Ammattikorkeakouluista muuntokouluttajia

Satakunnan ammattikorkeakoulu tärkein tehtävä on tuottaa alueelle osaavaa, yritysten tarpeiden mukaista työvoimaa. SAMK vastaa maakunnan sairaanhoitajien, insinöörien ja tradenomien ”huoltovarmuudesta”. SAMKin visiona on ”Jokainen opiskelijamme työllistyy”. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan SAMKista valmistuneiden työllistyminen on metropolialueen ulkopuolisista ammattikorkeakouluista Suomen paras. Noin 60% SAMKin opiskelijoista tulee Satakunnasta ja noin 70% valmistuvista jää töihin Satakuntaan, joten näiden lukujen mukainen "vaihtotase" on maakunnan yritysten kannalta ilahduttavan positiivinen. Nämä hyvät tunnusluvut eivät kuitenkaan enää riitä.

Pääministerin mukaan miljoona suomalaista tulee kouluttaa uudelleen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä ei onnistu ilman koulutusjärjestelmän uudistamista. Opetusministeriö onkin kilpailuttanut korkeakouluja erilaisten muunto- ja täydennyskoulutusten järjestämisessä. Tämä on hyvä alku, mutta muuntokoulutettavien määriä pitää lisätä dramaattisesti. Korkeakouluissa aloittaa vuosittain noin 50 000 uutta opiskelijaa, joten saman verran tarvitaan lisää muuntokoulutuspaikkoja, mikäli korkeakoulut kouluttaisivat puolet pääministerin mainitsemasta tarpeesta.

Ammattikorkeakoulut ovat ketteriä maakunnan ja lähialueiden yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin kouluttavia korkeakouluja. Ammattikorkeakoulujen 3,5‐4,5 vuoden opintojen rinnalle tulee saada nopeita 1‐2 vuoden muunto‐ ja täsmätäydennyskoulutuksia, joilla vastataan työelämän nopeisiin muutostarpeisiin. Nykyisen tutkintomallin suunnittelusta-toteutukseen syklin yli 5 vuoden pituus on auttamattomasti liian pitkä.  Korkeakouluilla tulisi olla nykyisen rahoitusmallin sisällä 5-10% itsenäinen päätäntävalta muuntokoulutusten kohdentamiseen. SAMKin osalta tämä tarkoittaisi 50-100 henkilön vuosittaista muuntokouluttamista.

SAMK on pärjännyt hyvin muuntokoulutusten kilpailutuksissa. Vuosi sitten käynnistettiin automaation, robotiikan ja konetekniikan muuntokoulutus 40 henkilölle ja tänä vuonna käynnistyvät 20+20 henkilölle rakennustuotannon ja koodarien muuntokoulutukset. Satakunnan ELY-keskus, Satakuntaliitto, Satakunnan ja Rauman kauppakamarit, Satakunnan Yrittäjät ja maakunnan kaupungit ovat olleet SAMKin tukena koulutuksia haettaessa. Suurkiitokset!

Koulutusten käynnistämiseen on monia perusteluja. Rakentamisen tuorein Satakunnan suhdannekatsaus 2.11.2018 kertoo rakennustuotannon kasvun jatkumisesta ja työvoimapulan edelleen lisääntymisestä. SAMKin rakennustuotannon koulutusohjelman tuotantopainotteisia opintoja toteutetaan rakennusalan yrityksissä käytännön töitä tekemällä. Yritykset ottaisivat enemmän opiskelijoita näihin opintoihin/töihin kuin mitä SAMKilla on heille tarjota. ELY-keskuksen Lyhyen aikavälin osaamistarpeet -selvityksessä 23.10.2018 rakentaminen nousi yhdeksi viidestä tärkeimmästä klusterista, jonka työvoimatarpeeseen pitää löytää ratkaisuja. Satakunnan Ammattibarometri kertoo myös rakennusalan osaajien puutteesta, vaikkakin rakennusalan osaajia ei perinteisesti haeta julkisilla foorumeilla. Ammattibarometrin mukaan Satakunnassa on pulaa rakennusinsinööreistä ja rakennusalan työnjohtajista.

Satakunnassa on merkittävä määrä ohjelmistoalan yritystoimintaa. Perinteitä on 1970-luvulta lähtien ja yritykset ovat vuosikymmenten ajan toimineet alan pioneereina Suomessa. Satakuntaan on myös sijoittunut monia suurten ohjelmistoyritysten yksiköitä. Viimeisten kolmen vuoden aikana kontaktit yrityksiltä ohjelmointityövoiman hankkimiseksi ovat lisääntyneet dramaattisesti. Kontaktit suoraan tietojenkäsittelyn koulutuksesta vastaaville tai SAMKin Yrityslinjan kautta ovat tällä hetkellä suuruusluokkaa 50-100 vuodessa. Kilpailu osaajista näyttäytyy tällä hetkellä siten, että yritykset yrittävät rekrytoida jo ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Yrityksillä on myös kiinnostusta osallistua koulutustarjonnan toteuttamiseen opintojaksotasolla, jolloin he saavat suoria kontakteja opiskelijoihin. Satakunnassa on yli 100 automaatio-, robotti-, tekoäly-, sensori- ja IoT-yritystä, jotka ovat mukana Robocoast-verkostossa. Merkittävä osa näistä yrityksistä tarvitsee ohjelmointiosaajia. Satakunnan Ammattibarometri kertoo myös ohjelmointiosaajien puutteesta, vaikkakin ohjelmointialan osaajia ei perinteisesti haeta julkisilla foorumeilla.

