Teknologia-ala huutaa! lisätyövoimaa

Satakunnan yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa lisää valmistavan teollisuuden, sähkön, automaation, robotiikan ja konetekniikan insinöörejä ja diplomi-insinöörejä. Työpaikkoja on näillä aloilla auki satoja. Teknologia-alan yritysten keskeinen haaste on löytää alan osaajia, mikä on merkittävin kasvua rajoittava tekijä tällä hetkellä. Osaavan henkilöstön saatavuus vaikuttaa suoraan yritysten sijoittautumispäätöksiin. Mikäli teknologia-alan työvoimapulaan ei löydetä ratkaisua, yritysten pitää miettiä omaa sijoittumistaan Satakunnassa ja ylipäätään Suomessa. Sama koskee startup-yrityksiä.

Muistamme hyvin, kuinka Opetusministeriö neljä vuotta sitten edellytti meiltä merkittäviä aloituspaikkaleikkauksia tekniikan koulutukseen ja tänä vuonna voimaan tulleet tutkintokiintiöt rajoittavat tutkintomääriä edelleen. Ja nämä tilanteessa, jossa Varsinais-Suomen ja Satakunnan positiivinen rakennemuutos edellyttää meiltä sekä nopeita lyhyen tähtäimen toimenpiteitä että pidemmän tähtäimen toimenpiteitä. Valmistuvien insinöörien määrää tulee kasvattaa ja töissä ja työttöminä olevien insinöörien osaamistasoa tulee kasvattaa.

Lyhyellä tähtäimellä SAMKin pitää käynnistää vähintään sähkön, automaation, robotiikan ja konetekniikan nopeita 2-vuotisia insinööritutkintoon tähtääviä muuntokoulutuksia. Näitä tulee käynnistää sekä työttömille että työssä oleville. Lisäksi tulee käynnistää 1-vuotisia non-stop täsmätäydennyskoulutuksia robotiikkaan ja tekoälyyn. Viesti molempiin koulutuksiin tulee yrityksistä, joiden työntekijät kertovat tarpeestaan nostaa oma osaamisensa nykypäivän vaatimusten tasolle.

Nopeat, kohdennetut ja tehokkaat muuntokoulutukset ovat oikea tapa poistaa kasvun esteitä lyhyellä tähtäimellä. Vastavalmistuneiden kyky saada yrityksille tuottavuutta ei ole samalla tasolla kuin mitä on saavutettavissa jo töissä olevien tehokkaalla täydennys- ja muuntokoulutuksella.

Mahdollisimman nopealla aikataululla tulee maakuntaan saada myös automaation ja konetekniikan diplomi-insinöörikoulutus. Porin yliopistokeskuksen diplomi-insinöörikoulutus on nykyään suunnattu johtamiseen ja tietotekniikkaan.

Pidemmällä tähtäimellä meidän tulee innostaa huomattavasti nykyistä enemmän omia lapsiamme ja nuoriamme teknologia-alalle. Maakunnan peruskouluissa ja lukioissa on kuvataiteen, musiikin, ilmaisutaidon, liikunnan ja ympäristöalan erityislinjoja, mutta oman tietoni mukaan ei yhtään teknologia-alan erityislinjaa. Tällaiselle olisi tällä hetkellä suuri kysyntä.

SAMKin tuleekin laajentaa syksyllä käynnistynyttä Robotiikka Akatemiaa niin, että vähintään Porin ja Rauman kuudesluokkalaiset viettäisivät toiminnallisen koulupäivän SAMKin kampuksella tutustuen esimerkiksi veteen, aurinkoenergiaan, sähköön, robotteihin ja tekoälyyn. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus valita teknologia-alan erityislinja sekä yläkoulussa että lukiossa.

Teknologia-alan työvoimapulan selättäminen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä edellyttää ensinnäkin Opetusministeriöltä rahoitusta muuntokoulutukseen. Turun ammattikorkeakoulu on jo saanut omille toimenpiteilleen rahoitusta. Nyt on Satakunnan vuoro. Toiseksi se edellyttää keskusteluja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa DI-koulutuksen suuntaamiseksi paremmin maakuntaa hyödyttäväksi. Ja kolmanneksi se edellyttää kuntien sivistystoimien halua ja kykyä käynnistää teknologia-alan erityislinjoja yhteistyössä SAMKin kanssa.

SAMK on profiilinsa mukaisesti Teollisuuskorkeakoulu painottaen uudistumista, vientiosaamista ja työvoiman toimintakykyä. Näitä kaikkia tarvitsemme nyt avuksi maakunnan positiivisen rakennemuutoksen pitämiseksi positiivisena monia vuosia eteenpäin.

