Miksi Satakunnan Kansa mustamaalaa SAMKia?

Satakunnan Kansan yleisenä linjana on jo useiden vuosien ajan näyttänyt olevan SAMKin toiminnan mustamaalaaminen. Syytä tähän on yleisesti ihmetelty maakunnassa. Lehti on varmaankin seurannut levikkilukuja ja todennut, että ”mitä enemmän SAMKin toiminnasta kirjoitetaan negatiivista sitä paremmin lehdellä näyttää menevän”. Kyseessä lienee samankaltainen päätelmä kuin ”viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana näyttää siltä, että kun Koskenkorvan hinta nousee, niin myös pappien palkat nousevat”.

Kriittinen ote kuuluu ehdottomasti journalismiin, mutta sekin edellyttää oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta ja todenmukaista tietoa. Tasapuolisuudesta ei ole tietoakaan. Lehteä ei näytä kiinnostavan ollenkaan se, että SAMKissa on todistettavasti Suomen parasta opetusta, ei se että kampuksen rakentaminen Asema-aukiolle on valtava mahdollisuus Porille, eikä se että opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kateellisina luemme Ilkasta Seinäjoen ammattikorkeakoulun menestystarinoista.

Viimeisin esimerkki lehden linjasta nähtiin eilen (18.9.2014), kun lehti julkaisi yksittäisen opettajan tunteenpurkauksen, joka sisälsi selkeästi virheellistä ja väärää tietoa. Samassa lehdessä toimitus päätti julkaista yksittäisen opiskelijan erittäin virheellinen näkemyksen opiskelijoiden käytöstä ilmaisina työntekijöinä. Molemmat jutut vahingoittivat ja vahingoittavat SAMKin toimintaa. Jos tämä on lehden tarkoitus, niin siinä se luonnollisesti onnistuu.

Lehti sekoitti täydellisesti opiskelijoiden pakollisen harjoittelun ja opiskelijoiden vapaaehtoisuuteen perustuvan projektityöskentelyn yritysten kanssa. Lehti väitti, että SAMKin opiskelijoita käytetään orjatyövoimana opintopisteitä vastaan. Totuus ei voisi kauempana tästä olla. SAMK on jo useita vuosia tarjonnut opiskelijoilleen mahdollisuuden kehittää osaamistaan Apparaatin ja Soteekin yritysprojekteissa. Näihin vapaaehtoisiin projekteihin osallistumisen on valinnut lähes 2000 opiskelijaa, jotka ovat samalla luoneet itselleen arvokkaita kontakteja ja verkostoja ja näin parantaneet valmistumisen jälkeistä työllistymistään. Aivan toinen asia on se, että palkallisia harjoittelupaikkoja on viime aikoina ollut vaikea saada. Opiskelija on itse vastuussa harjoittelupaikan saannista.

Mitä mieltä sitten ovat ne yli 300 yritystä ja yhteisöä, jotka ovat tehneet yhteistyötä Apparaatin ja Soteekin kanssa? ELY-keskuksen palkkaaman ulkopuolisen arviointiryhmän raportissa toiminta sai ylistävää palautetta ja se arvioitiin parhaimpien uusien toimintaympäristöjen joukkoon. Muutama esimerkki yritysten kommenteista:

• "Tehokas, bisnesmaailmasta lähtöisin. Helppo yhteistyö.”
• "Myönteinen kuva. Oikea henki. Sopivan rento, mutta asiaan pureutuva.”
• "Opiskelijat myyntiprojekteissa lisänneet myyntiä ja asiakastyytyväisyystutkimuksissa ollut hyödyllistä.”

Ja muutama esimerkki viimeisimmistä yritysprojekteista:

• Kokonaisvastuu Ässien ja Lukon fanishoppien toiminnasta
• Biolan Oy:n tuotestrategian kehittämiseen liittyvä projekti
• Kuntouttavan puutarhan suunnittelu Hopeaharjun Palvelukodille
• PuhdasMeri-innovaatiokilpailun järjestäminen.

Opiskelijoiden mielestä Apparaatti ja Soteekki ovat juuri sellaista toimintaa, joita suomalainen korkeakoulukulttuuri tarvitseekin. Suomen Yrittäjien tekemän tutkimuksen mukaan Satakunnan alueen yrittäjät omaavat eniten kokemusta opiskelijayhteistyöstä. Yrittäjistä huomattava enemmistö (81,7 %) piti ammattikorkeakoulua alueen vetovoiman lisääjänä. Opiskelijat, opettajat ja yrittäjät ovat siis tyytyväisiä.

Tästä olisi ollut mukavampi lukea eilisestä Satakunnan Kansasta.