Senior Fellow haluaa omalla toiminnallaan kannustaa SAMKin opiskelijoita ja henkilökuntaa, pitää heille luentoja ja osallistua korkeakouluyhteisön seminaareihin ja konferensseihin.

Senior Fellow’t valitaan hakemusprosessin kautta viideksi vuodeksi kerrallaan. Hakemuksen voi lähettää milloin tahansa verkkosivuilla olevien ohjeiden mukaisesti. Olemme onnistuneet Senior Fellowship -ohjelmassa, jos meillä on viiden vuoden päästä 10-20 Fellow’ta tutkimusryhmissämme ja jatkuvan oppimisen tiimissämme.

Olet erittäin tervetullut vahvistamaan tutkimusryhmiämme ja jatkuvan oppimisen tiimiämme riippumatta siitä, osallistutko Senior Fellowship -ohjelmaan. Tervetuloa mukaan kehittämään Satakuntaa yhdessä SAMKin asiantuntijoiden ja laajan kumppaniverkostomme kanssa!

Ammattikorkeakouluista muuntokouluttajia

Satakunnan ammattikorkeakoulu tärkein tehtävä on tuottaa alueelle osaavaa, yritysten tarpeiden mukaista työvoimaa. SAMK vastaa maakunnan sairaanhoitajien, insinöörien ja tradenomien ”huoltovarmuudesta”. SAMKin visiona on ”Jokainen opiskelijamme työllistyy”. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan SAMKista valmistuneiden työllistyminen on metropolialueen ulkopuolisista ammattikorkeakouluista Suomen paras. Noin 60% SAMKin opiskelijoista tulee Satakunnasta ja noin 70% valmistuvista jää töihin Satakuntaan, joten näiden lukujen mukainen "vaihtotase" on maakunnan yritysten kannalta ilahduttavan positiivinen. Nämä hyvät tunnusluvut eivät kuitenkaan enää riitä.

Pääministerin mukaan miljoona suomalaista tulee kouluttaa uudelleen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä ei onnistu ilman koulutusjärjestelmän uudistamista. Opetusministeriö onkin kilpailuttanut korkeakouluja erilaisten muunto- ja täydennyskoulutusten järjestämisessä. Tämä on hyvä alku, mutta muuntokoulutettavien määriä pitää lisätä dramaattisesti. Korkeakouluissa aloittaa vuosittain noin 50 000 uutta opiskelijaa, joten saman verran tarvitaan lisää muuntokoulutuspaikkoja, mikäli korkeakoulut kouluttaisivat puolet pääministerin mainitsemasta tarpeesta.

Ammattikorkeakoulut ovat ketteriä maakunnan ja lähialueiden yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin kouluttavia korkeakouluja. Ammattikorkeakoulujen 3,5‐4,5 vuoden opintojen rinnalle tulee saada nopeita 1‐2 vuoden muunto‐ ja täsmätäydennyskoulutuksia, joilla vastataan työelämän nopeisiin muutostarpeisiin. Nykyisen tutkintomallin suunnittelusta-toteutukseen syklin yli 5 vuoden pituus on auttamattomasti liian pitkä.  Korkeakouluilla tulisi olla nykyisen rahoitusmallin sisällä 5-10% itsenäinen päätäntävalta muuntokoulutusten kohdentamiseen. SAMKin osalta tämä tarkoittaisi 50-100 henkilön vuosittaista muuntokouluttamista.

SAMK on pärjännyt hyvin muuntokoulutusten kilpailutuksissa. Vuosi sitten käynnistettiin automaation, robotiikan ja konetekniikan muuntokoulutus 40 henkilölle ja tänä vuonna käynnistyvät 20+20 henkilölle rakennustuotannon ja koodarien muuntokoulutukset. Satakunnan ELY-keskus, Satakuntaliitto, Satakunnan ja Rauman kauppakamarit, Satakunnan Yrittäjät ja maakunnan kaupungit ovat olleet SAMKin tukena koulutuksia haettaessa. Suurkiitokset!