Rakennusinsinöörin tai tietojenkäsittelyn tutkintoon tai tutkinnon osien suorittamiseen johtavan, ammatinvaihtajille kohdennetun, 2-vuoden täsmätäydennyskoulutuksen ensisijaisena tavoitteena on yrityksiin työllistyvä opiskelija. Koulutus toteutetaan yhteistyössä rekrytointi- ja osaamishaasteita omaavien rakennusalan/ohjelmistoalan yritysten, Satakunnan ELY-keskuksen sekä alueen kaupunkien, kauppakamarien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Lähtökohtana on, että koulutukseen osallistuminen ei edellytetä aiempaa rakennusalan/ohjelmistoalan kokemusta. Koulutus keskittyy ammatinvaihtajan osaamistason nostamiseen rakennusalan/ohjelmistoalan nykypäivän vaatimusten tasolle.

Venatorin Porin tehtaan toiminnan päättyminen vapauttaa työmarkkinoille satoja uutta työpaikkaa etsiviä. Venatorissa on taustaltaan sellaisia työntekijöitä, jotka ovat potentiaalisia hakemaan rakennustuotannon tai koodarin täsmätäydennyskoulutukseen. Venatorin alasajon aikataulu sopii myös näiden koulutusten järjestämisen aikatauluun.

Tervetuloa SAMKiin opiskelemaan uusi ammatti!

Tekoälyn deflaatio, inflaatio ja deflaatio

Pari vuotta sitten tekoälystä puhuivat vain alan asiantuntijat. Nyt tekoäly on kaikkien puheissa. Tekoälyn kerrotaan muuttavan maailmaa enemmän kuin teollinen vallankumous, sähkö ja internet yhteensä. Ja näin todella on. Tekoäly muuttaa kaiken meidän yhteiskunnassamme. Kerron seuraavassa näkemyksiäni tekoälystä kolmen taustatekijän kautta: akateeminen tekoälymaailma, tekoälyn yritystoiminta ja Satakunnan Robocoast-verkosto.

Deflaatio eli tekoälyn nousu, osa 1: Tekoälyn soveltamisen pääelementit ovat olleet olemassa jo 20-30 vuotta. Tekoälyn pääelementtejä ovat algoritmit, data ja tietokoneen laskentateho. Näistä eniten on kehittynyt tietokoneiden laskentateho, mikä on mahdollistanut 70-90-luvulla kehitettyjen mallien laskennan sekunneissa aiemman kuukausien laskenta-ajan sijaan. Tämä on mahdollistanut algoritmien käytön ei-tieteellisissä (tekoäly)sovelluksissa. Aiemmin näitä algoritmeja käytettiin lähinnä ”tutkijoiden kammioissa”.

Datan osalta tärkein tekijä kehittymiseen on ollut sen saatavuuden merkittävä parantuminen. Internet on nopeutunut ja dataa on avattu avoimeen käyttöön (Open Data), joiden ansiosta datan yhdistely on helpottunut. Algoritmit ovat myös kehittyneet, mutta erityisesti ne ovat tulleet yleiseen käyttöön avoimen lähdekoodin (kts. esim. Mybridge: Machine Learning Open Source) ja avoimien alustojen (esim. Googlen TensorFlow) kautta, jolloin niitä on (periaatteessa) huomattavasti helpompi hyödyntää. Periaatteessa siksi, että ainakin omasta mielestäni on edelleen toivottavaa ymmärtää niiden taustalla oleva matematiikka.

Inflaatio eli tekoälyn lasku: Tekoälyn, data-analytiikan ja big datan noustua termeinä suuren yleisön tietoisuuteen, yritykset aloittivat välittömästi niiden käyttämisen omissa mainospuheissaan. Mainospuhe ennen 1: ”Ohjelmistoratkaisumme mahdollistavat yrityksenne toiminnan kehittymisen”. Mainospuhe nyt 2: ”Tekoälysovelluksemme ohjaa toiminnanohjaustanne optimaalisesti”. Mainospuhe ennen 2: ”Hyödynnämme tilastomenetelmiä tietomassan käsittelyssä”. Mainospuhe nyt 2: ”Data-analytiikan työkalumme etsivät ja ennustavat liiketoimintadatanne riippuvuussuhteita”.

