SAMK on ottanut elinkeinoelämän tarpeista lähtevän johtavan roolin Satakunnassa

Otsikon mukaista johtavaa roolia ei toki voi itse ottaa, vaan se on tekemisillä ansaittava. Nostan esiin erityisesti neljä tällaista tekemistä. Ensinnäkin, SAMKin Porin ja Rauman kampuksilla on viimeisen kahden vuoden aikana käynnistynyt neljä tutkinto-ohjelmaa suoraan elinkeinoelämän tarpeista ja toivomuksesta: tieto- ja viestintätekniikka, elintarviketekniikka, prosessi- ja materiaalitekniikka sekä robotiikan DI-koulutus.

Ihminen ja uudistuva teollisuus

Toiseksi, SAMK haluaa tehdä ja tekee sitä tutkimusta mitä maakuntamme tarvitsee. Tiedämme, että Suomi elää Satakunnan ja Länsirannikon teollisuudesta, ja että Satakunnassa on Suomen ainoa automaation, robotiikan ja tekoälyn yrityskeskittymä, joka käsittää yli 100 yritystä. SAMKin RoboAI tutkimuskeskus palvelee tätä kokonaisuutta.

Syntyvyys laskee, väestö ikääntyy, työikäinen väestö vähenee ja huoltosuhde heikkenee. Jokaisen satakuntalaisen työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää, koska muualta Suomesta on haastavaa saada uusia työntekijöitä. Meidän tulee tukea työntekijöidemme fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä sekä työssään että jokapäiväisessä elämässä. Tätä työtä tekee SAMKin uusi Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskus.

Huoltovarmuutta ja tiedolla johtamista

Satakunnassa kuten koko Suomessa tulee varautua mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin, jotta ihmiset, elinkeinoelämä ja yhteiskunta voivat turvallisesti elää arkeaan. Satakunnalla on runsaasti vahvuuksia ja kykyjä, jotka auttavat ylläpitämään huoltovarmuutta esimerkkeinä energiatuotanto, elintarviketuotanto, monipuolinen teollisuus, varuskunnat, turvallisuuskeskus, hätäkeskus ja logistiset yhteydet. SAMK onkin valinnut huoltovarmuuden strategiseksi nousevaksi alakseen, ja tulee osoittamaan tähän työhön omia resurssejaan.

Toisena nousevana alana on tiedolla johtaminen, joka on noussut merkittäväksi liiketoiminnan kehittämisen ja organisaation johtamisen tekijäksi osana digitalisaation ja datatalouden merkityksen kasvamista. SAMKin Tiedolla johtamisen keskus tukee maakuntamme yrityksiä jalostetun datan hyödyntämisessä omassa päätöksenteossa ja uusien palvelujen ja tuotteiden kehittämisessä.

Kansainvälisiä työntekijöitä ja yliopistokoulutusta

Kolmantena palaan työikäisen väestön vähenemiseen. Tarvitsemme välttämättä opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa. SAMK on vastannut tähän haasteeseen kahdeksalla englanninkielisellä tutkinto-ohjelmalla esimerkkeinä Nursing, Logistics ja Artificial Intelligence. SAMKissa opiskelee nyt jo yli 1000 kansainvälistä opiskelijaa, ja jatkossa yli 1500.

Neljäntenä palaan tutkinto-ohjelmiin, joista aloitin. Tiedämme varsin hyvin, että omaa yliopistoa emme tule saamaan, koska ikäluokat pienenevät ja Turun ja Tampereen yliopistoillakin on ajoittain haasteita saada opiskelijoita. SAMK onkin käynnistänyt yhteistyön neljän yliopiston kanssa: diplomi-insinööri/maisterikoulutuksen osalta mainittakoon Aalto-yliopiston kemiantekniikka, Vaasan yliopiston robotiikka ja energia sekä Helsingin yliopiston luonnonvarojen kestävän käytön teknologiat. Åbo Akademin kanssa on käynnistymässä tohtoriohjelma. Lopuksi todettakoon, että SAMK on käynnistänyt sopimuksellisen yhteistyön kahdentoista eurooppalaisen yliopiston kanssa. Tästä kuulemme pian lisää.

Paransimme omaa maailmanennätystämme

Vuonna 2021 teimme Nicon kanssa matemaattisen optimoinnin maailmanennätyksen. SMPTSP-ongelman ratkaisemisessa. Optimoinnin kohteena olivat 277 erilaista ongelman testi-instanssia, joihin alan huippututkijat ovat yrittäneet löytää yhä parempia ratkaisuja. Ongelma on julkaistu vuonna 2001.