Koulutusten käynnistämiseen on monia perusteluja. Rakentamisen tuorein Satakunnan suhdannekatsaus 2.11.2018 kertoo rakennustuotannon kasvun jatkumisesta ja työvoimapulan edelleen lisääntymisestä. SAMKin rakennustuotannon koulutusohjelman tuotantopainotteisia opintoja toteutetaan rakennusalan yrityksissä käytännön töitä tekemällä. Yritykset ottaisivat enemmän opiskelijoita näihin opintoihin/töihin kuin mitä SAMKilla on heille tarjota. ELY-keskuksen Lyhyen aikavälin osaamistarpeet -selvityksessä 23.10.2018 rakentaminen nousi yhdeksi viidestä tärkeimmästä klusterista, jonka työvoimatarpeeseen pitää löytää ratkaisuja. Satakunnan Ammattibarometri kertoo myös rakennusalan osaajien puutteesta, vaikkakin rakennusalan osaajia ei perinteisesti haeta julkisilla foorumeilla. Ammattibarometrin mukaan Satakunnassa on pulaa rakennusinsinööreistä ja rakennusalan työnjohtajista.

Satakunnassa on merkittävä määrä ohjelmistoalan yritystoimintaa. Perinteitä on 1970-luvulta lähtien ja yritykset ovat vuosikymmenten ajan toimineet alan pioneereina Suomessa. Satakuntaan on myös sijoittunut monia suurten ohjelmistoyritysten yksiköitä. Viimeisten kolmen vuoden aikana kontaktit yrityksiltä ohjelmointityövoiman hankkimiseksi ovat lisääntyneet dramaattisesti. Kontaktit suoraan tietojenkäsittelyn koulutuksesta vastaaville tai SAMKin Yrityslinjan kautta ovat tällä hetkellä suuruusluokkaa 50-100 vuodessa. Kilpailu osaajista näyttäytyy tällä hetkellä siten, että yritykset yrittävät rekrytoida jo ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Yrityksillä on myös kiinnostusta osallistua koulutustarjonnan toteuttamiseen opintojaksotasolla, jolloin he saavat suoria kontakteja opiskelijoihin. Satakunnassa on yli 100 automaatio-, robotti-, tekoäly-, sensori- ja IoT-yritystä, jotka ovat mukana Robocoast-verkostossa. Merkittävä osa näistä yrityksistä tarvitsee ohjelmointiosaajia. Satakunnan Ammattibarometri kertoo myös ohjelmointiosaajien puutteesta, vaikkakin ohjelmointialan osaajia ei perinteisesti haeta julkisilla foorumeilla.

Rakennusinsinöörin tai tietojenkäsittelyn tutkintoon tai tutkinnon osien suorittamiseen johtavan, ammatinvaihtajille kohdennetun, 2-vuoden täsmätäydennyskoulutuksen ensisijaisena tavoitteena on yrityksiin työllistyvä opiskelija. Koulutus toteutetaan yhteistyössä rekrytointi- ja osaamishaasteita omaavien rakennusalan/ohjelmistoalan yritysten, Satakunnan ELY-keskuksen sekä alueen kaupunkien, kauppakamarien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Lähtökohtana on, että koulutukseen osallistuminen ei edellytetä aiempaa rakennusalan/ohjelmistoalan kokemusta. Koulutus keskittyy ammatinvaihtajan osaamistason nostamiseen rakennusalan/ohjelmistoalan nykypäivän vaatimusten tasolle.

Venatorin Porin tehtaan toiminnan päättyminen vapauttaa työmarkkinoille satoja uutta työpaikkaa etsiviä. Venatorissa on taustaltaan sellaisia työntekijöitä, jotka ovat potentiaalisia hakemaan rakennustuotannon tai koodarin täsmätäydennyskoulutukseen. Venatorin alasajon aikataulu sopii myös näiden koulutusten järjestämisen aikatauluun.

Tervetuloa SAMKiin opiskelemaan uusi ammatti!