Kokemuksiani SAMKista osakeyhtiön aikana

Olemme organisoituneet osittain uudella tavalla elokuun alusta lähtien. Edellinen suurempi muutos tehtiin puolitoista vuotta sitten. Korkeakoulumaailmassa nopeisiin muutoksiin ei ole perinteisesti totuttu, mutta osakeyhtiöissä se on arkipäivää. Muutoksen moottorina on ollut ministeriön rahoituksen merkittävä väheneminen. Mitä ajatuksia itselleni nousee tästä muutoksesta? Erityisesti ihmiset, samkilaiset, kollegat.

Ministeriön rahoitus on vähentynyt yli neljäsosan, jonka seurauksena työvoiman käyttöä on jouduttu vähentämään niin opetus- kuin tukipalvelutehtävissä. Opettajien tuntiresurssia per opintopiste on jouduttu vähentämään ministeriön rahoitusta vastaavaksi. Havaintojeni mukaan samkilaisten työtahti on selvästi lisääntynyt osakeyhtiön alkuvaiheista.

Työtahdin, työhön käytetyn ajan ja työmäärän lisääntyminen on vallitseva trendi lähes kaikissa työpaikoissa. Työn tuottavuus ei ole kuitenkaan tällä vuosikymmenellä merkittävästi kasvanut lukuun ottamatta aivan viimeistä vuotta. SAMKissa voidaan todeta näin käyneen; esimerkiksi opiskelijamäärä ei ole pienentynyt samassa suhteessa kuin henkilöstömäärä. Tuottavuuden kasvu ei ole vaikuttanut opetuksen laatuun, jos mittarina käytetään sitä, että SAMK on pitänyt asemansa ammattikorkeakoulujen ykkösenä. Toisaalta voidaan todeta, että muissakin ammattikorkeakouluissa on jouduttu henkilöstöä vähentämään.

Miten me samkilaiset sitten jaksamme työmäärämme kanssa? Havaintojeni mukaan haasteita on selvästi enemmän kuin viisi vuotta sitten. Opettaja on ollut pakotettu muuttamaan opetusmenetelmiään, koska pienemmällä omalla tuntimäärällä tulee tuottaa opiskelijalle sama tuntimäärä työtä kuin aiemminkin. Tämä on erittäin haastava tehtävä, kun opetuksen laadusta ja oppimisen tuloksista ei haluta tinkiä. Uudet teknologiat ja digitaalisuus ovat hyviä työkaluja, mutta hyvä ja keskusteleva kontaktiopetus on edelleen nautittavaa sekä opiskelijan että opettajan näkökulmasta.

Tukipalvelujen työmäärä ei valitettavasti ole suoraan verrannollinen opiskelijoiden ja opettajien määrään, koska tietyt hallintotehtävät edellyttävät vakiomäärän työtä. Hallintokulut on saatu kuitenkin varsin hyvin pidettyä aisoissa ja samalla kampukset ja oppimisympäristöt uudistettua, mikä on ollut välttämätöntä erityisesti opiskelijoista kilpailtaessa, mutta myös osana maakunnan toimintaympäristöjen kehittämistä.

SAMKin strategian mukaisia toimenpiteitä on saatu tehtyä etupainotteisesti. Työmäärän aisoissa pitämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että uusia toimenpiteitä ja kehittämisaihioita tarkastellaan kriittisesti panos-tuotos-jaksamis-kolmion näkökulmasta. Uusien kehittämisprojektien tulee olla yhteisön ymmärtämiä ja tuloskeskeisiä. Prosessien tulee olla keveitä ja samalla oikeusturva-asiat huomioivia.

TKI-toiminnassa on viime vuosina tapahtunut keskittymistä harvemmille, jotka tekevät sitä määrällisesti enemmän. Aiemmin mukana oli enemmän opettajia pienemmällä tki-osuudella. Sama suuntaus näkyy täydennyskoulutukseen osallistumisessa. Lisäksi hallintotehtäviä on opettajilla selvästi vähemmän kuin aiemmin.  Opetustehtävät vievät nykyään paljon jaksamispotentiaalia, joten innostusta ja kiinnostusta muihin tehtäviin ei välttämättä enää löydy. Aiemmin opettajat integroituivat tki-toimintaan, kun nykysuuntaus näyttää olevan se, että tutkijat integroituvat opetukseen.

Työhyvinvointikyselyn perusteella opettajilla on työssään keskimäärin enemmän kuormitustekijöitä kuin tukipalvelujen henkilöstöllä. Olen paljon miettinyt sitä, miten opettajat ovat onnistuneet pitämään opetuksen tason korkealla vähentyneen tuntiresurssin puitteissa. Ajatuksissa on pyörinyt, onnistuisiko esimerkiksi

1. opintojaksojen tuntiresurssin tarkastelu yksilöllisesti niiden vaatiman työmäärän perusteella?
2. opintopistemäärien siirtäminen tärkeimpiin perusasioihin?
3. opintojaksojen toistoista tuntiresurssin siirtäminen opetuksellisesti haastavimpiin yksittäisiin opintojaksoihin?

