Totuus pitkästä matematiikasta

Yliopistojen uuden todistusvalintojen pisteytysjärjestelmän on väitetty suosivan pitkän matematiikan lukijoita (esim. HS 26.5. ja HS 1.6.). Pitkästä matematiikasta on väitetty tulleen lukioiden ykkösaine. Matematiikalla on esimerkiksi väitetty olevan enemmän merkitystä englannin kielen pääsykokeissa kuin englannilla. Myös uusi opetusministeri Li Andersson on ollut huolissaan pitkän matematiikan painotuksesta (Maaseudun Tulevaisuus 24.7.). Samassa yhteydessä ministeri aivan oikein haluaa kiinnitettävän huomiota opiskelijoiden jaksamiseen. Erityisesti humanististen tieteiden osalta on esitetty huolestuneita kommentteja. Väitteiden ja kommenttien olisi kuitenkin toivottavaa perustua (matemaattisiin) faktoihin.

Faktaa on, että opiskelijavalintauudistus on enemmän kuin yksittäisen arvosanan pisteytys (Birgitta Vuorinen, OKM:n johtaja, HS 29.5.). Matematiikka on vain tietyillä aloilla pakollinen pisteyttävä aine. Äidinkieltä ja englantia painotetaan käytännössä jokaisella alalla. Todistusvalinta on kuitenkin vain yksi sisäänpääsyreitti. Opiskelemaan pääsee edelleen valintakokeen kautta tai osoittamalla osaamisensa ja ahkeruutensa avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opinnoissa. Esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakouluun on mahdollista päästä tutkinto-opiskelijaksi avoimen polun kautta suorittamalla ensin vajaan vuoden opinnot avoimen amk:ssa.

Faktaa on, että jos lukiolainen ei kirjoita matematiikkaa, hänen matemaattinen osaamisensa jää yläkoulussa opitun tasolle (Karvin raportti 2015). Jos haluamme nostaa matematiikan osaamisen tasoa, jokaisen olisi hyvä opiskella matematiikkaa ja myös kirjoittaa se. Vanhempien tuleekin innostaa lapsiaan valitsemaan ja kirjoittamaan pitkä tai lyhyt matematiikka. Koska Satakunta on teknologiateollisuuden maakunta. Me tarvitsemme matematiikan osaajia. Matematiikan osaamisesta tulee saada samanlainen ylpeyden aihe kuin jääkiekon pelaamisesta tai pianon soitosta.

Yliopistojen esittämä fakta on, että matematiikan opintomenestys ja yleinen opintomenestys korreloivat. Ja että keskiverto-osaaminen riittää erittäin hyvin. Kansakuntamme menestys on ollut ja tulee jatkossakin olemaan hyvien keskiverto-oppilaiden ja lahjakkaimpien varassa. Hyväksytään tämä tosiasia ja uskalletaan sanoa se ääneen. Varsinkin kun nykyisellä tasapäistämisellä heikkojen osaaminen ei nouse ja osaamisen keskitaso alenee (Metsämuurosen tutkimus 2017). Huolestuttavaa on, että lahjakkaat oppilaat menestyvät koulussa harvoin kykyjensä edellyttämällä tavalla ja heidän kokemuksensa kouluaikana saadusta tuesta ovat olleet hyvin vähäisiä (Marika Laineen Pro gradu -tutkielma, 2012).

Jokaisen ylioppilaan tulisi ymmärtää perusasiat prosentti- ja korkolaskuista sekä tilastoista ja todennäköisyyksistä. Näitä olisi itse asiassa hyvä opettaa ja oppia nykyistä enemmän. Tiedon käsittely- ja ymmärryskykyä sekä loogista ajattelua tarvitaan lähes jokaisessa tulevaisuuden työtehtävässä. Kielten, kulttuurin, historian yms. opinnot ovat toki merkityksellisiä, mutta matematiikan, fysiikan ja kemian opintojen merkityksen korostamista olisi hyvä tehdä vielä nykyistäkin enemmän.

Palataan lopuksi väitteeseen pitkän matematiikan suosimisesta. Jos pitkän matematiikan L:stä annetaan absoluuttisesti enemmän pisteitä kuin esim. ruotsin tai saksan L:stä, tämä ei (välttämättä) tarkoita sitä, että matematiikalla olisi enemmän merkitystä. Otetaan yksinkertaistettu, mutta todellisten pistemäärien mukainen esimerkki kauppakorkeakoulun todistusvalinnasta. Pitkän matematiikan L:stä saa 10 ja E:stä 9 pistettä, ruotsin/saksan L:stä 6 ja E:stä 4 pistettä. Jos nyt opiskelemaan pääsisi 15 pisteellä, niin kummalla on enemmän merkitystä, matematiikalla vai ruotsilla/saksalla? Kauppakorkeakouluun Turkuun pääsi tänä vuonna kokonaispistemäärällä 32. Tämän pistemäärän saavutti mm. kirjoittamalla neljä kieltä ja niistä ruotsista ja saksasta L:n, äidinkielestä ja englannista E:n sekä pitkästä matematiikasta C:n. Kauppakorkeakouluun Poriin pääsi 26 pisteellä kirjoittamalla esim. äidinkielestä M:n ja muista kielistä E:n sekä edelleen pitkästä matematiikasta C:n. Vertailun vuoksi todettakoon, että Satakunnan ammattikorkeakouluun pääsee suorittamaan insinööriopintoja pelkällä pitkän matematiikan C:llä tai lyhyen matematiikan E:llä. Tämä on matematiikan suosimista.

