Satakunnassa sentään yritetään!

"Ollaan me aikuiset vaan hyviä" rummutettiin mediassa, kun OECD:n ns. aikuisten Pisa-tutkimuksen (PIAAC) tulokset julkistettiin 10.12.2024 Suomalaisten aikuisten osaaminen oli vertailun paras niin luku- ja numerotaidoissa kuin ongelmanratkaisussakin. Toisena oli Japani ja kolmantena Ruotsi. Hurraa, hienoa toki.

Medialta jäi kuitenkin kokonaan unholaan edellisellä viikolla 4.12.2024 julkistetut TIMSS-tutkimustulokset. Tutkimuksessa arvioidaan 4. ja 8. luokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Näitä tuloksia odotettiin kauhunsekaisin tuntein. Olihan muistissa vielä viime vuoden murskaavat Pisa-tulokset.

Uusimman Pisa-tutkimuksen [30.9.2024] mukaan joka neljännellä ei ole sitä matematiikan minimitasoa, jonka hän tarvitsisi selvitäkseen täysipainoisena yhteiskunnan jäsenenä. Samaan aikaan alle 10%:lla on enää erinomaiset taidot. Suomi on ainoa OECD-maa, jossa tytöt menestyivät matematiikassa paremmin kuin pojat. Tytöt valitsevat kuitenkin harvemmin teknologia-alan koulutuksen. Toisaalta Suomesta on tulossa pojille luokkayhteiskunta. Ilman koulutusta jäävälle pojalle yhteiskunta on kylmä [VATT-tutkimus 30.11.2023].

TIMMS-tutkimuksen mukaan suomalaisoppilaiden asenteet matematiikan ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan ovat heikentyneet entisestään. Matematiikan osaamisen taso on 4. luokkalaisilla heikentynyt selvästi vuodesta 2011 alkaen. Luonnontieteissä osaaminen on heikentynyt vielä matematiikan osaamista voimakkaammin. Satakunnan teollisuudelle tämä on myrkkyä, koska tutkimukset osoittavat varsin yksiselitteisesti, että koulunaikainen kiinnostus on vahvasti yhteydessä alan jatko-opintoihin ja uravalintaan.

Puheita riittää, vain tekeminen puuttuu. Ratkaisut ovat erittäin yksinkertaisia. Ensinnäkin luku- ja laskutaidoilla on osittain samanlainen tiedonkäsittelytausta, joten niiden sujuvuus kehittyy molemmissa samaan aikaan, ja ne myös tukevat toisiaan. Toiseksi oppiminen tapahtuu levossa ja unessa. Levon aikana muistijäljet lujittuvat. Riittämätön uni heikentää muistia ja oppimista. Kolmanneksi lapsen kaikenlaisella pitkä- ja lyhytaikaisella liikkumisen on osoitettu olevan hyödyksi lapsen kognitiiviseen kehitykseen (kuten luku- ja laskutaitoon). Vähäinen liikkuminen heikentää siis entisestään mahdollisuutta saada riittävä lukutaito ja matematiikan taito.

TIMMS- ja Pisa-tulokset sekä oppimisen tutkimus osoittavat neljä L-tehtävää vanhemmille ja kouluille: Luetaan kirjoja, Lasketaan tehtäväkirjoihin, Liikutaan harrastuksissa ja Levätään kunnolla. Ei tässä siis mitään korkeampaa matematiikkaa tarvita.

Yli 20 vuotta sitten suomalaislapset olivat Pisa-tutkimuksessa maailman huippuja. Nyt aikuisten Pisa-tutkimuksessa olimme edelleen maailman huippuja. Mitenköhän on 20-vuoden päästä? Onko jo liian myöhäistä? Luultavasti näin. Emme voi kuitenkaan jäädä odottamaan poliitikkojen ja viranhaltijoiden päätöksiä. Jotkut nokkelat ovat sanoneet, että näiden tahojen kvartaali venyy usein 25 vuodeksi.

SAMK ja satakuntalaiset säätiöt eivät ole jääneet odottamaan. Yhdeksi ratkaisuksi ollaan käynnistämässä Tiedekylää. Peruskoulujärjestelmä tarvitsee rinnalleen korkeakoulutoimijoita vahvistamaan lasten innostusta tieteisiin. Tutkimustulosten mukaan alaluokilla monella oppilaalla on piilotettua potentiaalia, joten kaikkia oppilaita tulisi kohdella potentiaalisina menestyjinä. Tarvitsemme toimintamallin, joka “altistaa” kaikki maakuntamme lapset tasapuolisesti tieteeseen ja tutkimukselliseen ajatteluun jokaista innostavaa sisältöä hyödyntämällä. Tiedekylästä lisää myöhemmin, kun se operatiivisesti käynnistyy.

Satakunnan Kansa Länsi-Suomi julkaisi edellä kerrottuun liittyen yliön, josta tein myös LinkedIn-julkaisun. Positiivista on, että aihe tuntuu kiinnostavan. Julkaisu sai kolmessa päivässä lähes 50 000 näyttökertaa. Toivottavasti saamme myös tekoja!