Tekoälyn deflaatio, inflaatio ja deflaatio

Pari vuotta sitten tekoälystä puhuivat vain alan asiantuntijat. Nyt tekoäly on kaikkien puheissa. Tekoälyn kerrotaan muuttavan maailmaa enemmän kuin teollinen vallankumous, sähkö ja internet yhteensä. Ja näin todella on. Tekoäly muuttaa kaiken meidän yhteiskunnassamme. Kerron seuraavassa näkemyksiäni tekoälystä kolmen taustatekijän kautta: akateeminen tekoälymaailma, tekoälyn yritystoiminta ja Satakunnan Robocoast-verkosto.

Deflaatio eli tekoälyn nousu, osa 1: Tekoälyn soveltamisen pääelementit ovat olleet olemassa jo 20-30 vuotta. Tekoälyn pääelementtejä ovat algoritmit, data ja tietokoneen laskentateho. Näistä eniten on kehittynyt tietokoneiden laskentateho, mikä on mahdollistanut 70-90-luvulla kehitettyjen mallien laskennan sekunneissa aiemman kuukausien laskenta-ajan sijaan. Tämä on mahdollistanut algoritmien käytön ei-tieteellisissä (tekoäly)sovelluksissa. Aiemmin näitä algoritmeja käytettiin lähinnä ”tutkijoiden kammioissa”.

Datan osalta tärkein tekijä kehittymiseen on ollut sen saatavuuden merkittävä parantuminen. Internet on nopeutunut ja dataa on avattu avoimeen käyttöön (Open Data), joiden ansiosta datan yhdistely on helpottunut. Algoritmit ovat myös kehittyneet, mutta erityisesti ne ovat tulleet yleiseen käyttöön avoimen lähdekoodin (kts. esim. Mybridge: Machine Learning Open Source) ja avoimien alustojen (esim. Googlen TensorFlow) kautta, jolloin niitä on (periaatteessa) huomattavasti helpompi hyödyntää. Periaatteessa siksi, että ainakin omasta mielestäni on edelleen toivottavaa ymmärtää niiden taustalla oleva matematiikka.

Inflaatio eli tekoälyn lasku: Tekoälyn, data-analytiikan ja big datan noustua termeinä suuren yleisön tietoisuuteen, yritykset aloittivat välittömästi niiden käyttämisen omissa mainospuheissaan. Mainospuhe ennen 1: ”Ohjelmistoratkaisumme mahdollistavat yrityksenne toiminnan kehittymisen”. Mainospuhe nyt 2: ”Tekoälysovelluksemme ohjaa toiminnanohjaustanne optimaalisesti”. Mainospuhe ennen 2: ”Hyödynnämme tilastomenetelmiä tietomassan käsittelyssä”. Mainospuhe nyt 2: ”Data-analytiikan työkalumme etsivät ja ennustavat liiketoimintadatanne riippuvuussuhteita”.

Hyvä ystäväni Harri Ketamo, oikean tekoäly-yrityksen HeadAI:n pääomistaja, on kuvannut tilannetta oivallisesti: ”Jos Excelissä on enemmän rivejä kuin näkyy ruudulla, kyse on nykyään Big Datasta”. Tekoäly itse asiassa tarvitsee opettamiseen laadukasta ”big dataa”, mutta sitä on valitettavasti edelleen hyvin vähän tarjolla. Datan tulee nimittäin olla kuratoitua, yhdisteltyä ja varmennettua.

Tekoäly-yrityksiä sanan ihan todellisessa merkityksessä on Suomessa vielä vähän, koska todellisten tekoälyratkaisujen ostajia on vielä vähän. Edelliset tarvitsevat lisää huipputason osaamista ja jälkimmäiset käytännön operatiivista ymmärrystä. Tekoälyn ympärillä liikkuu paljon "kalastajia", mutta hypeä se ei ole, koska tekoäly tulee vääjäämättä muuttamaan maailmaa.