Saammeko sinusta SAMK Senior Fellow’n?

Satakunnan ammattikorkeakoulu on käynnistänyt Senior Fellowship -ohjelman, jolla vahvistetaan Satakunnan ja SAMKin soveltavaa tutkimusta ja jatkuvan oppimisen osaamista. Haemme asiantuntijoita, joilla on aktiivinen ote ja positiivinen asenne Satakunnan ja Satakunnan yritysten ja yhteisöjen kehittämiseen.

SAMKin tutkimusryhmät keskittyvät soveltavaan tutkimukseen ja tuote- ja palvelukehitykseen. Tulokset halutaan ja saadaan nopeasti alueen yritysten ja yhteisöjen käyttöön. Tutkimusryhmät ovat monitieteellisiä ja moniammatillisia. Voisiko sinun osaamisesi vahvistaa jotakin näistä tutkimusryhmistä? Voisivatko SAMKin tutkijat tukea sinun tutkimustasi? Voisiko SAMK olla sinun tutkimusyhteisösi?

Satakunnan väkiluku vähenee huolestuttavaa vauhtia. Ennusteiden mukaan reilusti yli tuhannella joka vuosi. Olemme vientivetoinen teollisuusmaakunta ja olemassaolomme riippuu siitä, saammeko jatkossa houkuteltua nuoria erityisesti teknologiateollisuuden opiskelu- ja työpaikkoihin. Ja pystymmekö tukemaan nuoria yrittäjiä heidän ensiaskeleissaan. Samalla meidän pitää muuntokouluttaa satoja, jopa tuhansia työntekijöitä joka vuosi.

Lisää haastetta tuo se tosiasia, että 15-25v nuoriamme houkutellaan opiskelemaan ja jäämään töihin muihin maakuntiin. Sama pätee nykyiseen osaavaan työvoimaamme. Synkkyyteen ei kuitenkaan saa vaipua. Meidän tulee tehdä hartiavoimin töitä osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Voisiko sinun osaamistasi käyttää satakuntalaisen aivovuodon tyrehdyttämisessä? Haluaisitko tuoda oman panoksesi SAMKin jatkuvan oppimisen tiimiin?

SAMK Senior Fellow voi korkeakoulumme tuella lisätä omaa kansallista ja kansainvälistä vaikuttavuutta yhteistyössä asiantuntijoidemme kanssa. Hän voi halutessaan osallistua SAMKin tutkimus- ja koulutushankkeisiin (myös palkattuna asiantuntijana). SAMKilla on vuosittain käynnissä lähes sata ulkoisen rahoituksen hanketta. Senior Fellow pääsee myös tutustumaan nuoriin tulevaisuuden osaajiin. Hänellä on optio käyttää SAMK Senior Fellow -nimikettä sekä esimerkiksi Member of SAMK Artificial Intelligence Research Team -nimikettä.

Senior Fellow’lla on akateemista ja liiketoiminnallista osaamista, jolla on ollut ja on laajaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Senior Fellow’lla on tyypillisesti yli 20 vuoden ammatillinen kokemus. Hän on jo aiemmin ollut aktiivinen kehittäjä ja uusien ratkaisutapojen ideoija. Hänellä on myös akateemisia ja/tai ammatillisia julkaisuja. Senior Fellow haluaa omalla toiminnallaan kannustaa SAMKin opiskelijoita ja henkilökuntaa, pitää heille luentoja ja osallistua korkeakouluyhteisön seminaareihin ja konferensseihin.

Senior Fellow’t valitaan hakemusprosessin kautta viideksi vuodeksi kerrallaan. Hakemuksen voi lähettää milloin tahansa verkkosivuilla olevien ohjeiden mukaisesti. Olemme onnistuneet Senior Fellowship -ohjelmassa, jos meillä on viiden vuoden päästä 10-20 Fellow’ta tutkimusryhmissämme ja jatkuvan oppimisen tiimissämme.

Olet erittäin tervetullut vahvistamaan tutkimusryhmiämme ja jatkuvan oppimisen tiimiämme riippumatta siitä, osallistutko Senior Fellowship -ohjelmaan. Tervetuloa mukaan kehittämään Satakuntaa yhdessä SAMKin asiantuntijoiden ja laajan kumppaniverkostomme kanssa!

