"Ollaan me aikuiset vaan hyviä" rummutettiin mediassa, kun OECD:n ns. aikuisten Pisa-tutkimuksen (PIAAC) tulokset julkistettiin 10.12.2024 Suomalaisten aikuisten osaaminen oli vertailun paras niin luku- ja numerotaidoissa kuin ongelmanratkaisussakin. Toisena oli Japani ja kolmantena Ruotsi. Hurraa, hienoa toki.
Medialta jäi
kuitenkin kokonaan unholaan edellisellä viikolla 4.12.2024 julkistetut
TIMSS-tutkimustulokset. Tutkimuksessa arvioidaan 4. ja 8. luokan oppilaiden
matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Näitä tuloksia odotettiin
kauhunsekaisin tuntein. Olihan muistissa vielä viime vuoden murskaavat
Pisa-tulokset.
Uusimman
Pisa-tutkimuksen [30.9.2024]
mukaan joka neljännellä ei ole sitä matematiikan minimitasoa, jonka hän tarvitsisi
selvitäkseen täysipainoisena yhteiskunnan jäsenenä. Samaan aikaan alle 10%:lla
on enää erinomaiset taidot. Suomi on ainoa OECD-maa, jossa tytöt menestyivät
matematiikassa paremmin kuin pojat. Tytöt valitsevat kuitenkin harvemmin teknologia-alan koulutuksen. Toisaalta
Suomesta on tulossa pojille luokkayhteiskunta. Ilman koulutusta jäävälle
pojalle yhteiskunta on kylmä [VATT-tutkimus 30.11.2023].
TIMMS-tutkimuksen
mukaan suomalaisoppilaiden
asenteet matematiikan ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan ovat heikentyneet
entisestään. Matematiikan osaamisen taso on 4. luokkalaisilla heikentynyt
selvästi vuodesta 2011 alkaen. Luonnontieteissä osaaminen on heikentynyt vielä
matematiikan osaamista voimakkaammin. Satakunnan teollisuudelle tämä on myrkkyä, koska tutkimukset osoittavat varsin
yksiselitteisesti, että koulunaikainen kiinnostus on vahvasti yhteydessä alan
jatko-opintoihin ja uravalintaan.
Puheita
riittää, vain tekeminen puuttuu. Ratkaisut ovat erittäin yksinkertaisia. Ensinnäkin luku- ja
laskutaidoilla on osittain samanlainen tiedonkäsittelytausta, joten niiden
sujuvuus kehittyy molemmissa samaan aikaan, ja ne myös tukevat toisiaan.
Toiseksi oppiminen tapahtuu levossa ja unessa. Levon aikana muistijäljet
lujittuvat. Riittämätön uni heikentää muistia ja oppimista. Kolmanneksi lapsen
kaikenlaisella pitkä- ja lyhytaikaisella liikkumisen on osoitettu olevan
hyödyksi lapsen kognitiiviseen kehitykseen (kuten luku- ja laskutaitoon). Vähäinen
liikkuminen heikentää siis entisestään mahdollisuutta saada riittävä lukutaito
ja matematiikan taito.
TIMMS- ja
Pisa-tulokset sekä oppimisen tutkimus osoittavat neljä L-tehtävää vanhemmille ja kouluille: Luetaan kirjoja, Lasketaan
tehtäväkirjoihin, Liikutaan harrastuksissa ja Levätään kunnolla. Ei tässä siis
mitään korkeampaa matematiikkaa tarvita.
Yli 20
vuotta sitten suomalaislapset olivat Pisa-tutkimuksessa maailman huippuja. Nyt
aikuisten Pisa-tutkimuksessa olimme edelleen maailman huippuja. Mitenköhän on
20-vuoden päästä? Onko jo liian myöhäistä? Luultavasti näin. Emme voi kuitenkaan
jäädä odottamaan poliitikkojen ja viranhaltijoiden päätöksiä. Jotkut nokkelat
ovat sanoneet, että näiden tahojen kvartaali venyy usein 25 vuodeksi.
SAMK ja
satakuntalaiset säätiöt eivät ole jääneet odottamaan. Yhdeksi ratkaisuksi ollaan
käynnistämässä Tiedekylää. Peruskoulujärjestelmä tarvitsee rinnalleen korkeakoulutoimijoita
vahvistamaan lasten innostusta tieteisiin. Tutkimustulosten mukaan alaluokilla
monella oppilaalla on piilotettua potentiaalia, joten kaikkia oppilaita tulisi
kohdella potentiaalisina menestyjinä. Tarvitsemme toimintamallin, joka
“altistaa” kaikki maakuntamme lapset tasapuolisesti tieteeseen ja
tutkimukselliseen ajatteluun jokaista innostavaa sisältöä hyödyntämällä. Tiedekylästä
lisää myöhemmin, kun se operatiivisesti käynnistyy.
Satakunnan Kansa Länsi-Suomi julkaisi edellä kerrottuun liittyen yliön, josta tein myös LinkedIn-julkaisun. Positiivista on, että aihe tuntuu kiinnostavan. Julkaisu sai kolmessa päivässä lähes 50 000 näyttökertaa. Toivottavasti saamme myös tekoja!
