maanantai 29. syyskuuta 2014

SAMKin kanssa Kiinaan

Satakunnan ja Vaasan ammattikorkeakoulut ovat suunnittelemassa TEM:n tuella Kiinaan suuntautuvaa kolmivuotista projektia, jossa pk-yrityksille luodaan mahdollisuuksia päästä Kiinan markkinoille, ja jossa kasvatetaan heidän omaa näkemystään vientimarkkinoista ja erityisesti Kiinan markkinoista. Projektin aikana yrityksille järjestetään räätälöityjä matkoja vähintään kaksi kertaa vuodessa (yritys maksaa omat lentonsa ja majoituksensa). Matkat räätälöidään osallistuvien yritysten tarpeiden mukaan, kohdealueelta etsitään ennen matkaa yritysten tarpeisiin soveltuvat neuvottelukumppanit ja perillä järjestetään asiakasneuvotteluja kiinankielisen henkilön tukemana. Projektissa toimii kiinalaisia asiantuntijoita, jotka ovat koko hankkeen ajan yritysten käytettävissä Suomessa. Kiinalaiset tarjoavat kohdealueilla erityisen hyviä tukia ja etuja. Vapaat toimitilat usean vuoden ajalle, asiakashankinnan tuki, verohelpotukset, investointituet, edulliset asunnot – siinä alustavaa listaa tarjotuista mahdollisuuksista.

Projektilla on erityisesti kaksi kohdekaupunkia Kiinassa, Changzhou (5,5,milj. as.) ja Wuhan (n. 10 milj.as.), jotka ovat noin Suomen kokoisia markkina-alueita, sekä lisäksi Shanghain alue. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminta tukee yritysten toimenpiteitä Kiinassa. Yritysten omia, erillisesti rahoitettuja tuotekehityshankkeita on mahdollista toteuttaa hankkeen rinnalla.

Mitä projektimme tarjoaa yritykselle:
  1. Koulutusta, sparrausta ja Kiina-tietoutta sekä osallistuvien yritysten välistä synergiaa
  2. Valmiit kontaktit kohdealueilla Kiinassa - suomalaisyritys viedään suoraan asiakkaan luokse
  3. Vahvan tuen Kiinasta liiketoiminnan aloitukseen (tilat, verohelpotukset, asiakashankinnan tuki ym)
  4. Suomessa asuvien kiinalaisten henkilöiden tuen yhteydenpitoon Kiinaan
  5. Räätälöityjä match-making matkoja Kiinaan vähintään kaksi kertaa vuodessa – sisältäen suorat neuvottelut etukäteen etsittyjen asiakkaiden kanssa Kiinassa.
Yritykselle tämä maksaa 1.500 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Haemme projektiin 20-25 yritystä, joista yhtätoista Satakunnan alueelta.

Ota yhteyttä ja lähde SAMKin kanssa Kiinaan!

perjantai 19. syyskuuta 2014

Miksi Satakunnan Kansa mustamaalaa SAMKia?

Satakunnan Kansan yleisenä linjana on jo useiden vuosien ajan näyttänyt olevan SAMKin toiminnan mustamaalaaminen. Syytä tähän on yleisesti ihmetelty maakunnassa. Lehti on varmaankin seurannut levikkilukuja ja todennut, että ”mitä enemmän SAMKin toiminnasta kirjoitetaan negatiivista sitä paremmin lehdellä näyttää menevän”. Kyseessä lienee samankaltainen päätelmä kuin ”viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana näyttää siltä, että kun Koskenkorvan hinta nousee, niin myös pappien palkat nousevat”.

Kriittinen ote kuuluu ehdottomasti journalismiin, mutta sekin edellyttää oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta ja todenmukaista tietoa. Tasapuolisuudesta ei ole tietoakaan. Lehteä ei näytä kiinnostavan ollenkaan se, että SAMKissa on todistettavasti Suomen parasta opetusta, ei se että kampuksen rakentaminen Asema-aukiolle on valtava mahdollisuus Porille, eikä se että opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kateellisina luemme Ilkasta Seinäjoen ammattikorkeakoulun menestystarinoista.