Hyvä ystäväni Harri Ketamo, oikean tekoäly-yrityksen HeadAI:n pääomistaja, on kuvannut tilannetta oivallisesti: ”Jos Excelissä on enemmän rivejä kuin näkyy ruudulla, kyse on nykyään Big Datasta”. Tekoäly itse asiassa tarvitsee opettamiseen laadukasta ”big dataa”, mutta sitä on valitettavasti edelleen hyvin vähän tarjolla. Datan tulee nimittäin olla kuratoitua, yhdisteltyä ja varmennettua.

Tekoäly-yrityksiä sanan ihan todellisessa merkityksessä on Suomessa vielä vähän, koska todellisten tekoälyratkaisujen ostajia on vielä vähän. Edelliset tarvitsevat lisää huipputason osaamista ja jälkimmäiset käytännön operatiivista ymmärrystä. Tekoälyn ympärillä liikkuu paljon "kalastajia", mutta hypeä se ei ole, koska tekoäly tulee vääjäämättä muuttamaan maailmaa.

Mitä tekoäly sitten on ja mitä se ei ole: Tekoäly on tietokoneelle ohjelmoitua algoritmista älyä, missä ohjelma a) toimii ilman ihmisen ohjausta älykkäästi ja b) oppii toimimaan tilanteen mukaan ja sitä paremmin mitä enemmän sitä käytetään. Hyviä lähitulevaisuuden esimerkkejä tekoälystä ovat robottiautot, yleislääkärin tukirobotit, kirjanpitorobotit ja pelottavan tarkat sovelluspersonoinnit.

Tekoälyä ei ole ohjelmistot tai automaatiojärjestelmät, joissa toimintaa ohjataan määrättyjen sääntöjen perusteella. Esimerkiksi kännykästä käytettävä ohjelma, jolla voi säätää kodin lämpötilaa, ei ole tekoälysovellus. Mutta on, jos se ilmoittaa sitä käytettäessä: ”Pekka, älä nyt taas tee niitä omia säätöjäsi. Viimeksikin homma meni pieleen. Tehdään nyt niin, että … Ja Pekka, oman kokemukseni mukaan näin on paras. Ja sitä paitsi sääkin on muuttumassa. Käytkö Pekka tässä samalla hyväksymässä veden lämpötilan uudet käyttöarvot. Ne perustuvat viimeisen puolen vuoden seurantaani. Toki muutoksia voi jatkossa tulla, kun taas opin uutta.”.

Oma mielipiteeni on, että oikealla tekoälyllä ratkaistaan 1) ongelmia, jotka vaativat kognitiivisia taitoja, korkeaa tajuntaa ja ymmärrystä (esim. hahmontunnistus, konenäkö, puheentunnistus, päätöksenteko ja oppiminen) tai 2) ongelmia, jotka ovat niin monimutkaisia, ettei ihmisten aivokapasiteetti riitä niitä järkevästi ratkaisemaan (esim. lentokoneiden maailmanlaajuinen aikataulutus, isojen laivojen konttien pakkaaminen ja suurien työntekijäryhmien työvuorojen suunnittelu). Muistetaan kuitenkin koko ajan, että tekoäly ei itse asiassa ole älyä, vaan se on ohjelman suorittamista ja tämä ohjelma lienee suurin piirtein yhtä (teko)älykäs kuin sen algoritmin suunnitellut ja sen ohjelmakoodin kirjoittanut ihminen.

Deflaatio eli tekoälyn nousu, osa 2: Jos kehitetään tekoälyä, tarvitaan huippuosaamista matematiikassa ja tietojenkäsittelyssä. Jos sovelletaan tekoälyä, tarvitaan insinööritieteiden ja tuotekehityksen asiantuntemusta. Suomi on aivan oikein, kiitos ministeri Lintilän, keskittymässä soveltamiseen. Resurssimme eivät riitä akateemisen perustutkimuksen kautta tuottamaan jatkuvalla tahdilla maailman ykköstason huippututkijoita. Sitä paitsi, jos/kun heitä silloin tällöin putkahtaa, uskoisin että Google ja kumppanit ostavat heidät itselleen ”varsin kohtuullisella korvauksella”.

Mielestäni Suomen suurimmat tekoälyn soveltamisen mahdollisuudet ovat 1) teollisuudessa automaation, robotiikan ja tekoälyn osaamisen yhdistämisessä sekä 2) terveyden- ja hyvinvoinnin aloilla hyvänä esimerkkinä potilastietojen ja hoitovalintojen saattamisessa data-analytiikan hyödynnettäväksi.

Akateemista tutkimusta ei kuitenkaan pidä unohtaa; mutta pitää keskittyä erityisesti Piilaakson tyyppiseen korkeakouluissa syntyvän startup-yrittäjyyden tukemiseen. Tekoälyaika ja Tekoäly on uusi sähkö -linjaukset sekä AI Business -ohjelman toimenpiteet ovat hyviä, jos/kun päästetään koko Suomi mukaan (yritykset ja korkeakoulut). Tällä hetkellä AI Business -ohjelma ei tue niitä oikeita tekoäly-yrityksiä, joilla on sellaista omaa IPR-omaisuutta, jota muiden yritysten tuotteet ja palvelut voisivat hyödyntää.