Mitä tekoäly sitten on ja mitä se ei ole: Tekoäly on tietokoneelle ohjelmoitua algoritmista älyä, missä ohjelma a) toimii ilman ihmisen ohjausta älykkäästi ja b) oppii toimimaan tilanteen mukaan ja sitä paremmin mitä enemmän sitä käytetään. Hyviä lähitulevaisuuden esimerkkejä tekoälystä ovat robottiautot, yleislääkärin tukirobotit, kirjanpitorobotit ja pelottavan tarkat sovelluspersonoinnit.

Tekoälyä ei ole ohjelmistot tai automaatiojärjestelmät, joissa toimintaa ohjataan määrättyjen sääntöjen perusteella. Esimerkiksi kännykästä käytettävä ohjelma, jolla voi säätää kodin lämpötilaa, ei ole tekoälysovellus. Mutta on, jos se ilmoittaa sitä käytettäessä: ”Pekka, älä nyt taas tee niitä omia säätöjäsi. Viimeksikin homma meni pieleen. Tehdään nyt niin, että … Ja Pekka, oman kokemukseni mukaan näin on paras. Ja sitä paitsi sääkin on muuttumassa. Käytkö Pekka tässä samalla hyväksymässä veden lämpötilan uudet käyttöarvot. Ne perustuvat viimeisen puolen vuoden seurantaani. Toki muutoksia voi jatkossa tulla, kun taas opin uutta.”.

Oma mielipiteeni on, että oikealla tekoälyllä ratkaistaan 1) ongelmia, jotka vaativat kognitiivisia taitoja, korkeaa tajuntaa ja ymmärrystä (esim. hahmontunnistus, konenäkö, puheentunnistus, päätöksenteko ja oppiminen) tai 2) ongelmia, jotka ovat niin monimutkaisia, ettei ihmisten aivokapasiteetti riitä niitä järkevästi ratkaisemaan (esim. lentokoneiden maailmanlaajuinen aikataulutus, isojen laivojen konttien pakkaaminen ja suurien työntekijäryhmien työvuorojen suunnittelu). Muistetaan kuitenkin koko ajan, että tekoäly ei itse asiassa ole älyä, vaan se on ohjelman suorittamista ja tämä ohjelma lienee suurin piirtein yhtä (teko)älykäs kuin sen algoritmin suunnitellut ja sen ohjelmakoodin kirjoittanut ihminen.

Deflaatio eli tekoälyn nousu, osa 2: Jos kehitetään tekoälyä, tarvitaan huippuosaamista matematiikassa ja tietojenkäsittelyssä. Jos sovelletaan tekoälyä, tarvitaan insinööritieteiden ja tuotekehityksen asiantuntemusta. Suomi on aivan oikein, kiitos ministeri Lintilän, keskittymässä soveltamiseen. Resurssimme eivät riitä akateemisen perustutkimuksen kautta tuottamaan jatkuvalla tahdilla maailman ykköstason huippututkijoita. Sitä paitsi, jos/kun heitä silloin tällöin putkahtaa, uskoisin että Google ja kumppanit ostavat heidät itselleen ”varsin kohtuullisella korvauksella”.

Mielestäni Suomen suurimmat tekoälyn soveltamisen mahdollisuudet ovat 1) teollisuudessa automaation, robotiikan ja tekoälyn osaamisen yhdistämisessä sekä 2) terveyden- ja hyvinvoinnin aloilla hyvänä esimerkkinä potilastietojen ja hoitovalintojen saattamisessa data-analytiikan hyödynnettäväksi.

Akateemista tutkimusta ei kuitenkaan pidä unohtaa; mutta pitää keskittyä erityisesti Piilaakson tyyppiseen korkeakouluissa syntyvän startup-yrittäjyyden tukemiseen. Tekoälyaika ja Tekoäly on uusi sähkö -linjaukset sekä AI Business -ohjelman toimenpiteet ovat hyviä, jos/kun päästetään koko Suomi mukaan (yritykset ja korkeakoulut). Tällä hetkellä AI Business -ohjelma ei tue niitä oikeita tekoäly-yrityksiä, joilla on sellaista omaa IPR-omaisuutta, jota muiden yritysten tuotteet ja palvelut voisivat hyödyntää.

