sunnuntai 12. lokakuuta 2014

School for Today's Children

Aivan loistavaa. Olla mukana Heikki Haaparannan, Minna Noren ja oman tutkijayrittäjäpelioppimisgurumme Harri Ketamon kanssa edistämässä digitaalisten oppimistapojen käyttöä suomalaisessa peruskoulussa. Olemme yhdessä luoneet uudenlaisen digitaalisen oppimisen konseptin, jonka toteuttamiseksi ei tarvitse rakentaa uusia kouluja tai luokkahuoneita, eikä tarvitse hankkia kalliita digitaalisia laitteita.

Perusajatuksena on, että käynnistetään 10-20 School for Today’s Children -koululuokkaa, joiden opettajat toteuttavat uudenlaista oppimista flipped learning -oppimismenetelmällä. Flipped classroom (käänteinen luokkahuone) tarkoittaa, että opettaja jakaa opetusmateriaalinsa etukäteen oppilaiden tutustuttavaksi. Oppitunnit käytetään ongelmakohtien selventämiseen, keskusteluun, tietojen analysointiin ja ongelmanratkaisuun. Ideana on, että kun ollaan yhdessä, niin toimitaan myös yhdessä, eikä siis siten, että yksi puhuu ja muut kuuntelevat, jos kuuntelevat. Perimmäinen tarkoitus on aktivoida oppijaa.

Tavoitteenamme on käynnistää hanke, johon haetaan 10-20 opettajaa, jotka haluavat toteuttaa opetuksensa flipped learning -menetelmällä digitaalisuutta, uusia teknologioita, älypuhelimia yms. hyödyntäen. Opetusta toteutetaan normaaleissa luokkahuoneissa oppilaille (ja myös opettajille ja vanhemmille) tutuissa ja turvallisissa ympäristöissä. Hanke ei aiheuta ylimääräisiä kuluja kouluille.

Kun opettajat on valittu, heidän oppilaidensa vanhemmilta kysytään, sopiiko heille, että heidän lapsensa osallistuvat Tämän päivän koululuokalle. Mikäli tällaisia lapsia on, heidän ei tarvitse osallistua kyseisen opettajan opetukseen, vaan he voivat siirtyä toiselle luokalle. Kyseiseltä toiselta luokalta voi vastaavasti siirtyä Tämän päivän koululuokalle.

Hankkeeseen haetaan rehtoria, joka johtaa School for Today’s Children -koulua. Rehtorin tehtävänä on toimia koulun opettajien mentorina ja sparraajana. Hän vastaa uusien oppimismenetelmien käyttöönotosta, kehittämisestä ja kokonaisseurannasta. Opettajien esimiehenä toimii normaaliin tapaan heidän oman koulunsa rehtori.

Rehtorin, opettajien ja projektihenkilökunnan lisäksi hankkeeseen osallistuu uusia digitaalisia opetus- ja oppimispalveluja tarjoavia yrityksiä. Hanke tulee hyödyntämään OKM:n Pilviväylä-projektin tuloksia ja siihen osallistuvia yrityksiä. Projektin tavoitteena on helpottaa pilvipalveluiden syntymistä, hankintaa ja käyttöönottoa oppimisympäristöissä sekä näin uudistaa ja monipuolistaa oppimisen ja opettamisen tapoja sekä antaa opettajille paremmat ja monipuolisemmat työvälineet opetukseen.

Porin seudulla olisi erinomainen mahdollisuus pilotoida konseptia, koska meillä on tähän asiaan
  • innostunut koulutoimi
  • innostuneita opettajia
  • vihkiytynyt Porin kaupungin tietohallinto
  • digitaalisia oppimispalveluja kehittäviä yrityksiä
  • tukensa antavat SAMK ja Prizztech
  • ja naapurista Raumalta löytyy OKL.
Tällaisen tiimin kasaaminen muualla Suomessa kestäisi tovin aikaa.

Toivottavasti saamme hankkeellemme rahoitusta. Ministeri Krista Kiuru on puhunut paljon uusien digitaalisten oppimistapojen käyttämisestä peruskoulussa.

**********
Stefan W. Hell sai aiemmin tällä viikolla kemian Nobelin palkinnon työstään korkearesoluution fluoresenssimikroskopian kehittämisestä. Perinteinen valomikroskooppi ei pysty erottamaan kahta samanlaista objektia, kun niiden etäisyys on alle 200 nanometriä. Tämä on ollut massiivinen rajoite eläviä soluja tutkineille biologeille ja fyysikoille. Hellin keksimällä STED-mikroskopialla päästään yli kymmenkertaiseen tarkkuuteen. Hellin keksinnöt vuosilta 1994 ja 1995 tehtiin Turun yliopistossa, jossa hän johti korkearesoluutiomikroskopian periaatetta kehittänyttä tutkijaryhmää. Keksintöön johtanut Heureka-ajatus syntyi saunassa. Turun ammattikorkeakoulun vararehtorikollegani Juhani Soinin saunassa :)

2 kommenttia:

  1. Hienolta vaikuttaa. Linkitin blogitekstin muutamalle opettajallemme.

    VastaaPoista
  2. Hei,

    Opiskelen Hyvinvointi Teknologiaa (YAMK) SAMK:ssa ja opetusteknologian hyodyntaminen on lahella sydantani. Esittelin perjantaina ideaani ja innovatiivinen koulukin on jo hankittuna yhteistyokumppaniksi. Toivottavasti suunnitelmastani on iloa ja hyotya myos
    School for Today’s Children-hankettanne ajatellen.


    AIHESEMINAARI 16.10.2014

    Pelillinen, käänteinen luokkahuone-pedagogiikka (gamified flipped classroom) – opetuksen yksilöllistävä ja eriyttävä vaikutus sekä tulevaisuuden taidot


    - kuvausta työn lähtökohdista (toimintaympäristö, teoria)

    Resurssien niukentuminen ja säästöt etenkin koulunkäyntiavustajista. Tulokset pelien stimuloivasta ja motivaatiota sekä oppimistuloksia kohottavista vaikutuksista ovat hyviä. Miten tätä tietoa voidaan hyödyntää parhaiten opetuksessa ja koulun arjessa?

    Annoin Eurooppa Koulussa englannin kielen tukiopetusta ylä-asteella isoille ryhmille. Tällöin kokeilin käänteistä luokkahuone-pedagogiikkaa opettaja-johtoisen opetuksen sijasta ja se tuntui toimivan. Lapset siis tekivät opetuksen aikana tehtäviä kanssani ja tunnin päätyttyä saivat itse tarkistaa ja korjata tehtävänsä älytaululta.

    OPS16: digitaidot, koodaus, yhteistyötaidot.

    Richard Gerver, Creating Tomorrow’s Schools Today.

    Khan Academy


    - opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet

    Auttavatko oppimispelit oppilaita oppimaan omatoimisesti sekä itsenäisesti että työskennellen pareittain ja pienryhmissä (”Ask 3, then me!")? Jaksavatko lapset keskittyä matematiikan tehtäviin pelien avulla, jolloin opettajalla on enemmän aikaa antaa tukea ja opetusta niille lapsille, jotka sitä eniten tarvitsevat? Miten hyvin matemaattisesti lahjakkaat lapset etenevät tasolta toiselle pelin avulla ja miten paljon tarvitsevat tukea ja neuvoja opettajalta etenemiseensä (vrt. koulun tasapäistävä vaikutus)?

    Tulevaisuuden taitoja: luova ongelmanratkaisu, kriittinen ajattelu, IT-osaaminen, tiimityö, oppimisen omistajuus, sisäinen yrittäjyys, motivaatio.

    VastaaPoista