Kuulun siihen skeptikkojen ryhmään, joiden mielestä ihmisen älykkyyden voittavaa algoritmista yleistekoälyä (eli vahvaa tekoälyä) ei minun elämäni aikana tulla näkemään. Ja terveydentilanteeni on erinomainen. Ja saamme odottaa myös sitä, että sillä olisi ”maalaisjärkeä”, jota meiltä ihmisiltäkin varsin usein puuttuu. Toisaalta, kuten tekoälyguru Andrew Ng on todennut: “Kaikki mitä ihminen pystyy tekemään alle yhdessä sekunnissa, tullaan aivan lähivuosina koneellistamaan”.

Ja lopuksi vaaran sana tekoäly-kollegaani Tarmo Lippingiä lainaten: ”Tekoälyn avulla voidaan hallita huomattavasti isompia ja monimutkaisempia kokonaisuuksia kuin mitä ihminen koskaan on pystynyt hahmottamaan ja näin ollen sille, joka hallitsee tekoälyä, kerääntyy huomattava määrä valtaa”.

Teknologia-ala huutaa! lisätyövoimaa

Satakunnan yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa lisää valmistavan teollisuuden, sähkön, automaation, robotiikan ja konetekniikan insinöörejä ja diplomi-insinöörejä. Työpaikkoja on näillä aloilla auki satoja. Teknologia-alan yritysten keskeinen haaste on löytää alan osaajia, mikä on merkittävin kasvua rajoittava tekijä tällä hetkellä. Osaavan henkilöstön saatavuus vaikuttaa suoraan yritysten sijoittautumispäätöksiin. Mikäli teknologia-alan työvoimapulaan ei löydetä ratkaisua, yritysten pitää miettiä omaa sijoittumistaan Satakunnassa ja ylipäätään Suomessa. Sama koskee startup-yrityksiä.

Muistamme hyvin, kuinka Opetusministeriö neljä vuotta sitten edellytti meiltä merkittäviä aloituspaikkaleikkauksia tekniikan koulutukseen ja tänä vuonna voimaan tulleet tutkintokiintiöt rajoittavat tutkintomääriä edelleen. Ja nämä tilanteessa, jossa Varsinais-Suomen ja Satakunnan positiivinen rakennemuutos edellyttää meiltä sekä nopeita lyhyen tähtäimen toimenpiteitä että pidemmän tähtäimen toimenpiteitä. Valmistuvien insinöörien määrää tulee kasvattaa ja töissä ja työttöminä olevien insinöörien osaamistasoa tulee kasvattaa.

Lyhyellä tähtäimellä SAMKin pitää käynnistää vähintään sähkön, automaation, robotiikan ja konetekniikan nopeita 2-vuotisia insinööritutkintoon tähtääviä muuntokoulutuksia. Näitä tulee käynnistää sekä työttömille että työssä oleville. Lisäksi tulee käynnistää 1-vuotisia non-stop täsmätäydennyskoulutuksia robotiikkaan ja tekoälyyn. Viesti molempiin koulutuksiin tulee yrityksistä, joiden työntekijät kertovat tarpeestaan nostaa oma osaamisensa nykypäivän vaatimusten tasolle.

Nopeat, kohdennetut ja tehokkaat muuntokoulutukset ovat oikea tapa poistaa kasvun esteitä lyhyellä tähtäimellä. Vastavalmistuneiden kyky saada yrityksille tuottavuutta ei ole samalla tasolla kuin mitä on saavutettavissa jo töissä olevien tehokkaalla täydennys- ja muuntokoulutuksella.

Mahdollisimman nopealla aikataululla tulee maakuntaan saada myös automaation ja konetekniikan diplomi-insinöörikoulutus. Porin yliopistokeskuksen diplomi-insinöörikoulutus on nykyään suunnattu johtamiseen ja tietotekniikkaan.

Pidemmällä tähtäimellä meidän tulee innostaa huomattavasti nykyistä enemmän omia lapsiamme ja nuoriamme teknologia-alalle. Maakunnan peruskouluissa ja lukioissa on kuvataiteen, musiikin, ilmaisutaidon, liikunnan ja ympäristöalan erityislinjoja, mutta oman tietoni mukaan ei yhtään teknologia-alan erityislinjaa. Tällaiselle olisi tällä hetkellä suuri kysyntä.

SAMKin tuleekin laajentaa syksyllä käynnistynyttä Robotiikka Akatemiaa niin, että vähintään Porin ja Rauman kuudesluokkalaiset viettäisivät toiminnallisen koulupäivän SAMKin kampuksella tutustuen esimerkiksi veteen, aurinkoenergiaan, sähköön, robotteihin ja tekoälyyn. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus valita teknologia-alan erityislinja sekä yläkoulussa että lukiossa.

