Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomessa vuosittain jo yli kymmenen miljardia euroa (OECD). Summa koostuu työmarkkinoiden ja terveyspalveluiden kustannuksista sekä sosiaaliturvasta. Pelkästään sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksavat vuoden aikana vähintään miljardin. Työvuosiksi muutettuna määrä vastaa yli 25 000 täyspäiväisesti työskentelevän henkilön poissaoloa töistä koko vuoden (KELA). Satakunnassa mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa on saanut noin 30 henkilöä tuhatta työikäistä kohden (Sotkanet).
Nykyään jo yli
puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja
käyttäytymisen häiriöiden vuoksi (KELA). Työkyvyttömyydellä on todella kova hinta niin
kansantalouden kuin yksilön näkökulmasta. Sairauden vuoksi eläkkeelle jäänyt yksi
nuori tulee maksamaan yhteiskunnalle erilaisina maksuina ja tuottamattomana
työnä useita miljoonia euroja. Rahaakin tärkeämpää on nuoren elämänkohtalo.
Psykiatrian
professorin ja psykiatrisen hoidon asiantuntijan Jyrki Korkeilan mukaan
masennus ja useat sairaudet kytkeytyvät toisiinsa voimakkaasti, mutta
syy-seuraussuhteen suuntaa eli kausaliteettia ei aina tiedetä. Korkeila on yli
30 vuoden aikana julkaissut lukuisia tutkimustuloksia masennuksen suhteesta mm.
työn kuormittavuuteen, elintapoihin, lääkityksen lisääntymiseen (Lääkärilehti
18.3.2025) ja jopa parisuhteeseen.
Asiassa on myös
toinen puoli. Kelan tilastojen mukaan masennuslääkkeitä on syönyt ensimmäistä
kertaa yli 600 000 suomalaista. Korkeilan mukaan masennusdiagnoosia
itselleen maalailevat myös aikuiset, joilla häiriötä ei ole. Etenkin nuorehkot
naiset diagnosoivat itselleen tarkkaavuushäiriötä enemmän kuin koskaan ennen. Kun
ADHD käsitteenä näkyy paljon julkisuudessa, oman elämän vaikeuksia voi alkaa
heijastella sen kautta.
Suomalaisen
yhteiskunnan ja maakuntamme kestävyyden kannalta on keskeistä, että
mielenterveyteen liittyvää työkyvyttömyyttä saadaan vähennettyä. Satapsykiatrian
johtaja Jukka Kärkkäinen on useampaan otteeseen esittänyt, että ratkaisumallia voidaan ottaa 1970-luvun
Pohjois-Karjala-projektista, jossa lisättiin väestön tietoisuutta sydän- ja
verisuonitaudeista ja niiden riskitekijöistä, panostettiin ennaltaehkäisyyn ja
parannettiin sairauksien hoitoa. Mielenterveyden ”Pohjois-Karjala”-projektille
on selkeä tilaus.
Satakunnan ammattikorkeakoulu on ottanut tehtävän
vastaan, ja Satakuntaliitto on myöntänyt EU-rahoitusta Satakunnan
mielenterveyden ohjelman käynnistämiseen. Hanketta vetää Ihmisen toimintakyvyn
tutkimuskeskus tutkimuspäällikkö Taina Jyräkosken ja Henna Kyhän johdolla. Satakunnan
hyvinvointialue on hankkeessa tiiviisti mukana t&k-johtaja Mari Niemen
johdolla. Ohjelman onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Satapsykiatrian
johtaja Jukka Kärkkäinen ja psykiatrian
professori Jyrki Korkeila ovat mukana ohjelman suunnittelutyössä.
Ohjelman
ensimmäisenä toimenpiteenä on tuottaa reaaliaikainen tilanne Satakunnan alueen
työikäisten mielenterveystilanteesta erityisesti työkykyyn liittyen.
Nykytila-arvion tuloksena löydetään ne mielenterveyden fokukset ja muutokset,
joihin pitää ja joihin on mahdollista vaikuttaa, ja jotka tulee yhteiskuntana
ja yksilöinä ottaa huomioon.