Kuulun siihen skeptikkojen ryhmään, joiden mielestä ihmisen älykkyyden voittavaa algoritmista yleistekoälyä (eli vahvaa tekoälyä) ei minun elämäni aikana tulla näkemään. Ja terveydentilanteeni on erinomainen. Ja saamme odottaa myös sitä, että sillä olisi ”maalaisjärkeä”, jota meiltä ihmisiltäkin varsin usein puuttuu. Toisaalta, kuten tekoälyguru Andrew Ng on todennut: “Kaikki mitä ihminen pystyy tekemään alle yhdessä sekunnissa, tullaan aivan lähivuosina koneellistamaan”.

Ja lopuksi vaaran sana tekoäly-kollegaani Tarmo Lippingiä lainaten: ”Tekoälyn avulla voidaan hallita huomattavasti isompia ja monimutkaisempia kokonaisuuksia kuin mitä ihminen koskaan on pystynyt hahmottamaan ja näin ollen sille, joka hallitsee tekoälyä, kerääntyy huomattava määrä valtaa”.

Teknologia-ala huutaa! lisätyövoimaa

Satakunnan yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa lisää valmistavan teollisuuden, sähkön, automaation, robotiikan ja konetekniikan insinöörejä ja diplomi-insinöörejä. Työpaikkoja on näillä aloilla auki satoja. Teknologia-alan yritysten keskeinen haaste on löytää alan osaajia, mikä on merkittävin kasvua rajoittava tekijä tällä hetkellä. Osaavan henkilöstön saatavuus vaikuttaa suoraan yritysten sijoittautumispäätöksiin. Mikäli teknologia-alan työvoimapulaan ei löydetä ratkaisua, yritysten pitää miettiä omaa sijoittumistaan Satakunnassa ja ylipäätään Suomessa. Sama koskee startup-yrityksiä.

Muistamme hyvin, kuinka Opetusministeriö neljä vuotta sitten edellytti meiltä merkittäviä aloituspaikkaleikkauksia tekniikan koulutukseen ja tänä vuonna voimaan tulleet tutkintokiintiöt rajoittavat tutkintomääriä edelleen. Ja nämä tilanteessa, jossa Varsinais-Suomen ja Satakunnan positiivinen rakennemuutos edellyttää meiltä sekä nopeita lyhyen tähtäimen toimenpiteitä että pidemmän tähtäimen toimenpiteitä. Valmistuvien insinöörien määrää tulee kasvattaa ja töissä ja työttöminä olevien insinöörien osaamistasoa tulee kasvattaa.

Lyhyellä tähtäimellä SAMKin pitää käynnistää vähintään sähkön, automaation, robotiikan ja konetekniikan nopeita 2-vuotisia insinööritutkintoon tähtääviä muuntokoulutuksia. Näitä tulee käynnistää sekä työttömille että työssä oleville. Lisäksi tulee käynnistää 1-vuotisia non-stop täsmätäydennyskoulutuksia robotiikkaan ja tekoälyyn. Viesti molempiin koulutuksiin tulee yrityksistä, joiden työntekijät kertovat tarpeestaan nostaa oma osaamisensa nykypäivän vaatimusten tasolle.

Nopeat, kohdennetut ja tehokkaat muuntokoulutukset ovat oikea tapa poistaa kasvun esteitä lyhyellä tähtäimellä. Vastavalmistuneiden kyky saada yrityksille tuottavuutta ei ole samalla tasolla kuin mitä on saavutettavissa jo töissä olevien tehokkaalla täydennys- ja muuntokoulutuksella.

Mahdollisimman nopealla aikataululla tulee maakuntaan saada myös automaation ja konetekniikan diplomi-insinöörikoulutus. Porin yliopistokeskuksen diplomi-insinöörikoulutus on nykyään suunnattu johtamiseen ja tietotekniikkaan.

Pidemmällä tähtäimellä meidän tulee innostaa huomattavasti nykyistä enemmän omia lapsiamme ja nuoriamme teknologia-alalle. Maakunnan peruskouluissa ja lukioissa on kuvataiteen, musiikin, ilmaisutaidon, liikunnan ja ympäristöalan erityislinjoja, mutta oman tietoni mukaan ei yhtään teknologia-alan erityislinjaa. Tällaiselle olisi tällä hetkellä suuri kysyntä.