Ammattikorkeakouluista muuntokouluttajia

Satakunnan ammattikorkeakoulu tärkein tehtävä on tuottaa alueelle osaavaa, yritysten tarpeiden mukaista työvoimaa. SAMK vastaa maakunnan sairaanhoitajien, insinöörien ja tradenomien ”huoltovarmuudesta”. SAMKin visiona on ”Jokainen opiskelijamme työllistyy”. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan SAMKista valmistuneiden työllistyminen on metropolialueen ulkopuolisista ammattikorkeakouluista Suomen paras. Noin 60% SAMKin opiskelijoista tulee Satakunnasta ja noin 70% valmistuvista jää töihin Satakuntaan, joten näiden lukujen mukainen "vaihtotase" on maakunnan yritysten kannalta ilahduttavan positiivinen. Nämä hyvät tunnusluvut eivät kuitenkaan enää riitä.

Pääministerin mukaan miljoona suomalaista tulee kouluttaa uudelleen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä ei onnistu ilman koulutusjärjestelmän uudistamista. Opetusministeriö onkin kilpailuttanut korkeakouluja erilaisten muunto- ja täydennyskoulutusten järjestämisessä. Tämä on hyvä alku, mutta muuntokoulutettavien määriä pitää lisätä dramaattisesti. Korkeakouluissa aloittaa vuosittain noin 50 000 uutta opiskelijaa, joten saman verran tarvitaan lisää muuntokoulutuspaikkoja, mikäli korkeakoulut kouluttaisivat puolet pääministerin mainitsemasta tarpeesta.

Ammattikorkeakoulut ovat ketteriä maakunnan ja lähialueiden yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin kouluttavia korkeakouluja. Ammattikorkeakoulujen 3,5‐4,5 vuoden opintojen rinnalle tulee saada nopeita 1‐2 vuoden muunto‐ ja täsmätäydennyskoulutuksia, joilla vastataan työelämän nopeisiin muutostarpeisiin. Nykyisen tutkintomallin suunnittelusta-toteutukseen syklin yli 5 vuoden pituus on auttamattomasti liian pitkä.  Korkeakouluilla tulisi olla nykyisen rahoitusmallin sisällä 5-10% itsenäinen päätäntävalta muuntokoulutusten kohdentamiseen. SAMKin osalta tämä tarkoittaisi 50-100 henkilön vuosittaista muuntokouluttamista.

SAMK on pärjännyt hyvin muuntokoulutusten kilpailutuksissa. Vuosi sitten käynnistettiin automaation, robotiikan ja konetekniikan muuntokoulutus 40 henkilölle ja tänä vuonna käynnistyvät 20+20 henkilölle rakennustuotannon ja koodarien muuntokoulutukset. Satakunnan ELY-keskus, Satakuntaliitto, Satakunnan ja Rauman kauppakamarit, Satakunnan Yrittäjät ja maakunnan kaupungit ovat olleet SAMKin tukena koulutuksia haettaessa. Suurkiitokset!

Koulutusten käynnistämiseen on monia perusteluja. Rakentamisen tuorein Satakunnan suhdannekatsaus 2.11.2018 kertoo rakennustuotannon kasvun jatkumisesta ja työvoimapulan edelleen lisääntymisestä. SAMKin rakennustuotannon koulutusohjelman tuotantopainotteisia opintoja toteutetaan rakennusalan yrityksissä käytännön töitä tekemällä. Yritykset ottaisivat enemmän opiskelijoita näihin opintoihin/töihin kuin mitä SAMKilla on heille tarjota. ELY-keskuksen Lyhyen aikavälin osaamistarpeet -selvityksessä 23.10.2018 rakentaminen nousi yhdeksi viidestä tärkeimmästä klusterista, jonka työvoimatarpeeseen pitää löytää ratkaisuja. Satakunnan Ammattibarometri kertoo myös rakennusalan osaajien puutteesta, vaikkakin rakennusalan osaajia ei perinteisesti haeta julkisilla foorumeilla. Ammattibarometrin mukaan Satakunnassa on pulaa rakennusinsinööreistä ja rakennusalan työnjohtajista.

Satakunnassa on merkittävä määrä ohjelmistoalan yritystoimintaa. Perinteitä on 1970-luvulta lähtien ja yritykset ovat vuosikymmenten ajan toimineet alan pioneereina Suomessa. Satakuntaan on myös sijoittunut monia suurten ohjelmistoyritysten yksiköitä. Viimeisten kolmen vuoden aikana kontaktit yrityksiltä ohjelmointityövoiman hankkimiseksi ovat lisääntyneet dramaattisesti. Kontaktit suoraan tietojenkäsittelyn koulutuksesta vastaaville tai SAMKin Yrityslinjan kautta ovat tällä hetkellä suuruusluokkaa 50-100 vuodessa. Kilpailu osaajista näyttäytyy tällä hetkellä siten, että yritykset yrittävät rekrytoida jo ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Yrityksillä on myös kiinnostusta osallistua koulutustarjonnan toteuttamiseen opintojaksotasolla, jolloin he saavat suoria kontakteja opiskelijoihin. Satakunnassa on yli 100 automaatio-, robotti-, tekoäly-, sensori- ja IoT-yritystä, jotka ovat mukana Robocoast-verkostossa. Merkittävä osa näistä yrityksistä tarvitsee ohjelmointiosaajia. Satakunnan Ammattibarometri kertoo myös ohjelmointiosaajien puutteesta, vaikkakin ohjelmointialan osaajia ei perinteisesti haeta julkisilla foorumeilla.