SMPTSP (Shift Minimization Personnel Task Scheduling Problem) on käytännön ongelma, jossa työntekijät käyvät asiakkaiden luona suorittamassa aikaikkunaan sidottuja työtehtäviä, joissa tulee huomioida mm. työntekijöiden osaamiset ja valmiudet. Tavoitteena on muodostaa samaan aikaan sekä kustannustehokkaat että työntekijöiden ja asiakkaiden kannalta sopivat työvuororakenteet.

Testi-instanssit ovat tämän käytännön ongelman tieteellisiä erikoistapauksia, joissa jopa tuhansia työtehtäviä pitää sijoittaa sadoille työntekijöille siten, että käytettävien työntekijöiden määrä tulee minimoida. Esimerkkejä tällaisesta työstä ovat kotihoitopalvelut, siivouspalvelut, vartiointipalvelut, asennuspalvelut, sanomalehtien jakelu ja jätehuolto.

Uusi maailmanennätys tehtiin Nicon väitöskirjassaan kehittämällä uudella laskennallisen älykkyyden (*) GFA-algoritmilla. Algoritmin kolme keskeistä osaa ovat elitistinen ratkaisupooli, tehokas paikallishakuoperaattori ja vahvistusoppimiseen perustuva painotusmekaniikka.

GFA-algoritmi kykeni löytämään parhaat ja optimaaliset ratkaisut kaikkiin 277 testi-instanssiin. Kolmeen instanssiin löydettiin uudet parhaat ratkaisut. Tutkimuksen tulokset julkaistaan Ateenassa lokakuussa konferenssissa International Conference on Mathematics and Computers in Sciences and Industry.

GFA:n suoritusaika on erittäin nopea. Lähes kaikkiin instansseihin löydettiin optimiratkaisu alle kymmenessä sekunnissa. Vain neljän testi-instanssin kohdalla optimaalisen arvon löytäminen kesti yli minuutin. Hyvistä tuloksista huolimatta mysteeriksi jäi, miksi jotkin testi-instanssit ovat erittäin haastavia ratkaista. Tämän tutkiminen onkin jo käynnissä yhdessä intialaisen matemaatikon kanssa.

Nico Kyngäs väitteli tohtoriksi Turun yliopistossa keväällä 2023. Väitöskirjan otsikko on An Algorithmic approach to shift structure optimization. Kyngäs työskentelee nykyään USA:ssa toimivassa yrityksessä väitöskirjan sisältöä vastaavissa tehtävissä.

**********

(*) Laskennallinen älykkyys on tekoälyn muoto, jossa käytetään luonnosta inspiraationsa saaneita laskennallisia menetelmiä kuten evoluutioalgoritmeja, parvietsintää ja oppivia heuristiikkoja. Tällaisella tekoälyllä pyritään ratkaisemaan ihmisjärjen ulottumattomissa olevia erittäin monimutkaisia ongelmia, jotka vaativat tietokoneeltakin massiivista laskentatehoa, esimerkkeinä lentoliikenteen ja julkisen liikenteen optimointi, työvuorolistojen optimointi ja ammattilaisliigojen sarjaohjelmien optimointi. Todettakoon, että neuroverkkoihin perustuvat ja esimerkiksi ChatGPT-tyyppiset tekoälyt eivät sovellu näiden ongelmien ratkaisemiseen.

Kahdellakymmenellä miljoonalla eurolla yritysten kasvun tukemista

Satakunnan ammattikorkeakoulu panostaa teollisuuskorkeakouluna teknologiateollisuutta ja yritystoimintaa tukevaan käytännönläheiseen tutkimustoimintaan. SAMKin tutkimuskeskukset tukevat yrityksiä liiketoiminnan kasvussa ja uudistamisessa sekä kilpailukyvyn, tehokkuuden ja työhyvinvoinnin parantamisessa.

SAMK menestyi viime vuoden loppupuolella erinomaisesti tutkimusrahoituksen hankinnassa. SAMKille on tulossa kansallista ja kansainvälistä tutkimusrahoitusta molempia kolme miljoonaa euroa yhteensä kahteenkymmeneen maakuntaa palvelevaan tutkimushankkeeseen. Näiden hankkeiden toimenpiteiden kohteena tulee jo nyt olemaan lähes 200 satakuntalaista yritystä ja yhteisöä. Viimeisen kolmen vuoden aikana SAMK on onnistunut saamaan tutkimusrahoitusta yhteensä 20 miljoonaa euroa.