Teknologia-alan työvoimapulan selättäminen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä edellyttää ensinnäkin Opetusministeriöltä rahoitusta muuntokoulutukseen. Turun ammattikorkeakoulu on jo saanut omille toimenpiteilleen rahoitusta. Nyt on Satakunnan vuoro. Toiseksi se edellyttää keskusteluja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa DI-koulutuksen suuntaamiseksi paremmin maakuntaa hyödyttäväksi. Ja kolmanneksi se edellyttää kuntien sivistystoimien halua ja kykyä käynnistää teknologia-alan erityislinjoja yhteistyössä SAMKin kanssa.

SAMK on profiilinsa mukaisesti Teollisuuskorkeakoulu painottaen uudistumista, vientiosaamista ja työvoiman toimintakykyä. Näitä kaikkia tarvitsemme nyt avuksi maakunnan positiivisen rakennemuutoksen pitämiseksi positiivisena monia vuosia eteenpäin.

Kokemuksiani SAMKista osakeyhtiön aikana

Olemme organisoituneet osittain uudella tavalla elokuun alusta lähtien. Edellinen suurempi muutos tehtiin puolitoista vuotta sitten. Korkeakoulumaailmassa nopeisiin muutoksiin ei ole perinteisesti totuttu, mutta osakeyhtiöissä se on arkipäivää. Muutoksen moottorina on ollut ministeriön rahoituksen merkittävä väheneminen. Mitä ajatuksia itselleni nousee tästä muutoksesta? Erityisesti ihmiset, samkilaiset, kollegat.

Ministeriön rahoitus on vähentynyt yli neljäsosan, jonka seurauksena työvoiman käyttöä on jouduttu vähentämään niin opetus- kuin tukipalvelutehtävissä. Opettajien tuntiresurssia per opintopiste on jouduttu vähentämään ministeriön rahoitusta vastaavaksi. Havaintojeni mukaan samkilaisten työtahti on selvästi lisääntynyt osakeyhtiön alkuvaiheista.

Työtahdin, työhön käytetyn ajan ja työmäärän lisääntyminen on vallitseva trendi lähes kaikissa työpaikoissa. Työn tuottavuus ei ole kuitenkaan tällä vuosikymmenellä merkittävästi kasvanut lukuun ottamatta aivan viimeistä vuotta. SAMKissa voidaan todeta näin käyneen; esimerkiksi opiskelijamäärä ei ole pienentynyt samassa suhteessa kuin henkilöstömäärä. Tuottavuuden kasvu ei ole vaikuttanut opetuksen laatuun, jos mittarina käytetään sitä, että SAMK on pitänyt asemansa ammattikorkeakoulujen ykkösenä. Toisaalta voidaan todeta, että muissakin ammattikorkeakouluissa on jouduttu henkilöstöä vähentämään.

Miten me samkilaiset sitten jaksamme työmäärämme kanssa? Havaintojeni mukaan haasteita on selvästi enemmän kuin viisi vuotta sitten. Opettaja on ollut pakotettu muuttamaan opetusmenetelmiään, koska pienemmällä omalla tuntimäärällä tulee tuottaa opiskelijalle sama tuntimäärä työtä kuin aiemminkin. Tämä on erittäin haastava tehtävä, kun opetuksen laadusta ja oppimisen tuloksista ei haluta tinkiä. Uudet teknologiat ja digitaalisuus ovat hyviä työkaluja, mutta hyvä ja keskusteleva kontaktiopetus on edelleen nautittavaa sekä opiskelijan että opettajan näkökulmasta.

Tukipalvelujen työmäärä ei valitettavasti ole suoraan verrannollinen opiskelijoiden ja opettajien määrään, koska tietyt hallintotehtävät edellyttävät vakiomäärän työtä. Hallintokulut on saatu kuitenkin varsin hyvin pidettyä aisoissa ja samalla kampukset ja oppimisympäristöt uudistettua, mikä on ollut välttämätöntä erityisesti opiskelijoista kilpailtaessa, mutta myös osana maakunnan toimintaympäristöjen kehittämistä.

SAMKin strategian mukaisia toimenpiteitä on saatu tehtyä etupainotteisesti. Työmäärän aisoissa pitämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että uusia toimenpiteitä ja kehittämisaihioita tarkastellaan kriittisesti panos-tuotos-jaksamis-kolmion näkökulmasta. Uusien kehittämisprojektien tulee olla yhteisön ymmärtämiä ja tuloskeskeisiä. Prosessien tulee olla keveitä ja samalla oikeusturva-asiat huomioivia.