SAMKin tuleekin laajentaa syksyllä käynnistynyttä Robotiikka Akatemiaa niin, että vähintään Porin ja Rauman kuudesluokkalaiset viettäisivät toiminnallisen koulupäivän SAMKin kampuksella tutustuen esimerkiksi veteen, aurinkoenergiaan, sähköön, robotteihin ja tekoälyyn. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus valita teknologia-alan erityislinja sekä yläkoulussa että lukiossa.

Teknologia-alan työvoimapulan selättäminen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä edellyttää ensinnäkin Opetusministeriöltä rahoitusta muuntokoulutukseen. Turun ammattikorkeakoulu on jo saanut omille toimenpiteilleen rahoitusta. Nyt on Satakunnan vuoro. Toiseksi se edellyttää keskusteluja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa DI-koulutuksen suuntaamiseksi paremmin maakuntaa hyödyttäväksi. Ja kolmanneksi se edellyttää kuntien sivistystoimien halua ja kykyä käynnistää teknologia-alan erityislinjoja yhteistyössä SAMKin kanssa.

SAMK on profiilinsa mukaisesti Teollisuuskorkeakoulu painottaen uudistumista, vientiosaamista ja työvoiman toimintakykyä. Näitä kaikkia tarvitsemme nyt avuksi maakunnan positiivisen rakennemuutoksen pitämiseksi positiivisena monia vuosia eteenpäin.

Kokemuksiani SAMKista osakeyhtiön aikana

Olemme organisoituneet osittain uudella tavalla elokuun alusta lähtien. Edellinen suurempi muutos tehtiin puolitoista vuotta sitten. Korkeakoulumaailmassa nopeisiin muutoksiin ei ole perinteisesti totuttu, mutta osakeyhtiöissä se on arkipäivää. Muutoksen moottorina on ollut ministeriön rahoituksen merkittävä väheneminen. Mitä ajatuksia itselleni nousee tästä muutoksesta? Erityisesti ihmiset, samkilaiset, kollegat.

Ministeriön rahoitus on vähentynyt yli neljäsosan, jonka seurauksena työvoiman käyttöä on jouduttu vähentämään niin opetus- kuin tukipalvelutehtävissä. Opettajien tuntiresurssia per opintopiste on jouduttu vähentämään ministeriön rahoitusta vastaavaksi. Havaintojeni mukaan samkilaisten työtahti on selvästi lisääntynyt osakeyhtiön alkuvaiheista.

Työtahdin, työhön käytetyn ajan ja työmäärän lisääntyminen on vallitseva trendi lähes kaikissa työpaikoissa. Työn tuottavuus ei ole kuitenkaan tällä vuosikymmenellä merkittävästi kasvanut lukuun ottamatta aivan viimeistä vuotta. SAMKissa voidaan todeta näin käyneen; esimerkiksi opiskelijamäärä ei ole pienentynyt samassa suhteessa kuin henkilöstömäärä. Tuottavuuden kasvu ei ole vaikuttanut opetuksen laatuun, jos mittarina käytetään sitä, että SAMK on pitänyt asemansa ammattikorkeakoulujen ykkösenä. Toisaalta voidaan todeta, että muissakin ammattikorkeakouluissa on jouduttu henkilöstöä vähentämään.

Miten me samkilaiset sitten jaksamme työmäärämme kanssa? Havaintojeni mukaan haasteita on selvästi enemmän kuin viisi vuotta sitten. Opettaja on ollut pakotettu muuttamaan opetusmenetelmiään, koska pienemmällä omalla tuntimäärällä tulee tuottaa opiskelijalle sama tuntimäärä työtä kuin aiemminkin. Tämä on erittäin haastava tehtävä, kun opetuksen laadusta ja oppimisen tuloksista ei haluta tinkiä. Uudet teknologiat ja digitaalisuus ovat hyviä työkaluja, mutta hyvä ja keskusteleva kontaktiopetus on edelleen nautittavaa sekä opiskelijan että opettajan näkökulmasta.