Viimeisin esimerkki lehden linjasta nähtiin eilen (18.9.2014), kun lehti julkaisi yksittäisen opettajan tunteenpurkauksen, joka sisälsi selkeästi virheellistä ja väärää tietoa. Samassa lehdessä toimitus päätti julkaista yksittäisen opiskelijan erittäin virheellinen näkemyksen opiskelijoiden käytöstä ilmaisina työntekijöinä. Molemmat jutut vahingoittivat ja vahingoittavat SAMKin toimintaa. Jos tämä on lehden tarkoitus, niin siinä se luonnollisesti onnistuu.

Lehti sekoitti täydellisesti opiskelijoiden pakollisen harjoittelun ja opiskelijoiden vapaaehtoisuuteen perustuvan projektityöskentelyn yritysten kanssa. Lehti väitti, että SAMKin opiskelijoita käytetään orjatyövoimana opintopisteitä vastaan. Totuus ei voisi kauempana tästä olla. SAMK on jo useita vuosia tarjonnut opiskelijoilleen mahdollisuuden kehittää osaamistaan Apparaatin ja Soteekin yritysprojekteissa. Näihin vapaaehtoisiin projekteihin osallistumisen on valinnut lähes 2000 opiskelijaa, jotka ovat samalla luoneet itselleen arvokkaita kontakteja ja verkostoja ja näin parantaneet valmistumisen jälkeistä työllistymistään. Aivan toinen asia on se, että palkallisia harjoittelupaikkoja on viime aikoina ollut vaikea saada. Opiskelija on itse vastuussa harjoittelupaikan saannista.

Mitä mieltä sitten ovat ne yli 300 yritystä ja yhteisöä, jotka ovat tehneet yhteistyötä Apparaatin ja Soteekin kanssa? ELY-keskuksen palkkaaman ulkopuolisen arviointiryhmän raportissa toiminta sai ylistävää palautetta ja se arvioitiin parhaimpien uusien toimintaympäristöjen joukkoon. Muutama esimerkki yritysten kommenteista:
  • "Tehokas, bisnesmaailmasta lähtöisin. Helppo yhteistyö.”
  • "Myönteinen kuva. Oikea henki. Sopivan rento, mutta asiaan pureutuva.”
  • "Opiskelijat myyntiprojekteissa lisänneet myyntiä ja asiakastyytyväisyystutkimuksissa ollut hyödyllistä.”
Ja muutama esimerkki viimeisimmistä yritysprojekteista:
  • Kokonaisvastuu Ässien ja Lukon fanishoppien toiminnasta
  • Biolan Oy:n tuotestrategian kehittämiseen liittyvä projekti
  • Kuntouttavan puutarhan suunnittelu Hopeaharjun Palvelukodille
  • PuhdasMeri-innovaatiokilpailun järjestäminen.
Opiskelijoiden mielestä Apparaatti ja Soteekki ovat juuri sellaista toimintaa, joita suomalainen korkeakoulukulttuuri tarvitseekin. Suomen Yrittäjien tekemän tutkimuksen mukaan Satakunnan alueen yrittäjät omaavat eniten kokemusta opiskelijayhteistyöstä. Yrittäjistä huomattava enemmistö (81,7 %) piti ammattikorkeakoulua alueen vetovoiman lisääjänä. Opiskelijat, opettajat ja yrittäjät ovat siis tyytyväisiä.

Tästä olisi ollut mukavampi lukea eilisestä Satakunnan Kansasta.

tiistai 16. syyskuuta 2014

SAMKissa Suomen parasta opetusta!