TKI-toiminnassa on viime vuosina tapahtunut keskittymistä harvemmille, jotka tekevät sitä määrällisesti enemmän. Aiemmin mukana oli enemmän opettajia pienemmällä tki-osuudella. Sama suuntaus näkyy täydennyskoulutukseen osallistumisessa. Lisäksi hallintotehtäviä on opettajilla selvästi vähemmän kuin aiemmin.  Opetustehtävät vievät nykyään paljon jaksamispotentiaalia, joten innostusta ja kiinnostusta muihin tehtäviin ei välttämättä enää löydy. Aiemmin opettajat integroituivat tki-toimintaan, kun nykysuuntaus näyttää olevan se, että tutkijat integroituvat opetukseen.

Työhyvinvointikyselyn perusteella opettajilla on työssään keskimäärin enemmän kuormitustekijöitä kuin tukipalvelujen henkilöstöllä. Olen paljon miettinyt sitä, miten opettajat ovat onnistuneet pitämään opetuksen tason korkealla vähentyneen tuntiresurssin puitteissa. Ajatuksissa on pyörinyt, onnistuisiko esimerkiksi

1. opintojaksojen tuntiresurssin tarkastelu yksilöllisesti niiden vaatiman työmäärän perusteella?
2. opintopistemäärien siirtäminen tärkeimpiin perusasioihin?
3. opintojaksojen toistoista tuntiresurssin siirtäminen opetuksellisesti haastavimpiin yksittäisiin opintojaksoihin?

Perustelen itselleni 1- ja 3-kohtia työmäärän tasapainottamisella, oikeudenmukaisuudella ja opettajien kokonaisvaltaisella jaksamisella sekä 2-kohtaa työnantajilta saamaamme palautteeseen siitä, että tärkeintä olisi opettaa perusasiat hyvin. Ymmärrän hyvin, että minkään näistä toteuttaminen ei ole helppo tehtävä. Henkilöstöltä löytyy varmasti hyviä ja parempiakin ideoita lisää.

Monet työyhteisöt ovat haasteiden edessä vaipuneet ”valituskulttuuriin”. Olen ilokseni havainnut monen samkilaisen valittamisen sijaan pyrkivän tosissaan parantamaan yrityskulttuuriamme. Valittaminen ei ole huono asia, kun se osataan työyhteisössä kääntää mahdollisuudeksi tekemällä valituksen aiheisiin parannus- ja ratkaisuehdotuksia. Valituksen aiheita saadaan vähennettyä, kun

• hoidetaan oma reviiri mahdollisimman hyvin, jolloin energiaa säästyy oman reviirin puolustamiselta
• autetaan ja tuetaan kollegoita
• hyväksytään kollegojen menestyminen osana työyhteisön menestymistä.

Seuraavassa kirjoituksessa käsittelen kokemuksiani omasta toiminnastani osakeyhtiön aikana.

Lisää tutkimustulosten kaupallistamista ja yrittämistä

SAMK on soveltavan tutkimuksen korkeakoulu. SAMK haluaa voimakkaasti lisätä korkeakoulun tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista. Ja lisätä tutkimustuloksista jalostuvaa yritystoimintaa. SAMK harjoittaa avointa innovaatiotoimintaa, jonka tavoitteena on siirtää tki-toiminnan tulokset mahdollisimman tehokkaasti sidosryhmien ja yhteistyökumppanien hyödynnettäviksi (”Good business is not our business”). SAMKin tki-toimintaa ohjaa kolme suuntaviivaa:

1. Emme halua toiminnallamme kilpailla alueen pk-yritysten palvelujen kanssa.
2. Pienet yritykset ovat meille kumppaneina yhtä arvokkaita kuin suuret.
3. Henkilökunnan ohjauksessa toimiville opiskelijoille projektit ovat oppimisprosesseja.

TKI-toiminnan tulokset, joihin ei liity suojattavia IPR-oikeuksia tai liikesalaisuuksia, saatetaan avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaisesti mahdollisimman laajaan jakeluun. SAMK tiedottaa tki-toiminnastaan, tutkimuspalveluista, tutkimusaineistoista ja tutkimustuloksista aktiivisesti sekä verkkosivuillaan että julkaisuissaan. SAMK tarjoaa yrityksille kolmen eri kategorian mukaista kaikille avointa palvelua:

1. Yhteiset tutkimushankkeet.  SAMK keskittyy soveltavaan tutkimukseen ja tuote- ja palvelukehitykseen. Pääpaino on nopeissa ja konkreettisissa kokeiluissa, joiden tulokset viedään asiakkaiden hyötykäyttöön.
2. Asiantuntijaopettajien ohjauksessa tehtävät opiskelijaprojektit.  Yritysten tuote- ja palveluideoita jalostetaan opiskelijoiden tiedolla ja taidolla monimuotoiseksi ja innovatiiviseksi toiminnaksi.
3. Startup-sijoitukset.  SAMK tekee startup-yrityksiin sijoituksia ja tuo näihin yrityksiin tarvittaessa myös omaa tutkimusosaamistaan.

