Sisäpiirin suositus: Hyödynnä SAMKin tutkimusryhmiä

Päätimme perustaa SAMKiin tutkimusryhmiä ja annoimme henkilökunnalle vapaat kädet muodostaa niitä tiettyjen kriteerien pohjalta. Tämä oli erinomainen päätös. Kun tarkastelen lopputulosta, niin ensimmäisenä tulee mieleeni henkilöstömme rautainen osaaminen. Ja nimenomaan käytännön osaaminen. Tämä lienee juuri sitä sovellettua tutkimusta ja tki-toimintaa. Perustutkimuksen jätämme yliopistoille. Lopputuloksena tulee väistämättä olemaan kymmeniä ja satoja onnistuneita projekteja työelämäkumppaniemme kanssa.

Tutkimusryhmän toiminnan tärkein arviointikriteeri on, miten ryhmän saavuttamia tuloksia hyödynnetään alueen yrityksissä ja yhteisöissä. Pekka Ala-Pietilän ajatuksista löytyy tutkimusryhmien toiminnalle kaksi erinomaista toimintaperiaatetta: 

1)      Suosimme nopeita kokeiluja, joiden tulokset saadaan nopeasti työelämän käyttöön (uutuusarvo)
 

2)      Mitä enemmän teemme yhteistyötä muiden kanssa sitä suuremmalla todennäköisyydellä jotain merkittävää tapahtuu (suurten lukujen laki).

Siis ”Nopeiden kokeilujen ja pilotointien SAMKista parhaat jutut tuotantokäyttöön”.

Käynnistimme 15+2 tutkimusryhmää. Tutkimusryhmissä on SAMKin huippuosaamisen lisäksi edustettuna kansainvälisiä tutkijakollegoitamme. Käynnistyneet tutkimusryhmät ovat (suluissa ryhmän vetäjä):

• Automaatio (Mirka Leino)
• Esteettömyys ja saavutettavuus (Kati Karinharju)
• Hyvinvointia edistävä teknologia (Sari Merilampi)
• Hyvinvointia ja terveyttä edistävä liikunta (Tarja Javanainen-Levonen)
• Innovaatiot (Kari Laine)
• Kliininen hoitotyö (Anne-Maria Kanerva)
• Laskennallinen älykkyys ja logistiikka (Cimmo Nurmi)
• Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen (Satu Vaininen)
• Matkailuliiketoiminta (Sanna-Mari Renfors)
• Meriosaaminen (Teemu Santanen)
• Osallisuus ja hyvinvointi (Merja Sallinen)
• Rakennettu ympäristö (Jarkko Heinonen)
• Sisäympäristö (Martti Latva)
• Tietoliikenneverkot ja palvelut (Kari Nummelin)
• Uusiutuvan energian teknologiset ratkaisut (Suvi Karirinne).

Näiden tutkimusryhmien lisäksi perustettiin kaksi kokoavaa ryhmää, resurssiviisaus (vetäjä Sirpa Sandelin) ja digitaalisuus (vetäjä Marko Mikkola), jotka hyödyntävät muiden tutkimusryhmien osaamista. Tutkimusryhmien kuvaukset ja osaaminen löytyvät SAMKin nettisivuilta muutaman viikon sisällä.

On hienoa todeta, että tutkimusryhmämme sopivat erinomaisesti alueemme keskeisiin strategisiin valintoihin:

1)     Porin seudun TKI-puitesopimuksessa painopisteitä ovat julkiset palvelut, meri, edelläkävijäympäristöt, ennakointi, elintarvikeketjut, hyvinvointi ja työelämä, liiketoimintaverkostot, digitaalisuus ja resurssiviisaus, joista kahden viimeisen vetovastuu on annettu SAMKille

2)     Rauman kehittämiskärkiä ovat älykkäät teknologiat, vesi, meri, logistiikka ja liiketoimintaosaaminen

3)     Liittoumayhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa painopisteinä ovat energia ja resurssitehokkuus, meriteknologia, tiedonsiirtoverkot, tulevaisuuden työ, saavutettavuus ja hyvinvointiteknologia.

Uskon vahvasti, että tutkimusryhmämme ovat kaupunkiseutujemme elinkeinopalveluille oivia työkaluja tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Tämä rooli meidän tulee ensin ansaita näyttöjen kautta. Palaan tutkimusryhmien osaamiseen ja (soveltavan) tutkimuksen sisältöön seuraavissa kirjoituksissani.

**********Motivointi ja palkitseminen ovat työyhteisöjen kehittämisessä päivittäisiä keskustelunaiheita. Tutkimustuloksista tiedämme, että yksi parhaista (jollei paras) palkitsemistavoista on tarjota työntekijälle häntä motivoiva työ. Daniel H. Pinkin mukaan nykypäivän asiantuntijoita motivoi parhaiten

1)      Autonomia (autonomy)

2)      Työn merkitys (purpose)

3)      Mahdollisuus kehittyä huippuunsa (mastery).

Olemme onnistuneet SAMKissa, jos nämä kolme toteutuvat tutkimusryhmissämme.