Otsikon väite saanee joidenkin lukijoiden karvat välittömästi pystyyn. Ensinnäkin Satakunnassa pitää kehumisen sijasta vähätellä. Ja toiseksi, eihän tuo voi pitää paikkaansa. Kyseessä ei kuitenkaan ole kehuminen vaan fakta, joka meidän pitää ilolla ja ylpeydellä hyväksyä. Ammattikorkeakouluista valmistuneita on vuosittain yli 20 000. Jokainen heistä antaa ministeriön ylläpitämään OPALA-järjestelmään henkilökohtaisen näkemyksensä saamansa opetuksen laadusta asteikolla 1-4. Kyseessä on siis opiskelijoiden mielipide.
SAMK on tarkastelujakson 2005-2013 aikana sijoittunut 26 ammattikorkeakoulun joukossa aina vähintään kuudenneksi. Ykköseksi SAMK on yltänyt kolme kertaa. Viime vuonna tuli pronssia. Koko tarkastelujaksoa verrattaessa SAMK saa kaikkien ammattikorkeakoulujen joukossa kultaa. Niukasti hopealle jää Mikkeli ja selvänä kolmosena tulee Oulu. Koulutusalakohtaisissa vertailuissa SAMK on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut aina mitaleilla kulttuurialalla ja tietojenkäsittelyssä sekä kahtena viime vuonna ykkösenä liiketaloudessa. Tekniikan ja sote-alan koulutuksissa on myös tuotu useita mitaleita kotiin.
Opetuksen laadun lisäksi tärkeitä ammattikorkeakoulun toiminnan mittareita ovat työllistyminen ja valmistuneiden osaaminen. Valmistuneiden työllistymisessä SAMK sijoittuu ammattikorkeakoulujen joukossa parhaimpaan kolmannekseen. Kärkisijoja pitävät suuret kaupungit poikkeuksena Lappeenranta. SAMK tekee säännöllisin väliajoin kyselyn työnantajille. SAMKista valmistuneiden osaamiseen on oltu tyytyväisiä: vain alle viisi prosenttia työnantajista on ilmaissut tyytymättömyytensä. Parannettavaa toki kuitenkin edelleen on.
SAMKissa tehdään paljon töitä opiskelijoiden ohjaamisen ja opetuksen edistymisen seurannan parissa. Tämä on tärkeää, koska opiskelijoilla on erilaisia elämäntilanteita ja noin puolet heistä käy opiskeluaikana töissä. Opetuksen laadun ytimessä ovat osaavat opettajat. Opetus elää tiiviissä yhteistyössä työelämän ja työpaikkojen kanssa. SAMKilla on monia oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat käytännön projektien tekemisen, mm. aurinkoenergialaboratorio, merenkulun simulaattorit, mobiiliverkkolaboratorio, tutkimusvesiverkosto ja hoitotyön simulaatioympäristö. Yrittäjyystaitoja kehitetään Apparaatissa, Soteekissa ja Yrityskiihdyttämössä. Suomen Yrittäjien tekemän tutkimuksen mukaan Satakunnan alueen yrittäjät omaavat eniten kokemusta opiskelijayhteistyöstä. Yrittäjistä huomattava enemmistö (81,7 %) piti ammattikorkeakoulua alueen vetovoiman lisääjänä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön papereissa SAMKin tehtävänä on toimia alueen kansainvälistäjänä, yrittäjyyden edistäjänä ja innovaatioverkoston veturina, joka tekee tiivistä yhteistyötä yritysten, yhteisöjen, korkeakoulujen ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Tehtävä on vaativa. Laadukas opetus ja tyytyväiset valmistuneet ja heidän työnantajansa ovat tässä avainasemassa. Raumalla Merikoulunmäelle ja Satamakadulle ja Porissa Asema-aukiolle valmistuvat uudet kampukset tulevat entisestään parantamaan maakunnan elinvoimaa. Kampusten kahviot, kirjastot, laboratoriot, oppimisympäristöt sekä luennot ja seminaaritilaisuudet tulevat vetämään pörinällään puoleensa meitä kaikkia satakuntalaisia.

SAMK on satakuntalaisten oma korkeakoulu. Ollaan ylpeitä sen laadukkaasta opetuksesta.

Kiitokset asiantuntijaopettajillemme loistavasta työstä!