Mikä ihmeen laskennallinen älykkyys?

Kerroin kolme kirjoitusta sitten oman ajankäyttöni hallinnan 3. ja 4. prinsiipin ja lupasin palata kahteen ekaan. Ajankäytön hallinta on itse asiassa harhaanjohtava nimitys: haasteena ei ole hallita ajankäyttöä, vaan haasteena on johtaa itseään. Kaksi ekaa prinsiippiä liittyvätkin juuri tähän:

1. Opettele sanomaan ”Ei”. Kohteliaasti, mutta päättäväisesti. Tee valintoja sinulle ja työnantajallesi tärkeitä ja sinua erityisesti motivoivia asioita suosien.
2. Puutu viipymättä tiukan deadlinen asioihin, pakottaviin ongelmiin ja kriiseihin. Tee kaikki tiedossasi olevat ensi viikon työt valmiiksi. Tämä vapauttaa sinulle aikaa ensi viikolla tuleviin kiireellisiin töihin, joista et valitettavasti vielä ole tietoinen.

Minulta kysytään usein, että mikä ihmeen laskennallinen älykkyys. Yritän valaista asiaa lyhyesti, vaikka se voikin tuntua (okei, siis tuntuu) kissan hännän nostamiselta. Itse asiassa laskennallisessa älykkyydessä hyödynnetään kissojen sijaan mm. mehiläisten, muurahaisten, lintujen ja kalojen joukkoälyä. Matemaatikot puhuvat evoluutioalgoritmeista, mehiläiskolonna-algoritmeista, muurahaisalgoritmeista, parvietsinnästä, itseorganisoituvista heuristiikoista ja monimutkaisista sopeutuvista järjestelmistä. Mutta miksi tällaisia tarvitaan?

SAMKin laskennallisen älykkyyden tutkimusryhmä tutkii ongelmia, joita ei voida ratkaista riittävän hyvin ihmisaivoilla ja perinteisiä laskennallisia menetelmiä käyttäen. Tällaisia ongelmia ovat mm. työvuorojen optimointi, teollisuuden tuotantolinjojen optimointi, robottien optimointi, ammattilaisliigojen sarjaohjelmien optimointi, erilaiset reitti- ja logistiikkaoptimoinnit sekä pelihahmojen älykäs oppiminen ja niiden opettaminen. Myös koulujen lukujärjestysten optimointi kuuluu samaan joukkoon. Nämä ongelmat ovat matemaattisesti niin monimutkaisia, että niitä ei voi ratkaista optimaalisesti perinteisillä menetelmillä, vaikka kaikki maailman tietokoneet olisivat käytössä.

Otetaan lukijaa epätoivoisesti kosiskellen esimerkkinä SM-liigan sarjaohjelman tekeminen. Vaikka jokaisella maailmankaikkeudessa olevalla atomilla olisi käytössä kaikki maailman tietokoneet, ne eivät olisi löytäneet optimaalista sarjaohjelmaa, vaikka olisivat aloittaneet jo silloin kun koko maailmankaikkeus syntyi. Mekään emme siis voi löytää optimaalisia ratkaisuja. Sen sijaan löydämme käytettävissä olevan ajan puitteissa parhaan mahdollisen löydettävissä olevan ratkaisun. Käytettävissä oleva aika vaihtelee. Pelihahmon reagoimiseen ei ole aikaa kuin muutama millisekunti. Työvuorot voidaan muodostaa parissa tunnissa. SM-liigan sarjaohjelmaa tai vaikkapa seuraavan vuoden lukujärjestystä voi laskea useita viikkoja.

Satakunnalle on ominaista poikkeuksellisen vahva teollinen kulttuuri ja teolliset keskittymät. Laskennallisen älykkyyden menetelmien hyödyntäminen teollisuudessa (teollisuusautomaatiossa) tulisikin aloittaa nimenomaan Satakunnassa. Miksi? Koska SAMKissa löytyy laskennallisen älykkyyden osaamisen lisäksi automaatio-osaamista ja anturi- ja tunnisteteknologian osaamista. Kun tähän yhdistetään Prizztechin teollisuuden tietotekniikka ja Modern Factory -konsepteihin liittyvä osaaminen, niin voilà - eiköhän oteta tämä kansallisesti haltuun!

***** Matematiikan ihmeellisyyksiä, osa II *****

Televisiossa tuli aivan ihana mainos, jossa WLanCome oli keksinyt uuden naisten kasvovoiteen, joka vähensi ryppyjä tutkimusten mukaan paremmin kuin pahimman kilpailijan LumeNepon tuote. Voiteeseen tyytyväisiä naisia oli tutkimuksen mukaan seuraavasti:

                           Naisia yhteensä      Tyytyväisiä naisia      Tyytyväisyys%

WLanCome                  100                            66                              66%
LumeNepo                     40                            24                              60%

Olihan se arvattavissa, että LumeNepo veti tästä herne-maissi-paprikat nenäänsä ja päätti tehdä oman tutkimuksensa. He päättivät valita suuremman otoksen, jotta totuus tulisi julki. Tämä oli siis tilastotieteellisesti aivan oikein ja kosmetiikkayritykseltä käsittämättömän hieno veto. Yleensähän kosmetiikkatestit tehdään niin monta kertaa parinkymmenen joukko uudelleen valiten, kunnes tulos on toivottu. LumeNepon toteuttama tutkimus antoi seuraavan tuloksen:

                           Naisia yhteensä      Tyytyväisiä naisia      Tyytyväisyys%

WLanCome                  200                            180                              90%
LumeNepo                   500                            430                              86%

Näytti siis samaan aikaan tosi hyvältä ja tosi huonolta. Suurempi otoskoko toi totuuden paremmin esiin: molemmat kasvovoiteet olivatkin itse asiassa ihmevoiteita. Joo, osa lukijoista ajattelee tässä vaiheessa, että mistä näitä saa! Laittakaa minulle meiliä, niin lähetän teille pari putelia plus Cayman-saarten tilinumeroni. LumeNepon epäonneksi WLanCome oli kuitenkin edelleen parempi. Mutta ei hätää. Markkinointiosaston jannu sen keksi. Mainostetaan, että ”WLanComen ja LumeNepon tutkimuksissa on osoitettu, että naiset ovat tyytyväisempiä AlluMenen ihmevoiteeseen!”. Miten niin? Sehän hävisi molemmissa. Mutta ei siis hätää. Lasketaan molemmat tutkimukset yhteen ja saadaan seuraava tulos:

                           Naisia yhteensä      Tyytyväisiä naisia      Tyytyväisyys%

WLanCome                  300                            246                              82%
LumeNepo                   540                            454                              84%

Varmasti jokainen lukija miettii tässä kohtaa, että miten tämä on mahdollista? Onko tässä jokin laskuvirhe? Tai joku muu juju? Ei ole. Ainoa virhe tässä on se, että prosentteja ei voi summata eikä niistä voi ottaa keskiarvoja! Kuten muuten ei myöskään nopeuksia.