Rakennusinsinöörin tai tietojenkäsittelyn tutkintoon tai tutkinnon osien suorittamiseen johtavan, ammatinvaihtajille kohdennetun, 2-vuoden täsmätäydennyskoulutuksen ensisijaisena tavoitteena on yrityksiin työllistyvä opiskelija. Koulutus toteutetaan yhteistyössä rekrytointi- ja osaamishaasteita omaavien rakennusalan/ohjelmistoalan yritysten, Satakunnan ELY-keskuksen sekä alueen kaupunkien, kauppakamarien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Lähtökohtana on, että koulutukseen osallistuminen ei edellytetä aiempaa rakennusalan/ohjelmistoalan kokemusta. Koulutus keskittyy ammatinvaihtajan osaamistason nostamiseen rakennusalan/ohjelmistoalan nykypäivän vaatimusten tasolle.

Venatorin Porin tehtaan toiminnan päättyminen vapauttaa työmarkkinoille satoja uutta työpaikkaa etsiviä. Venatorissa on taustaltaan sellaisia työntekijöitä, jotka ovat potentiaalisia hakemaan rakennustuotannon tai koodarin täsmätäydennyskoulutukseen. Venatorin alasajon aikataulu sopii myös näiden koulutusten järjestämisen aikatauluun.

Tervetuloa SAMKiin opiskelemaan uusi ammatti!

Tekoälyn deflaatio, inflaatio ja deflaatio

Pari vuotta sitten tekoälystä puhuivat vain alan asiantuntijat. Nyt tekoäly on kaikkien puheissa. Tekoälyn kerrotaan muuttavan maailmaa enemmän kuin teollinen vallankumous, sähkö ja internet yhteensä. Ja näin todella on. Tekoäly muuttaa kaiken meidän yhteiskunnassamme. Kerron seuraavassa näkemyksiäni tekoälystä kolmen taustatekijän kautta: akateeminen tekoälymaailma, tekoälyn yritystoiminta ja Satakunnan Robocoast-verkosto.

Deflaatio eli tekoälyn nousu, osa 1: Tekoälyn soveltamisen pääelementit ovat olleet olemassa jo 20-30 vuotta. Tekoälyn pääelementtejä ovat algoritmit, data ja tietokoneen laskentateho. Näistä eniten on kehittynyt tietokoneiden laskentateho, mikä on mahdollistanut 70-90-luvulla kehitettyjen mallien laskennan sekunneissa aiemman kuukausien laskenta-ajan sijaan. Tämä on mahdollistanut algoritmien käytön ei-tieteellisissä (tekoäly)sovelluksissa. Aiemmin näitä algoritmeja käytettiin lähinnä ”tutkijoiden kammioissa”.

Datan osalta tärkein tekijä kehittymiseen on ollut sen saatavuuden merkittävä parantuminen. Internet on nopeutunut ja dataa on avattu avoimeen käyttöön (Open Data), joiden ansiosta datan yhdistely on helpottunut. Algoritmit ovat myös kehittyneet, mutta erityisesti ne ovat tulleet yleiseen käyttöön avoimen lähdekoodin (kts. esim. Mybridge: Machine Learning Open Source) ja avoimien alustojen (esim. Googlen TensorFlow) kautta, jolloin niitä on (periaatteessa) huomattavasti helpompi hyödyntää. Periaatteessa siksi, että ainakin omasta mielestäni on edelleen toivottavaa ymmärtää niiden taustalla oleva matematiikka.

Inflaatio eli tekoälyn lasku: Tekoälyn, data-analytiikan ja big datan noustua termeinä suuren yleisön tietoisuuteen, yritykset aloittivat välittömästi niiden käyttämisen omissa mainospuheissaan. Mainospuhe ennen 1: ”Ohjelmistoratkaisumme mahdollistavat yrityksenne toiminnan kehittymisen”. Mainospuhe nyt 2: ”Tekoälysovelluksemme ohjaa toiminnanohjaustanne optimaalisesti”. Mainospuhe ennen 2: ”Hyödynnämme tilastomenetelmiä tietomassan käsittelyssä”. Mainospuhe nyt 2: ”Data-analytiikan työkalumme etsivät ja ennustavat liiketoimintadatanne riippuvuussuhteita”.

Hyvä ystäväni Harri Ketamo, oikean tekoäly-yrityksen HeadAI:n pääomistaja, on kuvannut tilannetta oivallisesti: ”Jos Excelissä on enemmän rivejä kuin näkyy ruudulla, kyse on nykyään Big Datasta”. Tekoäly itse asiassa tarvitsee opettamiseen laadukasta ”big dataa”, mutta sitä on valitettavasti edelleen hyvin vähän tarjolla. Datan tulee nimittäin olla kuratoitua, yhdisteltyä ja varmennettua.

Tekoäly-yrityksiä sanan ihan todellisessa merkityksessä on Suomessa vielä vähän, koska todellisten tekoälyratkaisujen ostajia on vielä vähän. Edelliset tarvitsevat lisää huipputason osaamista ja jälkimmäiset käytännön operatiivista ymmärrystä. Tekoälyn ympärillä liikkuu paljon "kalastajia", mutta hypeä se ei ole, koska tekoäly tulee vääjäämättä muuttamaan maailmaa.