SAMK on yrittäjyyskorkeakoulu. Korkeakoulun henkilökunnan ja opiskelijoiden yrittäjyys nähdään voimavarana ammattikorkeakoululle ja alueelliselle kehitykselle. Korkeakoululähtöisen innovaatiotoiminnan ja yritystoiminnan läpinäkyvät, tasavertaiset ja yhdenmukaiset periaatteet ja toimintatavat kannustavat koko korkeakouluyhteisöä yrittäjyyteen. SAMKin tki-toiminnassa syntyneiden innovaatioiden ja tulosten kaupallistamista tuetaan sidosryhmien ja yhteistyökumppanien lisäksi myös korkeakouluyhteisön jäsenten osalta. Tuki on pääsääntöisesti Yrityskiihdyttämön™ kautta annettavaa neuvonta- ja asiantuntija-apua.

Yrityskiihdyttämö™ on tuottanut jo yli 500 kiihdyttämösopimusta ja lähes 300 yritystä. Uudessa Yrittäjän koulutusohjelmassa opiskelijan koko opiskelu kytkeytyy yritystoimintaan. Näissä yrittäjyyden toimintaympäristöissä syntyy vuositasolla yli 50 uutta korkeakouluyrittäjää. Yrittäjyyden toimenpiteitä on tukemassa 20 satakuntalaisen yrittäjän Yrittäjäyhteisö, jossa on yrittämisen laaja-alaista kokemusta, näkemyksellisyyttä ja käytännön viisautta. Yrittäjäyhteisön kautta koko korkeakouluyhteisö saa itselleen menestyksen avaimia.

Satakunnasta Euroopan Robotiikkamaakunta

Otsikko voi aluksi tuntua utopialta, mutta siihen on muutaman vuoden sisällä yllättävän hyvät realistiset mahdollisuudet. Ehdottomasti tärkein lähtökohta on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen noin 100 yrityksen Robocoast-automaatioverkosto, jonka sydän sykkii Ulvilassa yli 30 yrityksen voimin. Ala on kasvanut Satakunnassa vuosina 2010-2015 merkittävästi: liikevaihto 22%, henkilöstön määrä 39% ja palkkasumma 45%.

Yritysten kasvulle ensiarvoisen tärkeää on nykyisen ja tulevaisuuden osaamisen turvaaminen. Satakunnan korkeakouluissa on tällä hetkellä noin 100 opiskelupaikkaa ICT- ja automaatioalalla. Lisäksi SAMKilla ja TTY:llä on alaan liittyviä tutkimusryhmiä. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan näkökulmaa tulee laajentaa. Satakunnassa käynnistetäänkin Robotiikka Akatemia, jossa lapset, nuoret, aikuiset, opiskelijat ja työntekijät voivat opiskella ja hankkia uutta osaamista.

Robotiikka Akatemia järjestää lapsille kerhotoimintaa ja tarjoaa yläkoulun ja lukion oppilaille valinnaisia kursseja. SAMKin automaation koulutusohjelmassa käynnistetään Suomen laajin robotiikan opetuskokonaisuus. Akatemia toimii tiiviissä yhteistyössä Yrityskiihdyttämön ja bisnesenkeliverkosto FiBANin kanssa. Toiminnan tuloksena saamme innostuneita kohtaamisia, uusia kokemuksia, uuden oppimista ja aktivoivaa pöhinää ja pörinää. Ihannetuloksena saamme demoscene 2.0 -kulttuurin.

Yritykset tarvitsevat myös kohdennettuja tuotekehitysprojekteja ja tietoa tulevaisuuden tuotantomenetelmistä. Porin uudelle kampukselle tulee kaikille yhteistyötahoille avoin automaation ja robotiikan tutkimus- ja oppimisympäristö. Tämä laboratorioympäristö yhdistettynä muutaman minuutin päässä olevaan Ulvilan yritysklusteriin tulee nähdä yhteisenä tki-ympäristönä, jota globaalit robotiikan kärkiyritykset haluavat lähitulevaisuudessa hyödyntää.

Euroopan Robotiikkamaakunnaksi pääseminen edellyttää maakunnallista kansanliikettä. Olen vahvasti sitä mieltä, että Satakunnalla on käytännössä juuri tällä alalla mahdollisuus saavuttaa merkittävä kansainvälinen rooli ja brändi. Nyt pitää kerrankin rohkeasti julistautua ja panostaa brändäämiseen maakunnassa, kansallisesti ja Brysselissä.

Työ on jo alkanut. Hihoja ovat käärineet mm. Mikko Puputti, Kari Hietala, Mirka Leino, Marko Mikkola, Hannu Asmala ja Petri Nuutinen. Automation City Ulvila on lanseerattu. Robocoast-brändiä viedään eteenpäin. Satakuntaliitto rahoittaa alaan liittyviä hankkeita. SAMK on profiloitunut teollisuuskorkeakouluksi ja tehnyt automaatioon ja robotiikkaan panostavia valintoja. Brysselissä on keväällä merkittävä Satakunta-vetoinen robotiikkatapahtuma.

