Totuus pitkästä matematiikasta

Yliopistojen uuden todistusvalintojen pisteytysjärjestelmän on väitetty suosivan pitkän matematiikan lukijoita (esim. HS 26.5. ja HS 1.6.). Pitkästä matematiikasta on väitetty tulleen lukioiden ykkösaine. Matematiikalla on esimerkiksi väitetty olevan enemmän merkitystä englannin kielen pääsykokeissa kuin englannilla. Myös uusi opetusministeri Li Andersson on ollut huolissaan pitkän matematiikan painotuksesta (Maaseudun Tulevaisuus 24.7.). Samassa yhteydessä ministeri aivan oikein haluaa kiinnitettävän huomiota opiskelijoiden jaksamiseen. Erityisesti humanististen tieteiden osalta on esitetty huolestuneita kommentteja. Väitteiden ja kommenttien olisi kuitenkin toivottavaa perustua (matemaattisiin) faktoihin.

Faktaa on, että opiskelijavalintauudistus on enemmän kuin yksittäisen arvosanan pisteytys (Birgitta Vuorinen, OKM:n johtaja, HS 29.5.). Matematiikka on vain tietyillä aloilla pakollinen pisteyttävä aine. Äidinkieltä ja englantia painotetaan käytännössä jokaisella alalla. Todistusvalinta on kuitenkin vain yksi sisäänpääsyreitti. Opiskelemaan pääsee edelleen valintakokeen kautta tai osoittamalla osaamisensa ja ahkeruutensa avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opinnoissa. Esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakouluun on mahdollista päästä tutkinto-opiskelijaksi avoimen polun kautta suorittamalla ensin vajaan vuoden opinnot avoimen amk:ssa.

Faktaa on, että jos lukiolainen ei kirjoita matematiikkaa, hänen matemaattinen osaamisensa jää yläkoulussa opitun tasolle (Karvin raportti 2015). Jos haluamme nostaa matematiikan osaamisen tasoa, jokaisen olisi hyvä opiskella matematiikkaa ja myös kirjoittaa se. Vanhempien tuleekin innostaa lapsiaan valitsemaan ja kirjoittamaan pitkä tai lyhyt matematiikka. Koska Satakunta on teknologiateollisuuden maakunta. Me tarvitsemme matematiikan osaajia. Matematiikan osaamisesta tulee saada samanlainen ylpeyden aihe kuin jääkiekon pelaamisesta tai pianon soitosta.

Yliopistojen esittämä fakta on, että matematiikan opintomenestys ja yleinen opintomenestys korreloivat. Ja että keskiverto-osaaminen riittää erittäin hyvin. Kansakuntamme menestys on ollut ja tulee jatkossakin olemaan hyvien keskiverto-oppilaiden ja lahjakkaimpien varassa. Hyväksytään tämä tosiasia ja uskalletaan sanoa se ääneen. Varsinkin kun nykyisellä tasapäistämisellä heikkojen osaaminen ei nouse ja osaamisen keskitaso alenee (Metsämuurosen tutkimus 2017). Huolestuttavaa on, että lahjakkaat oppilaat menestyvät koulussa harvoin kykyjensä edellyttämällä tavalla ja heidän kokemuksensa kouluaikana saadusta tuesta ovat olleet hyvin vähäisiä (Marika Laineen Pro gradu -tutkielma, 2012).

Jokaisen ylioppilaan tulisi ymmärtää perusasiat prosentti- ja korkolaskuista sekä tilastoista ja todennäköisyyksistä. Näitä olisi itse asiassa hyvä opettaa ja oppia nykyistä enemmän. Tiedon käsittely- ja ymmärryskykyä sekä loogista ajattelua tarvitaan lähes jokaisessa tulevaisuuden työtehtävässä. Kielten, kulttuurin, historian yms. opinnot ovat toki merkityksellisiä, mutta matematiikan, fysiikan ja kemian opintojen merkityksen korostamista olisi hyvä tehdä vielä nykyistäkin enemmän.

Palataan lopuksi väitteeseen pitkän matematiikan suosimisesta. Jos pitkän matematiikan L:stä annetaan absoluuttisesti enemmän pisteitä kuin esim. ruotsin tai saksan L:stä, tämä ei (välttämättä) tarkoita sitä, että matematiikalla olisi enemmän merkitystä. Otetaan yksinkertaistettu, mutta todellisten pistemäärien mukainen esimerkki kauppakorkeakoulun todistusvalinnasta. Pitkän matematiikan L:stä saa 10 ja E:stä 9 pistettä, ruotsin/saksan L:stä 6 ja E:stä 4 pistettä. Jos nyt opiskelemaan pääsisi 15 pisteellä, niin kummalla on enemmän merkitystä, matematiikalla vai ruotsilla/saksalla? Kauppakorkeakouluun Turkuun pääsi tänä vuonna kokonaispistemäärällä 32. Tämän pistemäärän saavutti mm. kirjoittamalla neljä kieltä ja niistä ruotsista ja saksasta L:n, äidinkielestä ja englannista E:n sekä pitkästä matematiikasta C:n. Kauppakorkeakouluun Poriin pääsi 26 pisteellä kirjoittamalla esim. äidinkielestä M:n ja muista kielistä E:n sekä edelleen pitkästä matematiikasta C:n. Vertailun vuoksi todettakoon, että Satakunnan ammattikorkeakouluun pääsee suorittamaan insinööriopintoja pelkällä pitkän matematiikan C:llä tai lyhyen matematiikan E:llä. Tämä on matematiikan suosimista.