Mitä konkreettista näillä rahoilla tehdään maakuntamme hyväksi? Merilogistiikan tutkimuskeskuksen tutkimuslaboratoriossa tutkitaan toimitusketjujen materiaali-, tieto- ja rahavirtojen hallintaa niin merellä, satamissa kuin maalla. Yrityksiä autetaan saavuttamaan EU:n hiilineutraalisuustavoitteita.

RoboAI tutkimuskeskuksessa modernisoidaan teknologiayrityksiä robotiikan ja tekoälyn avulla yhdessä Tampereen yliopiston kanssa. Keskus tukee vahvasti myös maakunnan akkuklusterin kehittymistä yhdessä Prizztechin kanssa. Rahoitusta on saatu mm. ainutlaatuiseen akkumateriaalien kierrätystutkimukseen spektroskopiaa ja tekoälyä hyödyntämällä. Tutkimus liittyy olennaisesti SAMKin ja Vaasan yliopiston professuuri- ja maisteriohjelma-yhteistyöhön. Professuurin tutkimusalaa ja maisteriohjelman sisältöä suunnitellaan parhaillaan.

Tiedolla johtamisen keskukselle myönnetyllä rahoituksella valmennetaan yrityksiä ymmärtämään yrityksen tuottamaa dataa ja sen jalostamista liiketoiminnaksi. Keskus tekee yrityksille datapilotteja sekä järjestää täsmäseminaareja tiedolla johtamisesta ja asiantuntijoiden ajattelun kehittämisestä. Matkailun kehittämiskeskuksen saamalla rahoituksella tuetaan pieniä matkailuyrityksiä digitaalisessa kehityksessä ja kestävässä ja vastuullisessa matkailussa.

Yritysten työntekijöiden tehokkuutta, työhyvinvointia ja elämänlaatua parannetaan työaikaista ravitsemusta parantamalla. Tutkimusnäyttöön perustuvat tulokset tulevat toivottavasti ensimmäistä kertaa osoittamaan työaikaisen ravitsemuksen vaikutuksen työntekijöiden työkykyyn, tehollisen työajan lisääntymiseen ja sairauspoissaolojen vähenemiseen. Satakuntaan tavoitellaan syntyvän ravitsemustieteen tutkimusyksikkö.

Kansainvälisissä tutkimushankkeissa on kovia tavoitteita ja kohteita: vientiverkoston rakennus Azerbaidzaniin, kiertotalous ravintola-alalla, sadevesien käsittely kaupungeissa, kestävä tavaravirta ja hiilidioksidipäästöjen väheneminen, nuoret työvoimana puutaloteollisuudelle, vanhemman ikäluokan pitäminen työvoimana sekä nuorten työllistyminen matkailualalle.

Yli 500 yritystä tekee vuosittain konkreettista yhteistyötä SAMKin kanssa. Yli puolet näistä yrityksistä on samoja kuin edellisenä vuonna. Vaihtuvuuttakin siis on. Satakunnasta löytyy kuitenkin useita yrityksiä, joiden kanssa SAMK ei ole yhteistyötä tehnyt soveltavassa tutkimuksessa tai tuote- ja palvelukehityksessä. Toivottavasti yllä kerrotut esimerkit kannustavat sekä nykyisiä että uusia yrityskumppaneita ottamaan yhteyttä, jotta SAMK voi omalta osaltaan tukea yrityksiä niiden kasvussa ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämisessä.

SAMKin kampukselle professori ja DI-ohjelma

(Pitkä tarina, mutta kannattaa ehdottomasti lukea)

Kirjoitin aiemmin blogissani vaihtoehdosta Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämiselle. Parhaana vaihtoehtona tekniikan koulutuksen osalta esitin, että meidän täytyy pitää nykyiset asemat yritysten tarpeisiin kohdennettujen SAMKin insinöörikoulutusten osalta ja rakentaa niiden päälle uudet insinööristä diplomi-insinööriksi maisterikoulutukset. Nämä koulutukset kannattaisi ehdottomasti suunnata työelämään jo kiinnittyneille. Muutoin vaarana on se, että koulutamme lahjakasta nuorisoamme pois omasta maakunnastamme.

Kerroin myös, että SAMKin olettaisi olevan houkutteleva yhteistyökumppani yliopistolle:

1. Opetuksen laadussa Suomen paras
2. SAMKista valmistuvat työllistyvät parhaimpien joukossa pääkaupunkiseudun ulkopuolella
3. Valmistumisen jälkeen työelämässä yhtäjaksoisesti olleiden osuudessa ykkönen
4. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (maisteritaso) suorittaneiden osalta uraseurantatuloksissa ykkönen.