Perustelen itselleni 1- ja 3-kohtia työmäärän tasapainottamisella, oikeudenmukaisuudella ja opettajien kokonaisvaltaisella jaksamisella sekä 2-kohtaa työnantajilta saamaamme palautteeseen siitä, että tärkeintä olisi opettaa perusasiat hyvin. Ymmärrän hyvin, että minkään näistä toteuttaminen ei ole helppo tehtävä. Henkilöstöltä löytyy varmasti hyviä ja parempiakin ideoita lisää.

Monet työyhteisöt ovat haasteiden edessä vaipuneet ”valituskulttuuriin”. Olen ilokseni havainnut monen samkilaisen valittamisen sijaan pyrkivän tosissaan parantamaan yrityskulttuuriamme. Valittaminen ei ole huono asia, kun se osataan työyhteisössä kääntää mahdollisuudeksi tekemällä valituksen aiheisiin parannus- ja ratkaisuehdotuksia. Valituksen aiheita saadaan vähennettyä, kun

• hoidetaan oma reviiri mahdollisimman hyvin, jolloin energiaa säästyy oman reviirin puolustamiselta
• autetaan ja tuetaan kollegoita
• hyväksytään kollegojen menestyminen osana työyhteisön menestymistä.

Seuraavassa kirjoituksessa käsittelen kokemuksiani omasta toiminnastani osakeyhtiön aikana.

Lisää tutkimustulosten kaupallistamista ja yrittämistä

SAMK on soveltavan tutkimuksen korkeakoulu. SAMK haluaa voimakkaasti lisätä korkeakoulun tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista. Ja lisätä tutkimustuloksista jalostuvaa yritystoimintaa. SAMK harjoittaa avointa innovaatiotoimintaa, jonka tavoitteena on siirtää tki-toiminnan tulokset mahdollisimman tehokkaasti sidosryhmien ja yhteistyökumppanien hyödynnettäviksi (”Good business is not our business”). SAMKin tki-toimintaa ohjaa kolme suuntaviivaa:

1. Emme halua toiminnallamme kilpailla alueen pk-yritysten palvelujen kanssa.
2. Pienet yritykset ovat meille kumppaneina yhtä arvokkaita kuin suuret.
3. Henkilökunnan ohjauksessa toimiville opiskelijoille projektit ovat oppimisprosesseja.

TKI-toiminnan tulokset, joihin ei liity suojattavia IPR-oikeuksia tai liikesalaisuuksia, saatetaan avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaisesti mahdollisimman laajaan jakeluun. SAMK tiedottaa tki-toiminnastaan, tutkimuspalveluista, tutkimusaineistoista ja tutkimustuloksista aktiivisesti sekä verkkosivuillaan että julkaisuissaan. SAMK tarjoaa yrityksille kolmen eri kategorian mukaista kaikille avointa palvelua:

1. Yhteiset tutkimushankkeet.  SAMK keskittyy soveltavaan tutkimukseen ja tuote- ja palvelukehitykseen. Pääpaino on nopeissa ja konkreettisissa kokeiluissa, joiden tulokset viedään asiakkaiden hyötykäyttöön.
2. Asiantuntijaopettajien ohjauksessa tehtävät opiskelijaprojektit.  Yritysten tuote- ja palveluideoita jalostetaan opiskelijoiden tiedolla ja taidolla monimuotoiseksi ja innovatiiviseksi toiminnaksi.
3. Startup-sijoitukset.  SAMK tekee startup-yrityksiin sijoituksia ja tuo näihin yrityksiin tarvittaessa myös omaa tutkimusosaamistaan.

SAMK on yrittäjyyskorkeakoulu. Korkeakoulun henkilökunnan ja opiskelijoiden yrittäjyys nähdään voimavarana ammattikorkeakoululle ja alueelliselle kehitykselle. Korkeakoululähtöisen innovaatiotoiminnan ja yritystoiminnan läpinäkyvät, tasavertaiset ja yhdenmukaiset periaatteet ja toimintatavat kannustavat koko korkeakouluyhteisöä yrittäjyyteen. SAMKin tki-toiminnassa syntyneiden innovaatioiden ja tulosten kaupallistamista tuetaan sidosryhmien ja yhteistyökumppanien lisäksi myös korkeakouluyhteisön jäsenten osalta. Tuki on pääsääntöisesti Yrityskiihdyttämön™ kautta annettavaa neuvonta- ja asiantuntija-apua.