Mitä tekoäly sitten on ja mitä se ei ole: Tekoäly on tietokoneelle ohjelmoitua algoritmista älyä, missä ohjelma a) toimii ilman ihmisen ohjausta älykkäästi ja b) oppii toimimaan tilanteen mukaan ja sitä paremmin mitä enemmän sitä käytetään. Hyviä lähitulevaisuuden esimerkkejä tekoälystä ovat robottiautot, yleislääkärin tukirobotit, kirjanpitorobotit ja pelottavan tarkat sovelluspersonoinnit.

Tekoälyä ei ole ohjelmistot tai automaatiojärjestelmät, joissa toimintaa ohjataan määrättyjen sääntöjen perusteella. Esimerkiksi kännykästä käytettävä ohjelma, jolla voi säätää kodin lämpötilaa, ei ole tekoälysovellus. Mutta on, jos se ilmoittaa sitä käytettäessä: ”Pekka, älä nyt taas tee niitä omia säätöjäsi. Viimeksikin homma meni pieleen. Tehdään nyt niin, että … Ja Pekka, oman kokemukseni mukaan näin on paras. Ja sitä paitsi sääkin on muuttumassa. Käytkö Pekka tässä samalla hyväksymässä veden lämpötilan uudet käyttöarvot. Ne perustuvat viimeisen puolen vuoden seurantaani. Toki muutoksia voi jatkossa tulla, kun taas opin uutta.”.

Oma mielipiteeni on, että oikealla tekoälyllä ratkaistaan 1) ongelmia, jotka vaativat kognitiivisia taitoja, korkeaa tajuntaa ja ymmärrystä (esim. hahmontunnistus, konenäkö, puheentunnistus, päätöksenteko ja oppiminen) tai 2) ongelmia, jotka ovat niin monimutkaisia, ettei ihmisten aivokapasiteetti riitä niitä järkevästi ratkaisemaan (esim. lentokoneiden maailmanlaajuinen aikataulutus, isojen laivojen konttien pakkaaminen ja suurien työntekijäryhmien työvuorojen suunnittelu). Muistetaan kuitenkin koko ajan, että tekoäly ei itse asiassa ole älyä, vaan se on ohjelman suorittamista ja tämä ohjelma lienee suurin piirtein yhtä (teko)älykäs kuin sen algoritmin suunnitellut ja sen ohjelmakoodin kirjoittanut ihminen.

Deflaatio eli tekoälyn nousu, osa 2: Jos kehitetään tekoälyä, tarvitaan huippuosaamista matematiikassa ja tietojenkäsittelyssä. Jos sovelletaan tekoälyä, tarvitaan insinööritieteiden ja tuotekehityksen asiantuntemusta. Suomi on aivan oikein, kiitos ministeri Lintilän, keskittymässä soveltamiseen. Resurssimme eivät riitä akateemisen perustutkimuksen kautta tuottamaan jatkuvalla tahdilla maailman ykköstason huippututkijoita. Sitä paitsi, jos/kun heitä silloin tällöin putkahtaa, uskoisin että Google ja kumppanit ostavat heidät itselleen ”varsin kohtuullisella korvauksella”.

Mielestäni Suomen suurimmat tekoälyn soveltamisen mahdollisuudet ovat 1) teollisuudessa automaation, robotiikan ja tekoälyn osaamisen yhdistämisessä sekä 2) terveyden- ja hyvinvoinnin aloilla hyvänä esimerkkinä potilastietojen ja hoitovalintojen saattamisessa data-analytiikan hyödynnettäväksi.

Akateemista tutkimusta ei kuitenkaan pidä unohtaa; mutta pitää keskittyä erityisesti Piilaakson tyyppiseen korkeakouluissa syntyvän startup-yrittäjyyden tukemiseen. Tekoälyaika ja Tekoäly on uusi sähkö -linjaukset sekä AI Business -ohjelman toimenpiteet ovat hyviä, jos/kun päästetään koko Suomi mukaan (yritykset ja korkeakoulut). Tällä hetkellä AI Business -ohjelma ei tue niitä oikeita tekoäly-yrityksiä, joilla on sellaista omaa IPR-omaisuutta, jota muiden yritysten tuotteet ja palvelut voisivat hyödyntää.

Kuulun siihen skeptikkojen ryhmään, joiden mielestä ihmisen älykkyyden voittavaa algoritmista yleistekoälyä (eli vahvaa tekoälyä) ei minun elämäni aikana tulla näkemään. Ja terveydentilanteeni on erinomainen. Ja saamme odottaa myös sitä, että sillä olisi ”maalaisjärkeä”, jota meiltä ihmisiltäkin varsin usein puuttuu. Toisaalta, kuten tekoälyguru Andrew Ng on todennut: “Kaikki mitä ihminen pystyy tekemään alle yhdessä sekunnissa, tullaan aivan lähivuosina koneellistamaan”.