Energia- ja robotiikka-alan diplomi-insinöörikoulutuksesta on haaveiltu Satakunnassa vuosien ajan. Nyt se viimein onnistuu ja kiitokset siitä Vaasan yliopistolle. Tämä on myös henkilökohtaisen unelmani täyttymys. Erittäin suuret kiitokseni menevät ensinnäkin dekaani Raine Hermansille. Hän on ensimmäisistä keskusteluista lähtien tuonut yhteistyöhön innovatiivisia ja kannustavia näkemyksiä. Raine näkee Satakunnan luontevana yhteistyökumppanina, koska molemmissa on samanlaista keskittymistä akkuliiketoimintaan. Rainen sanoin: ”Tässä me näemme yhä enemmän roolinamme toimia länsirannikon yliopistona.”

SAMKin ja Vaasan yliopiston yhteistyö on itse asiassa erittäin luonnollista. Satakunta ja Pohjanmaa ovat jalostuksen arvonlisäyksessä asukasta kohden Suomen ykkösmaakunnat. Viennin arvossa asukasta kohden ne ovat sijoilla kolme ja neljä Keski-Pohjanmaan ja Lapin jälkeen. Molemmissa maakunnissa yritykset ovat jo tehneet ja suunnittelevat miljardiluokan investointeja vihreään siirtymään ja akkuteknologiaan. DI-ohjelma ja tutkimusyhteistyö Vaasan suuntaan avaavat uusia mahdollisuuksia erityisesti Harjavallan suurteollisuuspuiston yrityksille, Ulvilan robotiikkaklusterin yrityksille ja Rauman teollisuusklusterin (meri, metalli, metsä, cleantech, elintarvike) yrityksille.

Suuret kiitokseni menevät myös kahdelle yhteistyötä rahoittavalle säätiölle. Ulla Tuomisen säätiön asiamiehen Ola Saarisen sanoin: ”Professuurin kustannuksiin osallistuminen on heille juuri oikeanlaista Satakuntaan kohdistuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista. Kun vielä tutkimusta tehdään sähköön, akkuihin, robotiikkaan ja sähköliiketoiminnan vahvistamiseen liittyen, professuuri on säätiön tarkoituksen ytimessä”. Eurajoen Säästöpankkisäätiön toimitusjohtajan Matti Saustilan sanoin: ”Osallistuminen professuuriin sekä siihen liittyvään DI-ohjelmaan, yhdessä mukana olevien kumppaneiden kanssa, toteuttaa erinomaisesti säätiömme tarkoituksen toteuttamista ja olemme erittäin iloisia mahdollisuudesta osallistua yhteistyöhön.”

RoboAI-tutkimusyhteisöömme Vaasa-yhteistyö tuo uuden toimijan Tampereen yliopiston ja Prizztechin rinnalle. Professorin työpiste on SAMKin Porin kampuksella ja hän tulee tekemään tutkimusta osana RoboAI-tiedeyhteisöä, jossa työskentelee yli 50 tutkijaa ja asiantuntijaa. Tämä vahvistaa myös SAMKin, RoboAI Green -osakokonaisuuden ja Prizztechin vihreän kasvun tiimin yhteistyötä. Yhteistyö Jarkko Vuorelan vetämän tiimin kanssa on ollut erittäin tuloksellista, ja haluankin tässä yhteydessä lämpimästi kiittää Jarkkoa ja hänen tiimiään Satakunnan yritysten kasvuun kohdistuvista käytännön toimenpiteistä.

Lopuksi. Professuurin ja DI-ohjelman lisäksi yhteistyö tulee käynnistämään lukuisia tutkimushankkeita SAMKin, Vaasan yliopiston ja molempien alueiden yritysten kesken. Odotan henkilökohtaisesti paljon tästä yhteistyöstä. Vaasan yliopistossa on energialiiketoiminnan tutkimusalusta, jota johtaa aiemmin SAMKin yliopettajana työskennellyt Suvi Karirinne. Suvin sanoin: ”Tutkimuksemme keskiössä ovat sähkön varastoinnin ratkaisut, joita tarvitaan esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman tuotannon vaihteluiden tasaamiseksi.” Vaasan yliopiston tutkimus keskittyy akkujen valmistuspuoleen, kun taas meillä SAMKissa tutkimus keskittyy akkujen ja arvometallien kierrätykseen. Tältäkin osin täydennämme toisiamme erinomaisesti. Suuret kiitokset Suville tutkimusyhteistyön avaamisesta.