Tukipalvelujen työmäärä ei valitettavasti ole suoraan verrannollinen opiskelijoiden ja opettajien määrään, koska tietyt hallintotehtävät edellyttävät vakiomäärän työtä. Hallintokulut on saatu kuitenkin varsin hyvin pidettyä aisoissa ja samalla kampukset ja oppimisympäristöt uudistettua, mikä on ollut välttämätöntä erityisesti opiskelijoista kilpailtaessa, mutta myös osana maakunnan toimintaympäristöjen kehittämistä.

SAMKin strategian mukaisia toimenpiteitä on saatu tehtyä etupainotteisesti. Työmäärän aisoissa pitämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että uusia toimenpiteitä ja kehittämisaihioita tarkastellaan kriittisesti panos-tuotos-jaksamis-kolmion näkökulmasta. Uusien kehittämisprojektien tulee olla yhteisön ymmärtämiä ja tuloskeskeisiä. Prosessien tulee olla keveitä ja samalla oikeusturva-asiat huomioivia.

TKI-toiminnassa on viime vuosina tapahtunut keskittymistä harvemmille, jotka tekevät sitä määrällisesti enemmän. Aiemmin mukana oli enemmän opettajia pienemmällä tki-osuudella. Sama suuntaus näkyy täydennyskoulutukseen osallistumisessa. Lisäksi hallintotehtäviä on opettajilla selvästi vähemmän kuin aiemmin.  Opetustehtävät vievät nykyään paljon jaksamispotentiaalia, joten innostusta ja kiinnostusta muihin tehtäviin ei välttämättä enää löydy. Aiemmin opettajat integroituivat tki-toimintaan, kun nykysuuntaus näyttää olevan se, että tutkijat integroituvat opetukseen.

Työhyvinvointikyselyn perusteella opettajilla on työssään keskimäärin enemmän kuormitustekijöitä kuin tukipalvelujen henkilöstöllä. Olen paljon miettinyt sitä, miten opettajat ovat onnistuneet pitämään opetuksen tason korkealla vähentyneen tuntiresurssin puitteissa. Ajatuksissa on pyörinyt, onnistuisiko esimerkiksi

1. opintojaksojen tuntiresurssin tarkastelu yksilöllisesti niiden vaatiman työmäärän perusteella?
2. opintopistemäärien siirtäminen tärkeimpiin perusasioihin?
3. opintojaksojen toistoista tuntiresurssin siirtäminen opetuksellisesti haastavimpiin yksittäisiin opintojaksoihin?

Perustelen itselleni 1- ja 3-kohtia työmäärän tasapainottamisella, oikeudenmukaisuudella ja opettajien kokonaisvaltaisella jaksamisella sekä 2-kohtaa työnantajilta saamaamme palautteeseen siitä, että tärkeintä olisi opettaa perusasiat hyvin. Ymmärrän hyvin, että minkään näistä toteuttaminen ei ole helppo tehtävä. Henkilöstöltä löytyy varmasti hyviä ja parempiakin ideoita lisää.

Monet työyhteisöt ovat haasteiden edessä vaipuneet ”valituskulttuuriin”. Olen ilokseni havainnut monen samkilaisen valittamisen sijaan pyrkivän tosissaan parantamaan yrityskulttuuriamme. Valittaminen ei ole huono asia, kun se osataan työyhteisössä kääntää mahdollisuudeksi tekemällä valituksen aiheisiin parannus- ja ratkaisuehdotuksia. Valituksen aiheita saadaan vähennettyä, kun

• hoidetaan oma reviiri mahdollisimman hyvin, jolloin energiaa säästyy oman reviirin puolustamiselta
• autetaan ja tuetaan kollegoita
• hyväksytään kollegojen menestyminen osana työyhteisön menestymistä.

Seuraavassa kirjoituksessa käsittelen kokemuksiani omasta toiminnastani osakeyhtiön aikana.