Ja lopuksi vaaran sana tekoäly-kollegaani Tarmo Lippingiä lainaten: ”Tekoälyn avulla voidaan hallita huomattavasti isompia ja monimutkaisempia kokonaisuuksia kuin mitä ihminen koskaan on pystynyt hahmottamaan ja näin ollen sille, joka hallitsee tekoälyä, kerääntyy huomattava määrä valtaa”.

Teknologia-ala huutaa! lisätyövoimaa

Satakunnan yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa lisää valmistavan teollisuuden, sähkön, automaation, robotiikan ja konetekniikan insinöörejä ja diplomi-insinöörejä. Työpaikkoja on näillä aloilla auki satoja. Teknologia-alan yritysten keskeinen haaste on löytää alan osaajia, mikä on merkittävin kasvua rajoittava tekijä tällä hetkellä. Osaavan henkilöstön saatavuus vaikuttaa suoraan yritysten sijoittautumispäätöksiin. Mikäli teknologia-alan työvoimapulaan ei löydetä ratkaisua, yritysten pitää miettiä omaa sijoittumistaan Satakunnassa ja ylipäätään Suomessa. Sama koskee startup-yrityksiä.

Muistamme hyvin, kuinka Opetusministeriö neljä vuotta sitten edellytti meiltä merkittäviä aloituspaikkaleikkauksia tekniikan koulutukseen ja tänä vuonna voimaan tulleet tutkintokiintiöt rajoittavat tutkintomääriä edelleen. Ja nämä tilanteessa, jossa Varsinais-Suomen ja Satakunnan positiivinen rakennemuutos edellyttää meiltä sekä nopeita lyhyen tähtäimen toimenpiteitä että pidemmän tähtäimen toimenpiteitä. Valmistuvien insinöörien määrää tulee kasvattaa ja töissä ja työttöminä olevien insinöörien osaamistasoa tulee kasvattaa.

Lyhyellä tähtäimellä SAMKin pitää käynnistää vähintään sähkön, automaation, robotiikan ja konetekniikan nopeita 2-vuotisia insinööritutkintoon tähtääviä muuntokoulutuksia. Näitä tulee käynnistää sekä työttömille että työssä oleville. Lisäksi tulee käynnistää 1-vuotisia non-stop täsmätäydennyskoulutuksia robotiikkaan ja tekoälyyn. Viesti molempiin koulutuksiin tulee yrityksistä, joiden työntekijät kertovat tarpeestaan nostaa oma osaamisensa nykypäivän vaatimusten tasolle.

Nopeat, kohdennetut ja tehokkaat muuntokoulutukset ovat oikea tapa poistaa kasvun esteitä lyhyellä tähtäimellä. Vastavalmistuneiden kyky saada yrityksille tuottavuutta ei ole samalla tasolla kuin mitä on saavutettavissa jo töissä olevien tehokkaalla täydennys- ja muuntokoulutuksella.

Mahdollisimman nopealla aikataululla tulee maakuntaan saada myös automaation ja konetekniikan diplomi-insinöörikoulutus. Porin yliopistokeskuksen diplomi-insinöörikoulutus on nykyään suunnattu johtamiseen ja tietotekniikkaan.

Pidemmällä tähtäimellä meidän tulee innostaa huomattavasti nykyistä enemmän omia lapsiamme ja nuoriamme teknologia-alalle. Maakunnan peruskouluissa ja lukioissa on kuvataiteen, musiikin, ilmaisutaidon, liikunnan ja ympäristöalan erityislinjoja, mutta oman tietoni mukaan ei yhtään teknologia-alan erityislinjaa. Tällaiselle olisi tällä hetkellä suuri kysyntä.

SAMKin tuleekin laajentaa syksyllä käynnistynyttä Robotiikka Akatemiaa niin, että vähintään Porin ja Rauman kuudesluokkalaiset viettäisivät toiminnallisen koulupäivän SAMKin kampuksella tutustuen esimerkiksi veteen, aurinkoenergiaan, sähköön, robotteihin ja tekoälyyn. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus valita teknologia-alan erityislinja sekä yläkoulussa että lukiossa.

Teknologia-alan työvoimapulan selättäminen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä edellyttää ensinnäkin Opetusministeriöltä rahoitusta muuntokoulutukseen. Turun ammattikorkeakoulu on jo saanut omille toimenpiteilleen rahoitusta. Nyt on Satakunnan vuoro. Toiseksi se edellyttää keskusteluja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa DI-koulutuksen suuntaamiseksi paremmin maakuntaa hyödyttäväksi. Ja kolmanneksi se edellyttää kuntien sivistystoimien halua ja kykyä käynnistää teknologia-alan erityislinjoja yhteistyössä SAMKin kanssa.

SAMK on profiilinsa mukaisesti Teollisuuskorkeakoulu painottaen uudistumista, vientiosaamista ja työvoiman toimintakykyä. Näitä kaikkia tarvitsemme nyt avuksi maakunnan positiivisen rakennemuutoksen pitämiseksi positiivisena monia vuosia eteenpäin.