Uskon vahvasti, että nyt on otettu vasta ensimmäiset, toki merkittävät, yhteistyöaskeleet Vaasan yliopiston kanssa. Jos tänne asti jaksoitte lukea, olette varmaan huomanneet, että Cimmohan on selvästi innoissaan tästä.

SAMKin tutkimuskeskukset nousukiidossa

Satakunnan ammattikorkeakoulu haluaa teollisuuskorkeakouluna panostaa teknologiateollisuutta ja yritystoimintaa tukevaan käytännönläheiseen tutkimustoimintaan. Tutkimustoiminnan tulokset, joihin ei liity suojattavia IPR‐oikeuksia tai liikesalaisuuksia, saatetaan avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaisesti mahdollisimman laajaan jakeluun.

Viimeisen neljän vuoden aikana perustetut tutkimuskeskukset tukevat yrityksiä liiketoiminnan kasvussa ja uudistamisessa sekä kilpailukyvyn, tehokkuuden, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamisessa. Tekemistä ohjaa erityisesti Satakunnan Kasvun mahdollisuus -suunnitelma.

Uuden keskuksen perustamiselle on tiukat kriteerit. Keskuksen perustamista pohditaan, kun siihen liittyvä toiminta on tunnistettua ja tunnustettua elinkeinoelämän suunnalta. Eli siihen on saatu ulkopuolelta ”julistautumislupa”. Keskuksen tulee aina olla osa jotain kansallista, maakunnallista tai alueellista ekosysteemiä. Toiminnan on oltava tuote- ja palvelukehityksessä sekä soveltavassa tutkimuksessa korkeatasoista, myös kansainvälisesti. Keskuksessa tulee myös olla riittävästi (tohtoritason) tutkijoita ja tutkijaopettajia eli kriittistä massaa samassa paikassa.

SAMKissa toimii tällä hetkellä viisi + kaksi keskusta. Vuonna 2019 perustettu RoboAI tutkimus- ja tuotekehityskeskus oli keskuksista ensimmäinen. SAMKin ja Tampereen yliopiston yhteinen keskus kerää yhteen strategisesti tärkeää tutkimusta automaation ja robotiikan, tekoälyn, data-analytiikan ja optimoinnin teemoissa.

RoboAI:n osana toimii RoboAI Health, joka keskittyy hyvinvointiteknologian ja terveysteknologian tuote- ja palvelukehitykseen. RoboAI Green on RoboAI-perheen uusin tulokas. Sen painopisteenä on tukea maakunnan teknologiametalli- ja akkuklusteria yhteistyössä Prizztechin asiantuntijoiden (LINKKI) kanssa.

Keväällä 2020 perustettu Merilogistiikan tutkimuskeskus tekee tutkimusta ja tuote- ja palvelukehitystä teemoina tehokkuus, turvallisuus sekä sininen ja vihreä kasvu. Tutkimuskeskus tehostaa logistiikkaketjujen toimintaa, merenkulun turvallisuutta sekä huoltovarmuutta yhdessä alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

Tutkimuskeskus WANDER on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu tutkimuksen ja tuotekehityksen yhteenliittymä, jossa vesi, materiaalit sekä sisätilan hygienia kohtaavat toisensa. Hygieniatutkimuksessa kehitetään pandemioiden, kuten Covid-19:n leviämisen hallintaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka huomioi sisäympäristön eri tekijät ja rakennuksen koko elinkaaren. Monialainen ja poikkitieteellinen tutkimustoiminta tarjoaa yrityksille ainutlaatuisia yhteistyömahdollisuuksia.

Matkailun kehittämiskeskus luotsaa matkailualaa kohti kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa. Keskus aktivoi matkailualan kehittämisyhteistyötä käynnistämällä verkostoja ja yhdistämällä toimijoita yritystasolta kansainvälisiin verkostoihin. Kehittämiskeskuksen vahvuutena on eri alojen yhdistäminen samojen teemojen sisään: matkailussa yhdistyy niin markkinointi, kiertotalous, tiedolla johtaminen kuin kumppanuuksien kehittäminenkin.

Helmikuussa 2022 lanseerattu Tiedolla johtamisen keskus BIC keskittyy organisaatioiden kilpailukyvyn, tehokkuuden, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Tiedon, datan ja ajattelun hyödyntämisen merkitys niin uusien palveluiden luomisessa kuin organisaation toiminnan johtamisessakin on voimakkaassa kasvussa luonnollisena osana digitalisaatiokehitystä.