Maakunnan, kaupunkien, korkeakoulujen ja elinkeinopalvelujen yhteisellä tahtotilalla Satakunta voidaan vuonna 2020 tunnistaa ja tunnustaa Euroopan Robotiikkamaakunnaksi. Viime kädessä kaikki riippuu siitä, miten voimme yhdessä tukea yritysten (eloon)jäämistä ja kasvamista, uusien yritysten syntymistä ja uusien investointien saamista. Jotta voimme hyvillä mielin sanoa, että ”Satakunnassa sinusta tehdään automaation ja robotiikan ammattilainen ja osaavalle työntekijälle on täällä työpaikka”.

Paljon melua yrityskulttuurista

Ja aiheesta. Nimittäin tutkittu totuus on, että yrityskulttuuri erottaa menestyjät epäonnistujista. Menestyäkseen paremmin yrityksen tulee siis parantaa yrityskulttuuria. Tähän ei valitettavasti ole nopeaa reittiä tai oikotietä. Yrityskulttuuria ei voi ohjata, se syntyy tekemällä, pienillä askelilla ja isommilla askelilla. Ei siis kirjoittamalla tekstejä ja ohjeita tai näyttämällä kalvoja.

Yrityskulttuurista on satoja eri määritelmiä, joten mukaan mahtunee myös oma näkemykseni: "Yrityskulttuuri on meidän tapa tehdä asioita yhdessä". Eli 1) meidän tapa tehdä ja 2) yhdessä. Johdon toimet määrittelevät meidän tavan ja yhdessä tekemisen tavan. Millaisia toimia tämä voisi sitten tarkoittaa? Ennen neljää esimerkkiä kuitenkin tärkeä fakta: Yrityskulttuuria voi muuttaa vain muuttamalla omaa ajattelua. Hyvän yrityskulttuurin tunnusmerkki onkin henkilökunnan oma halu muuttaa maailmaa.

Yksi: Matti Alahuhdan mukaan tärkeää on ihmisten vireen johtaminen ja ihmisten oman innostuksen ruokkiminen. Jussi T. Koski on samaa mieltä: "Mikään ei ole ihmiselle tärkeämpää kuin saada tekemisistään eteenpäin menemisen kokemuksia". Jos tällaiseen imuun pääsee, työ on nautinto eikä rangaistus. Kosken mukaan on myös hyvä luulla itsestään liikaa, suomalaisille hyvä määrä on hänen mukaansa 30%. Ja tärkeää on luulla liikoja kaverista kanssa. Kehutaan siis kaveri päivässä!

Kaksi: Yritykseen tulee luoda puuttumisen kulttuuri. Ja puututaan sekä positiivisiin että negatiivisiin asioihin. Halutaan rakentaa tulevaisuutta, jossa tekemisillä ja tekemättä jättämisillä on väliä. Jokainen kantaa omalla toiminnallaan vastuun yrityksen menestymisestä. Toisaalta Jim Collinsia lainatakseni: "Jos menee huonosti, johtaja katsoo peiliin ja ymmärtää miksi näin on; jos menee hyvin, hän katsoo henkilöstöään ja ymmärtää miksi näin on".

Kolme: Uudet ideat ja yhteinen innostuminen ei synny neukkareiden palavereissa, vaan se tapahtuu kokoontumalla yhteen epäformaaleihin ympäristöihin esim. kahvioihin ja pubeihin. Ne ovat myös parhaita mahdollisia paikkoja harrastaa huumoria ja nauraa paljon. Huumori on yksi parhaista luovuuden työkaluista.

Neljä. Mårten Mickos kannustaa muutosviestien toistamiseen, sisäisessä viestinnässä ja esimiesten lähijohtamisessa. Muodolliset ja epämuodolliset henkilöstötilaisuudet, säännölliset tiedotustilaisuudet, johdon Road Show't ja blogit tulee hyödyntää samojen viestien toistamisessa. Organisaatio kaipaa myös johtajan läsnäoloa, digiaikana olisi hyvä viedä arkisia keskustelujakin verkkoon.

Paljon toistettu mantra on, että yrityskulttuuri syö strategioita aamupalaksi. Osin totta, sillä huonon yrityskulttuurin taustalla on usein huono strategia. Pete Niemisen mukaan oikeammin olisi sanoa: "Huono yrityskulttuuri syö huonoja strategioita aamupalaksi". Menestyvät yritykset uskovat asioihin, joista he puhuvat ja toimivat sen mukaan. He puhuvat (hyvästä) strategiastaan käyttämättä sitä sanaa. Mielestäni mekin teemme jo tätä: "jokainen opiskelijamme työllistyy", "opiskele kielellä, jolla työskentelet", "puuttumisen kulttuuri", jne. Konkreettinen ja käytännönläheinen strategia tervehdyttää eittämättä yrityskulttuuria.