Kokemuksiani SAMKista osakeyhtiön aikana

Olemme organisoituneet osittain uudella tavalla elokuun alusta lähtien. Edellinen suurempi muutos tehtiin puolitoista vuotta sitten. Korkeakoulumaailmassa nopeisiin muutoksiin ei ole perinteisesti totuttu, mutta osakeyhtiöissä se on arkipäivää. Muutoksen moottorina on ollut ministeriön rahoituksen merkittävä väheneminen. Mitä ajatuksia itselleni nousee tästä muutoksesta? Erityisesti ihmiset, samkilaiset, kollegat.

Ministeriön rahoitus on vähentynyt yli neljäsosan, jonka seurauksena työvoiman käyttöä on jouduttu vähentämään niin opetus- kuin tukipalvelutehtävissä. Opettajien tuntiresurssia per opintopiste on jouduttu vähentämään ministeriön rahoitusta vastaavaksi. Havaintojeni mukaan samkilaisten työtahti on selvästi lisääntynyt osakeyhtiön alkuvaiheista.

Työtahdin, työhön käytetyn ajan ja työmäärän lisääntyminen on vallitseva trendi lähes kaikissa työpaikoissa. Työn tuottavuus ei ole kuitenkaan tällä vuosikymmenellä merkittävästi kasvanut lukuun ottamatta aivan viimeistä vuotta. SAMKissa voidaan todeta näin käyneen; esimerkiksi opiskelijamäärä ei ole pienentynyt samassa suhteessa kuin henkilöstömäärä. Tuottavuuden kasvu ei ole vaikuttanut opetuksen laatuun, jos mittarina käytetään sitä, että SAMK on pitänyt asemansa ammattikorkeakoulujen ykkösenä. Toisaalta voidaan todeta, että muissakin ammattikorkeakouluissa on jouduttu henkilöstöä vähentämään.

Miten me samkilaiset sitten jaksamme työmäärämme kanssa? Havaintojeni mukaan haasteita on selvästi enemmän kuin viisi vuotta sitten. Opettaja on ollut pakotettu muuttamaan opetusmenetelmiään, koska pienemmällä omalla tuntimäärällä tulee tuottaa opiskelijalle sama tuntimäärä työtä kuin aiemminkin. Tämä on erittäin haastava tehtävä, kun opetuksen laadusta ja oppimisen tuloksista ei haluta tinkiä. Uudet teknologiat ja digitaalisuus ovat hyviä työkaluja, mutta hyvä ja keskusteleva kontaktiopetus on edelleen nautittavaa sekä opiskelijan että opettajan näkökulmasta.

Tukipalvelujen työmäärä ei valitettavasti ole suoraan verrannollinen opiskelijoiden ja opettajien määrään, koska tietyt hallintotehtävät edellyttävät vakiomäärän työtä. Hallintokulut on saatu kuitenkin varsin hyvin pidettyä aisoissa ja samalla kampukset ja oppimisympäristöt uudistettua, mikä on ollut välttämätöntä erityisesti opiskelijoista kilpailtaessa, mutta myös osana maakunnan toimintaympäristöjen kehittämistä.

SAMKin strategian mukaisia toimenpiteitä on saatu tehtyä etupainotteisesti. Työmäärän aisoissa pitämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että uusia toimenpiteitä ja kehittämisaihioita tarkastellaan kriittisesti panos-tuotos-jaksamis-kolmion näkökulmasta. Uusien kehittämisprojektien tulee olla yhteisön ymmärtämiä ja tuloskeskeisiä. Prosessien tulee olla keveitä ja samalla oikeusturva-asiat huomioivia.

TKI-toiminnassa on viime vuosina tapahtunut keskittymistä harvemmille, jotka tekevät sitä määrällisesti enemmän. Aiemmin mukana oli enemmän opettajia pienemmällä tki-osuudella. Sama suuntaus näkyy täydennyskoulutukseen osallistumisessa. Lisäksi hallintotehtäviä on opettajilla selvästi vähemmän kuin aiemmin.  Opetustehtävät vievät nykyään paljon jaksamispotentiaalia, joten innostusta ja kiinnostusta muihin tehtäviin ei välttämättä enää löydy. Aiemmin opettajat integroituivat tki-toimintaan, kun nykysuuntaus näyttää olevan se, että tutkijat integroituvat opetukseen.

Työhyvinvointikyselyn perusteella opettajilla on työssään keskimäärin enemmän kuormitustekijöitä kuin tukipalvelujen henkilöstöllä. Olen paljon miettinyt sitä, miten opettajat ovat onnistuneet pitämään opetuksen tason korkealla vähentyneen tuntiresurssin puitteissa. Ajatuksissa on pyörinyt, onnistuisiko esimerkiksi

1. opintojaksojen tuntiresurssin tarkastelu yksilöllisesti niiden vaatiman työmäärän perusteella?
2. opintopistemäärien siirtäminen tärkeimpiin perusasioihin?
3. opintojaksojen toistoista tuntiresurssin siirtäminen opetuksellisesti haastavimpiin yksittäisiin opintojaksoihin?