Tulevaisuudessa maailman muuttuessa myös keskukset muuttuvat ja kehittyvät, jotta niiden on mahdollista palvella elinkeinoelämää ja yhteistyökumppaneita parhaalla mahdollisella tavalla.

Mitä SAMK haluaa tehdä paremmin - miksi ja miten

Yleisesti vaalien ja nyt ensimmäistä kertaa aluevaalien yhteydessä poliitikot kertovat mielellään, mitä pitäisi tehdä paremmin. Median palautekanavissa lukijat oikeutetusti toteavat, että tavoitteita kyllä osataan luetella, mutta konkreettisia toimenpiteitä tai ratkaisuja harvemmin kerrotaan. Sama vaivannee myös meitä korkeakouluissa työskenteleviä.

Yliopistokoulutuksen lisääminen Satakunnassa on välttämätöntä. Lienee myös selvää, että ammattikorkeakoulun merkitys alueelle on aivan keskeinen. Mitä sitten me SAMKissa haluamme tehdä paremmin, miksi ja miten? Meidän päätehtävä SAMKissa on alueen elinkeinoelämän palveleminen. Tällä hetkellä se tarkoittaa erityisesti kolmeen asiaan panostamista.

Osaavan työvoiman tuottamista

Oikeammin olisi sanoa yritysten ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin sopivan työvoiman tuottamista. Kahden viimeisimmän tilastovuoden mukaan 46,3% SAMKin opiskelijoista tulee Satakunnasta ja 54,5 % valmistuvista jää töihin Satakuntaan, joten näiden lukujen mukainen "vaihtotase" on elinkeinoelämän kannalta ilahduttavan positiivinen. Tämä ei kuitenkaan riitä. Meidän täytyy parantaa tätä vaihtotasetta.

SAMKista tutkinto-opiskelijoina valmistuvat eivät riitä vastaamaan alueen työvoimatarpeisiin, joten meidän tulee hakea nykyistä enemmän nopeita 1‐2 vuoden muunto‐ ja täsmätäydennyskoulutuksia. Tämä ei kuitenkaan tuo uutta työvoimaa markkinoille. Siksi toinen ratkaisu on julkisuudessa paljon esillä ollut opiskeluperäisen maahanmuuton lisääminen. Lisääminenkään ei riitä, jos ulkomaalaisia opiskelijoita ei saada kiinnitettyä heti ensimmäisen vuoden aikana maakuntaan ja sen työpaikkoihin. Tähän ratkaisuna avaamme uudistetun Youragent.fi palvelun, josta yritys näin halutessaan löytää kaikki ulkomaalaiset opiskelijamme. Toivomme, että harjoittelun ja muiden hitaan rekrytoinnin muotojen kautta he jäävät maakuntamme yrityksiin töihin. Youragent.fi palvelussa seuraamme opiskelijan urapolun kehittymistä koko opiskeluajan.

Uusien yritysten sparraamista

SAMK Yrityskiihdyttämö™ on tuottanut yli 350 yritystä ja kiihdyttämösopimuksia on tehty yli 650. Tälläkin hetkellä SAMKissa opiskelee lähes 100 yrittäjää tutkinto-opiskelijoina. Toiminta on keskittynyt omiin opiskelijoihin. Tämä ei kuitenkaan enää riitä. Kiihdyttämömme pitää saada kaikkien hyödynnettäväksi.

Yrityskiihdyttämön palvelut onkin avattu kaikille yrittäjille koko Satakunnassa. SAMKin kaksitoista kiihdyttämömentoria palvelevat nyt kaikkia sparrausta tarvitsevia yrittäjiä heidän kasvupolullaan. Toimintatapa voi olla esimerkiksi ideoiden pallottelua, liikeidean pitchaamista, liiketoimintasuunnitelman laatimista, markkina-analyysia, tuote- tai palvelukehitystä sekä myös rahoituksen hankkimista.

Yritysten kasvun tukemista

Jokainen yritys haluaa parantaa kilpailukykyään ja henkilöstön hyvinvointia. Listalla on myös digitalisaatioon ja vähähiilisyyteen panostaminen. Automaation, robotiikan ja tekoälyn aihealueilla olemme toimineet jo vuosia yritysten kumppaneina. RoboAI -tutkimus- ja tuotekehityskeskus yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa on ollut mielestämme menestystarina. Tämä ei kuitenkaan riitä.