Yrityskiihdyttämö™ on tuottanut jo yli 500 kiihdyttämösopimusta ja lähes 300 yritystä. Uudessa Yrittäjän koulutusohjelmassa opiskelijan koko opiskelu kytkeytyy yritystoimintaan. Näissä yrittäjyyden toimintaympäristöissä syntyy vuositasolla yli 50 uutta korkeakouluyrittäjää. Yrittäjyyden toimenpiteitä on tukemassa 20 satakuntalaisen yrittäjän Yrittäjäyhteisö, jossa on yrittämisen laaja-alaista kokemusta, näkemyksellisyyttä ja käytännön viisautta. Yrittäjäyhteisön kautta koko korkeakouluyhteisö saa itselleen menestyksen avaimia.

Satakunnasta Euroopan Robotiikkamaakunta

Otsikko voi aluksi tuntua utopialta, mutta siihen on muutaman vuoden sisällä yllättävän hyvät realistiset mahdollisuudet. Ehdottomasti tärkein lähtökohta on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen noin 100 yrityksen Robocoast-automaatioverkosto, jonka sydän sykkii Ulvilassa yli 30 yrityksen voimin. Ala on kasvanut Satakunnassa vuosina 2010-2015 merkittävästi: liikevaihto 22%, henkilöstön määrä 39% ja palkkasumma 45%.

Yritysten kasvulle ensiarvoisen tärkeää on nykyisen ja tulevaisuuden osaamisen turvaaminen. Satakunnan korkeakouluissa on tällä hetkellä noin 100 opiskelupaikkaa ICT- ja automaatioalalla. Lisäksi SAMKilla ja TTY:llä on alaan liittyviä tutkimusryhmiä. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan näkökulmaa tulee laajentaa. Satakunnassa käynnistetäänkin Robotiikka Akatemia, jossa lapset, nuoret, aikuiset, opiskelijat ja työntekijät voivat opiskella ja hankkia uutta osaamista.

Robotiikka Akatemia järjestää lapsille kerhotoimintaa ja tarjoaa yläkoulun ja lukion oppilaille valinnaisia kursseja. SAMKin automaation koulutusohjelmassa käynnistetään Suomen laajin robotiikan opetuskokonaisuus. Akatemia toimii tiiviissä yhteistyössä Yrityskiihdyttämön ja bisnesenkeliverkosto FiBANin kanssa. Toiminnan tuloksena saamme innostuneita kohtaamisia, uusia kokemuksia, uuden oppimista ja aktivoivaa pöhinää ja pörinää. Ihannetuloksena saamme demoscene 2.0 -kulttuurin.

Yritykset tarvitsevat myös kohdennettuja tuotekehitysprojekteja ja tietoa tulevaisuuden tuotantomenetelmistä. Porin uudelle kampukselle tulee kaikille yhteistyötahoille avoin automaation ja robotiikan tutkimus- ja oppimisympäristö. Tämä laboratorioympäristö yhdistettynä muutaman minuutin päässä olevaan Ulvilan yritysklusteriin tulee nähdä yhteisenä tki-ympäristönä, jota globaalit robotiikan kärkiyritykset haluavat lähitulevaisuudessa hyödyntää.

Euroopan Robotiikkamaakunnaksi pääseminen edellyttää maakunnallista kansanliikettä. Olen vahvasti sitä mieltä, että Satakunnalla on käytännössä juuri tällä alalla mahdollisuus saavuttaa merkittävä kansainvälinen rooli ja brändi. Nyt pitää kerrankin rohkeasti julistautua ja panostaa brändäämiseen maakunnassa, kansallisesti ja Brysselissä.

Työ on jo alkanut. Hihoja ovat käärineet mm. Mikko Puputti, Kari Hietala, Mirka Leino, Marko Mikkola, Hannu Asmala ja Petri Nuutinen. Automation City Ulvila on lanseerattu. Robocoast-brändiä viedään eteenpäin. Satakuntaliitto rahoittaa alaan liittyviä hankkeita. SAMK on profiloitunut teollisuuskorkeakouluksi ja tehnyt automaatioon ja robotiikkaan panostavia valintoja. Brysselissä on keväällä merkittävä Satakunta-vetoinen robotiikkatapahtuma.

Maakunnan, kaupunkien, korkeakoulujen ja elinkeinopalvelujen yhteisellä tahtotilalla Satakunta voidaan vuonna 2020 tunnistaa ja tunnustaa Euroopan Robotiikkamaakunnaksi. Viime kädessä kaikki riippuu siitä, miten voimme yhdessä tukea yritysten (eloon)jäämistä ja kasvamista, uusien yritysten syntymistä ja uusien investointien saamista. Jotta voimme hyvillä mielin sanoa, että ”Satakunnassa sinusta tehdään automaation ja robotiikan ammattilainen ja osaavalle työntekijälle on täällä työpaikka”.