Perustelen itselleni 1- ja 3-kohtia työmäärän tasapainottamisella, oikeudenmukaisuudella ja opettajien kokonaisvaltaisella jaksamisella sekä 2-kohtaa työnantajilta saamaamme palautteeseen siitä, että tärkeintä olisi opettaa perusasiat hyvin. Ymmärrän hyvin, että minkään näistä toteuttaminen ei ole helppo tehtävä. Henkilöstöltä löytyy varmasti hyviä ja parempiakin ideoita lisää.

Monet työyhteisöt ovat haasteiden edessä vaipuneet ”valituskulttuuriin”. Olen ilokseni havainnut monen samkilaisen valittamisen sijaan pyrkivän tosissaan parantamaan yrityskulttuuriamme. Valittaminen ei ole huono asia, kun se osataan työyhteisössä kääntää mahdollisuudeksi tekemällä valituksen aiheisiin parannus- ja ratkaisuehdotuksia. Valituksen aiheita saadaan vähennettyä, kun

• hoidetaan oma reviiri mahdollisimman hyvin, jolloin energiaa säästyy oman reviirin puolustamiselta
• autetaan ja tuetaan kollegoita
• hyväksytään kollegojen menestyminen osana työyhteisön menestymistä.

Seuraavassa kirjoituksessa käsittelen kokemuksiani omasta toiminnastani osakeyhtiön aikana.

Lisää tutkimustulosten kaupallistamista ja yrittämistä

SAMK on soveltavan tutkimuksen korkeakoulu. SAMK haluaa voimakkaasti lisätä korkeakoulun tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista. Ja lisätä tutkimustuloksista jalostuvaa yritystoimintaa. SAMK harjoittaa avointa innovaatiotoimintaa, jonka tavoitteena on siirtää tki-toiminnan tulokset mahdollisimman tehokkaasti sidosryhmien ja yhteistyökumppanien hyödynnettäviksi (”Good business is not our business”). SAMKin tki-toimintaa ohjaa kolme suuntaviivaa:

1. Emme halua toiminnallamme kilpailla alueen pk-yritysten palvelujen kanssa.
2. Pienet yritykset ovat meille kumppaneina yhtä arvokkaita kuin suuret.
3. Henkilökunnan ohjauksessa toimiville opiskelijoille projektit ovat oppimisprosesseja.

TKI-toiminnan tulokset, joihin ei liity suojattavia IPR-oikeuksia tai liikesalaisuuksia, saatetaan avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaisesti mahdollisimman laajaan jakeluun. SAMK tiedottaa tki-toiminnastaan, tutkimuspalveluista, tutkimusaineistoista ja tutkimustuloksista aktiivisesti sekä verkkosivuillaan että julkaisuissaan. SAMK tarjoaa yrityksille kolmen eri kategorian mukaista kaikille avointa palvelua:

1. Yhteiset tutkimushankkeet.  SAMK keskittyy soveltavaan tutkimukseen ja tuote- ja palvelukehitykseen. Pääpaino on nopeissa ja konkreettisissa kokeiluissa, joiden tulokset viedään asiakkaiden hyötykäyttöön.
2. Asiantuntijaopettajien ohjauksessa tehtävät opiskelijaprojektit.  Yritysten tuote- ja palveluideoita jalostetaan opiskelijoiden tiedolla ja taidolla monimuotoiseksi ja innovatiiviseksi toiminnaksi.
3. Startup-sijoitukset.  SAMK tekee startup-yrityksiin sijoituksia ja tuo näihin yrityksiin tarvittaessa myös omaa tutkimusosaamistaan.

SAMK on yrittäjyyskorkeakoulu. Korkeakoulun henkilökunnan ja opiskelijoiden yrittäjyys nähdään voimavarana ammattikorkeakoululle ja alueelliselle kehitykselle. Korkeakoululähtöisen innovaatiotoiminnan ja yritystoiminnan läpinäkyvät, tasavertaiset ja yhdenmukaiset periaatteet ja toimintatavat kannustavat koko korkeakouluyhteisöä yrittäjyyteen. SAMKin tki-toiminnassa syntyneiden innovaatioiden ja tulosten kaupallistamista tuetaan sidosryhmien ja yhteistyökumppanien lisäksi myös korkeakouluyhteisön jäsenten osalta. Tuki on pääsääntöisesti Yrityskiihdyttämön™ kautta annettavaa neuvonta- ja asiantuntija-apua.

Yrityskiihdyttämö™ on tuottanut jo yli 500 kiihdyttämösopimusta ja lähes 300 yritystä. Uudessa Yrittäjän koulutusohjelmassa opiskelijan koko opiskelu kytkeytyy yritystoimintaan. Näissä yrittäjyyden toimintaympäristöissä syntyy vuositasolla yli 50 uutta korkeakouluyrittäjää. Yrittäjyyden toimenpiteitä on tukemassa 20 satakuntalaisen yrittäjän Yrittäjäyhteisö, jossa on yrittämisen laaja-alaista kokemusta, näkemyksellisyyttä ja käytännön viisautta. Yrittäjäyhteisön kautta koko korkeakouluyhteisö saa itselleen menestyksen avaimia.