Olemmekin vahvistaneet RoboAI-keskusta teknologiametalli- ja akkuosaamisella yhteistyössä Prizztechin kanssa. Yhteistyö on edennyt erinomaisesti. Olemme myös aiemmin perustneet kolme uutta keskusta tukemaan yrityksiä toiminnan kehittämisessä ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksien löytämisessä: Merilogistiikan tutkimuskeskus, Tutkimuskeskus WANDER ja Matkailun kehittämiskeskus. Helmikuussa lanseerataan uusi Tiedolla johtamisen keskus, joka tulee auttamaan yrityksiä tietoon perustuvassa päätöksenteossa uuden tai paremman liiketoiminnan tuottamiseksi.

Vaihtoehto Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämiselle

 (Aiheen kattavuudesta johtuen tämä blogikirjoitukseni on normaalia huomattavasti pidempi)

Kerrataan ensin ikävät faktat. Uuden yliopiston perustaminen, käynnistäminen ja sieltä ensimmäisten valmistuminen kestänee noin kymmenen vuotta. Millainen maailma on 10 vuoden kuluttua? Ennusteiden mukaan tiedämme, että ekaluokkalaisia on 32% vähemmän kuin nyt [MDI 2019]. Satakunnan väestömäärä putoaa 220 tuhanteen [Tilastokeskus 2021]. Tiedämme myös, että ilman merkittäviä muutoksia työllisten määrä Suomessa pysyy samana, kun samaan aikaan eläkeläisten määrä kasvaa yli sadalla tuhannella [EVA 2021]. Lisäksi yli 70 000 yrittäjää jää eläkkeelle [Yrittäjät, 2020] ja teknologiateollisuus tarvitsee reilut 130 000 uutta osaajaa [Teknologiateollisuus 2021]. 

Jatketaan vielä. Lähimpiin yliopistoihin on Porista/Raumalta matkaa Turkuun 90km, Tampereelle 110km ja Vaasaan 190km. Satakunta on teollisuusmaakunta, joten miltä näyttää näiden yliopistojen maakunnallemme tärkeiden tekniikan alojen ensisijaisten hakijoiden määrät verrattuna aloituspaikkoihin? [YLE 2021]

• Turku: materiaali + tietotekniikka + tietojenkäsittely = 1,45 (342/236)
• Tampere: automaatio + kone + materiaali + sähkö + tietotekniikka = 1,56 (663/426)
• Vaasa: automaatio + tietotekniikka + sähkö + energia = 0,58 (48/82)

Näiden lukujen pohjalta lienee aiheellista kysyä, miten saisimme Poriin ja Raumalle riittävästi hakijoita, kun näihinkin kaupunkeihin kaivataan kipeästi lisää hakijoita. Otetaan vertailukohdaksi SAMKin ammattikorkeakoulututkinnon vastaavat hakuluvut vuoden 2021 osalta:

• Energia = 1,87 (56/30)
• Kone = 3,50 (175/50)
• Sähkö ja automaatio = 3,64 (255/70)
• Tietojenkäsittely = 2,73 (82/30)

Näiden lisäksi SAMKissa on englanninkieliset erillishaussa olevat Artificial Intelligence ja Mechatronics tutkinto-ohjelmat, joihin on hakijoita selvästi enemmän kuin on aloituspaikkoja.

Oman ymmärrykseni mukaan yrityskenttämme tarvitsee/tulee tarvitsemaan maistereita ja diplomi-insinöörejä keskimäärin kolmasosan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrästä. Jos olen osannut oikein ynnätä, Porin yliopistokeskuksessa oli vuoden 2021 yhteisvalinnassa noin 250 aloituspaikkaa (maisteri tai DI) ja SAMKissa noin 300 aloituspaikkaa (YAMK). Ammattikorkeakoulututkintoon johtavia aloituspaikkoja oli SAMKissa noin 1500. Näiden lukujen perusteella alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suhteelliset hakijamäärät näyttäisivät olevan tasapainossa.

Satakunnan erityinen vahvuus on vahva resilienssi eli teollisen rakenteen ja eri toimialojen monipuolisuus ja sitä kautta muutosjoustavuus. Toisaalta tämä edellyttää koulutukselta samaa monipuolisuutta, jotta voimme palvella työnantajien laajaa osaamistarvetta. Meidän tulee siis huolehtia sekä ammattikorkeakoulututkintojen että maisteritason tutkintojen monialaisuudesta. 

Miten kaiken edellä kerrotun voisi ymmärtää? Eli siirrytään ikävistä faktoista mukavampiin päätelmiin ja mahdollisuuksiin.

1. SAMKin koulutuspaikkojen määrästä ja monialaisuudesta tulee pitää kiinni
2. Maisteritason tutkinnot tulee kohdentaa paremmin maakunnan yritysten tarpeisiin
3. Tekniikan kandidaatin koulutuksen osalta ei ole järkeä lähteä kilpailemaan lähialueiden yliopistojen kanssa
4. Yrityselämän osaamistarpeiden nopea muuttuminen edellyttää korkeakouluiltamme myös ja erityisesti nopeita työntekijöiden 1-2 vuoden muunto- ja täsmätäydennyskoulutuksia.

Kolmen ensimmäisen kohdan summauksena voisi todeta, että paras vaihtoehto tekniikan koulutuksen osalta olisi pitää nykyiset asemat yritysten tarpeisiin kohdennettujen SAMKin insinöörikoulutusten osalta ja rakentaa niiden päälle uudet insinööristä diplomi-insinööriksi maisterikoulutukset. Nämä koulutukset tulisi suunnata maakunnan yritysten tarpeisiin nykyistä paremmin. Tämä tarkoittaisi Tampereen ja Turun lisäksi uusien yliopistokumppanien hakemista. Esimerkiksi mahdollinen yhteistyö Aallon ja LUTin kanssa voisi laajentaa maisterikoulutusta akkuklusterin, meriteollisuuden ja robotiikan tueksi. Maisterikoulutusta voisi tällöin järjestää Porin lisäksi myös Raumalla.

Muutaman vuoden takainen opetusyhteistyösäännös tukee edellä esitetyn mukaista ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä. Säädös vahvisti ammattikorkeakoulututkintojen ja yliopistotutkintojen tuottaman osaamisen olevan monessa suhteessa niin samankaltaista, että kummankin sektorin opetuskokonaisuuksia voidaan sellaisenaan ottaa osaksi toisen sektorin tutkintoa. Säännös mahdollistaa sen, että yliopistotutkintoja on mahdollista tuottaa yliopistopaikkakuntien ulkopuolella yliopiston ja ammattikorkeakoulun tiiviinä yhteistyönä, kuitenkin siten, että vastuu tutkinnosta ja sen sisällöstä on yliopistolla. [Sirén 2021]

Edellä esitetyn mukaiset maisteriohjelmat kannattaisi ehdottomasti suunnata työelämään jo kiinnittyneille. Muutoin vaarana on, että koulutamme lahjakasta nuorisoamme pois omasta maakunnastamme. Kyse ei ole pelkästään tekniikan koulutuksesta. Samaa mallia olisi hyvä pohtia myös kaupallisen alan ja sote-alan koulutusyhteistyön osalta. Tarkennetaan vielä. Tässä mallissa SAMKin opiskelija voisi jatkaa valintamenettelyn kautta yliopistojen kanssa sovittuihin maisterikoulutuksiin tai työelämäkokemuksen jälkeen SAMKin YAMK-koulutuksiin.

SAMKin olettaisi olevan houkutteleva yhteistyökumppani yliopistoille (kymmenen vuoden amk-tilastot):

1. Opetuksen laadussa Suomen paras
2. SAMKista valmistuvat työllistyvät parhaiten pääkaupunkiseudun ulkopuolella
3. Valmistumisen jälkeen työelämässä yhtäjaksoisesti olleiden osuudessa ykkönen
4. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (maisteritaso) suorittaneiden osalta uraseurantatuloksissa ykkönen.

Alueemme kauppakamakarit ja yrittäjät ovat aivan oikein nostaneet koulutuksen lisäksi tarkasteluun tutkimuksen lisäämisen tarpeellisuuden. Edellä esitetyssä mallissa maisterikoulutuksissa opettaisivat sekä yliopistojen henkilökunta, että SAMKin tohtorikoulutuksen suorittanut henkilökunta. Yliopistojen opettajat toimisivat myös alueen tutkimuskeskusten tutkijoina ja päinvastoin. Tämä lisäisi merkittävästi alueen tki-panostusta. Yhteistyöllä vahvistettaisiin myös Tohtorikiihdyttämön toimintaa, kun väitöskirjojen aiheet kohdistuisivat Satakunnan työelämän tarpeisiin.

Lopuksi totean, että olen työtehtävieni ja tutkimusalueideni kautta henkeen ja vereen sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistoihminen.