Saako epäonnistumisesta olla eri mieltä

Edellisviikon tiistaina oli kansainvälinen epäonnistumisen päivä, jonka tarkoituksena on levittää epäonnistumisen ilosanomaa. Epäonnistuminen on muotia: ”Epäonnistu taitavasti”, ”Uskalla erehtyä”, ”Epäonnistuminen on tarpeellista” ja ”Ainoa keino päästä eteenpäin on epäonnistua varhain, epäonnistua usein ja epäonnistua edistyen” (John. C. Maxwell). Suomalaisille on jo muutamia vuosia taottu päähän epäonnistumisen pelon voittamista tienä menestykseen. Työntekijöiden epäonnistumisia on jopa ehdotettu palkittaviksi. Hetkinen.

Epäonnistuminen on vähintäänkin määrittelykysymys. Epäonnistummeko, jos asiaan on olemassa oikea ja väärä ratkaisu ja päädymme meillä käytettävissä olevan tiedon pohjalta väärään ratkaisuun? Valitsimmekohan vain väärin. Epäonnistummeko, jos emme käytä lahjakkuuttamme hyväksi? Olemmekohan vain typeriä. Epäonnistummeko automaattisesti, jos lopputulos ei ole haluamamme tai odottamamme mukainen?

Vai epäonnistuisimmeko lopputuloksesta huolimatta, jos

• asenteessamme on ollut toivomisen varaa
• olemme uhranneet asialle liian vähän sen tarvitsemaa aikaa
• kuvittelemme oman asiantuntijuutemme olevan ylivertaista tai
• olemme tehneet aivan liian täydellisen suunnitelman.

Toivottavasti näistä ei ketään palkittaisi. Sen sijaan, kun asenne on kunnossa, aikaa on uhrattu, on kuultu muitakin asiantuntijoita ja suunnitelma antaa mahdollisuuden löytää jatkossa uusia polkuja, silloin epäonnistuminen on mahdotonta. Koska lopputuloksena on väistämättä uusia kokemuksia, uutta oppimista ja koko porukkaa aktivoivaa pörinää. Tästä pitäisi palkita. Jopa tulospalkita!

En kuitenkaan tarkoita, että häviämistä pitäisi rakastaa. Kyllä sitä pitää vihata. Olkoon kyse sitten vaikkapa opetuksen laadusta muihin korkeakouluihin verrattuna, yksittäisen hankehakemuksen hylkäämisestä tai miinusmerkkisen tuloksen tekemisestä. Mitä ilmeisimmin SAMK vihaa häviämistä; olemmehan opetuksen laadussa Suomen ykkösiä, hankehakemusten läpimenoprosenttimme on hyvä ja tuloksemmekin vuosittain mukavasti plussalla.

Ovatko epäonnistumisen hyväksymistä opettavat elämänhallintaterapeuttipilipalitrubaduurigurut oikeassa?

**********

Oletko epäonnistunut mielestäsi hyvän idean läpisaamisessa? Tule keskustelemaan siitä kanssani maanantaina 9.11., 23.11. tai 30.11. klo 9-10 Tiedepuiston Agora-kahvioon aamukahvin merkeissä. Voit myös soittaa.

Kiinaan ja Namibiaan, kyllä kiitos

SAMKin rehtori Juha Kämäri on tätä kirjoittaessani Kiinassa allekirjoittamassa sopimusta toimipisteen perustamisesta 5.5 miljoonana asukkaan Changzhouhun. ”SAMK China Campus” -toimipisteen tarkoituksena on kiihdyttää yhteistyötä suomalaisten ja kiinalaisten korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Aloitusvaiheessa meillä on yhteistyökumppaneina Porin yliopistokeskus, Turun ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan yliopisto sekä kymmenen yritystä, jotka ovat kiinnostuneita Kiinan markkinoinnista.

Tarjoamme yrityksille poikkeuksellisen ja ainutlaatuisen väylän Kiinan markkinoille: valmiit suhteet kohdealueelle sekä kansainvälistymisessä auttavia avainhenkilöitä. Changzhouhun syntyy myös Finnish Technology Showroom, jossa esitellään suomalaisia kehittyneitä teknologisia ratkaisuja. Showroomin yhteydessä on korkeakoulujen tutkimustilat.

Toimistossa työskentelevä Eva Chujun Xiao toimii paikallisena kontaktihenkilönä kiinalaisiin yrityksiin ja korkeakouluihin sekä hoitaa yhteistyöprojekteihin liittyviä asioita. SAMKin ja yhteistyökumppaniemme kiinnostus liittyy ymmärrettävästi kiinalaisia kiinnostaviin aiheisiin kuten energiaan, veteen ja ympäristöön sekä vanhustyöhön liittyviin palveluihin. Otamme mielellämme uusia kumppaneita mukaan. Ota yhteyttä Markku Paukkuseen (044 710 3152).

Aiemmin toukokuussa SAMK ja Polytechnic of Namibia allekirjoittivat hyviin kokemuksiin pohjautuen kumppanuussopimuksen. SAMKilla on ollut merkittävä rooli Namibian merenkulun osaamisen kehittämisessä. Logistiikan ja meriteknologian asiantuntijamme ovat mm. kouluttaneet Namibian valtiolle myydyn tutkimusaluksen RV MIRABILIKSEN päällystöä ja miehistöä. Namibian merenkulun koulutusta halutaan yhdessä kehittää siten, että se olisi hyväksyttävissä International Maritime Organisation (IMO) puolesta.

Käynnissä olevassa BEAMin tutkimusprojektissa lisätään Namibian kaupunkialueiden resurssitehokkuutta ja tarjotaan suomalaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia Namibian kasvavilla markkinoilla. Energia-alan ja Vesi-instituuttimme asiantuntijoilla on paljon annettavaa Namibian kehittämiselle. Ja hienoa, että olemme saaneet tähän Suomen suurlähetystön arvokkaan tuen.

Namibialaisten kanssa on upeaa tehdä yhteistyötä. Henkilöstömme sanoin:

• ”On se niin kummallista, että kahdella maalla, jotka ovat niin kaukana toisistaan, voi olla niin paljon yhteistä”
• ”Namibialaiset ovat aivan ihania, afrikkalaisethan eivät laske ajankulua, sen sijaan he saavat aina uuden päivän”
• ”On niin liikuttavaa, miten paljon he arvostavat Suomea ja luottavat Suomen apuun”.

Tule mukaan yhteistyöhön. Ota yhteyttä Meri-Maija Marvaan (044 710 3120) tai Minna Keinänen-Toivolaan (044 710 3063).

Hyvinvointia kehittämässä

SAMKin tutkimus nähdään perinteisesti teollisuuden ja yritysten tuote- ja palvelukehitykseen keskittyvänä toimintana. Projektisalkussa teknologiahankkeilla on ollut selvästi suurin rooli. Muutoksen tuulet ovat kuitenkin puhaltamassa. Kolmelle juuri käynnistyneelle hankkeelle on tunnusomaista uuden liiketoiminnan synnyttäminen:

• SolarLeap - systemaattisella prosessilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa
• Hygli - sisäympäristön hygieniasta liiketoimintaa
• Hyväksi - hyvinvointiteknologiaympäristö erityisesti hyödyntäjille ja tuottajille.

Automaatio, robotiikka ja digitaalisuus taustoittavat megatrendejä, joten ”Teknologiasta liiketoimintaa” on äärimmäisen hyvä ajattelumalli tulevillekin hankkeille. On ymmärrettävää, että tutkimusta, rahaa ja muita panostuksia suunnataan teollisuuteen ja yrityksiin, koska niiden menestyminen vaikuttaa yhteiskuntamme menestymiseen ja hyvinvointiin.

However (part 1), minua huolestuttaa hanketoiminnassa yksi asia: Lasten, nuorten, vanhusten ja vähäosaisempien hyvinvoinnin kehittämiseen on haastavaa saada hankerahaa. Hankehauissa kaikkein innovatiivisimmatkin hyvinvoinnin kehittämishankkeet jäävät usein teknologian ja liiketoiminnan kehittämishankkeiden jalkoihin. Toiseksi, tähän työhön nimenomaisesti kohdistettuja hankehakuja on harvakseltaan auki. Ja kolmanneksi, hankkeissa odotetaan (aivan oikein) rahallista panostusta yrityksiltä ja/tai kunnilta. Valitettavasti kyseisten kohderyhmien parissa toimivilla yrityksillä ei liiemmin ole rahaa kehittämistoimintaan, ja sama pätee kuntiin.

However (part 2), voimme olla ylpeitä SAMKin tekemästä työstä kyseisten kohderyhmien parissa. Esimerkkeinä nostan esiin kaksi kehittämishanketta, molemmat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rahoittamia. OtaKoppi! hankkeessa keskitytään pienentämään ilman opiskelu- ja työpaikkaa olevien 16-29 vuotiaiden terveyseroja lisäämällä oman terveyden tekijänä olemisen aktiivisuutta. Käytännössä tätä työtä tehdään ravitsemuksen ja liikunnan keinoin. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat liikunta- ja nuorisotoimi, harrastusjärjestöt sekä julkiset ja yksityiset lounasravintolat ja liikuntapalvelut. Todettakoon, että rahoitusta THL:lta haki 184 projektia, joista 4 sai rahaa.

SomeBody-hankkeessa lasten ja nuorten pahoinvointia vähennetään kehotietoisuutta edistämällä. Kehotietoisuuden tukeminen näyttää olevan tärkeä tekijä lasten ja nuorten terveyden ja minäkuvan kehittymisessä sekä syrjäytymisen ehkäisemisessä. SAMKissa kehitetyssä SomeBody-menetelmässä yhdistetään psykofyysiset menetelmät dialogisen ohjaustyön menetelmiin lasten ja nuorten toimintakyvyn edistämisessä. Loistava innovaatio! SomeBody on tarkoitettu erityisesti sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisten ja alan opiskelijoiden työvälineeksi.

Kiitokset Marjo Keckmanille ja Tarja Javanainen-Levoselle erinomaisesta hanketyöstä. Tätä kehittämistyötä pitää jatkaa ja tätä kehittämistyötä haluamme jatkaa. Uusia innovatiivisia avauksia on jo käynnissä!

Vaikuttavia tohtoreita kiihdyttämässä

Tohtoreita valmistuu tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, lähes pari tuhatta vuodessa. Samaan aikaan tohtoreita on työttömänä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kenen syy? Työelämän? Yliopistojen? Tohtoreiden itsensä? Mikä avuksi? Vähennetään tohtorikoulutusta? Keskitytään työllistäviin aloihin? Olisiko niin, että Suomi tarvitsee tohtoreita, jotka vievät tiedettä käytäntöön? Tai jopa yritystoiminnaksi asti?

CoastAL Tohtorikiihdyttämö on Turun ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun liittouman henkilökunnalle tarkoitettu, ohjattu ja tuettu jatko-opiskelujärjestely kotimaisten ja ulkomaisten partneriyliopistojen tohtorikouluissa ja jatkokoulutusohjelmissa. Tohtorikiihdyttämö ei tähtää tieteellisen substanssin kehittämiseen, vaan korkeakouluissa syntyvän uuden käytännöllisen tiedon vaikutuksen kasvattamiseen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten sekä innovaatioiden käytön tehostamiseen ja kaupallistamiseen. Tohtorikiihdyttämössä yhdistyvät sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun vahvuudet.

Yliopistoissa jatkotutkintoa suorittavat saavat tohtorikiihdyttämöstä mentorointia sekä tieteellisen substanssin että syntyvän uuden tiedon vaikutuksen kasvattamiseen. Ajatusten vaihto, vertaistuki, yhteiset työpajat ja seminaarit ja uudet verkostot tukevat jatko-opiskelijan akateemista ja ammatillista kasvua. Kiihdyttämön tohtoriopiskelijoiksi voivat hakea henkilöt, jotka ovat osoittaneet aktiivisuutta ja omaa tahtoa tulla maailman tason tutkijaksi. Tohtorikiihdyttämö kytkeytyy tiiviisti ammattikorkeakoulujen tutkimusryhmien ja tki-hankkeiden toimintaan.

Tohtorikiihdyttämön toiminnan perustana on yhteisesti sovittu jatko-opintojärjestely kotimaisten ja ulkomaisten partneriyliopistojen kanssa. Kiihdyttämö on oiva mekanismi syventää yliopisto- ja yrityskumppanuuksia. Se on myös hyvä kasvualusta tutkimuksen ja startup-yrittäjyyden yhdistämiselle. Varsinkin kun tähän ajatukseen yhdistää liittouman yhteisen yrityskiihdyttämön.

Tohtorikiihdyttämössä on tätä kirjoittaessani yhdeksän akateemisesti meritoitunutta mentoria yhtä monelta osaamisalueelta. Ensimmäiset mentoroitavat jatko-opiskelijat otetaan kiihdytettäviksi jo ennen kesää. Uskon, että tohtorikiihdyttämöstä tulee yhtä menestyksekäs korkeakouluinnovaatio kuin tasan 10 vuotta sitten vakiinnutetusta ylemmästä amk-tutkinnosta.

**********
Tee itsellesi ja organisaatiollesi palvelus ja merkitse joka kuukaudelle yksi hengailupäivä. Älä sovi mitään palavereja, istu kahvioon juttelemaan kollegojesi kanssa, kävele työpaikkasi tuntemattomissa käytävissä, käy taukopaikoissa, istu jälleen kahvioon, hengaile, hengaile ja hengaile. Ja huomaa, että sinulle tulee tylsien hallinnollisten asioiden tilalle uusia ja mielenkiintoisia asioita. Ja voit jopa löytää luovia ratkaisuja. Ainakin siis kerran kuukaudessa.

CoastAL-liittoumayhteistyölle rahaa ja valoisaa tulevaisuutta

Satakunnan ja Turun ammattikorkeakoulujen muodostama Lounais-Suomen ammattikorkeakoululiittouma CoastAL tukee toiminta-alueensa elinvoiman ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämistä. Yhteistyön tavoitteena on rakentaa kahden toisiaan täydentävän ammattikorkeakoulun toimintaa yhdistämällä Lounais-Suomea palveleva kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyinen rakenne, joka huomioi maakuntaohjelmien ja Lounaisrannikkoyhteistyön painotukset. OKM myönsi liittoumayhteistyöhön 1.7M€ rahaa. Tulevaisuus näyttää valoisalta ja mielenkiintoiselta.

Liittouma on sitoutunut käynnistämään kahdeksan ammattikorkeakoulujen yhteistä pysyvää rakennetta: laadunhallinta, ylemmät amk-tutkinnot, ympärivuotinen opiskelu, julkaisutoiminta, yhteiset tutkimusryhmät, maakuntakorkeakoulu, yrityskiihdyttämö ja tohtorikiihdyttämö. Lisäksi liittouma on sitoutunut tukemaan lounaisrannikon meriklusterin kehittymistä.

CoastAL Maakuntakorkeakoulu keskittyy ammattikorkeakoulujen läsnäoloon maakuntien keskuskaupunkien (Turku ja Pori sekä osin Salo ja Rauma) ulkopuolella. Näitä kaupunkialueita ovat mm. Huittinen, Kaarina, Kankaanpää, Loimaa, Naantali, Parainen ja Raisio. Ammattikorkeakoulut toimivat molempien osaamisen myyjinä koko toiminta-alueelle. Läsnäololla on kaksi painopistettä:

• yhteistyö kaupunkien elinkeinotoimien ja alueen yritysten ja yhteisöjen kanssa kilpailukyvyn ja kasvun lisäämiseksi
• kaupunkien ja alueen yritysten ja yhteisöjen henkilöstön täydennyskoulutus.

CoastAL Yrityskiihdyttämö on edistyksellinen pedagoginen menetelmä, jonka myötä opiskelija kasvaa sekä korkeakoulututkinnon omaavaksi asiantuntijaksi että yrittäjäksi jo opiskeluaikanaan. Yrityskiihdyttämö laajentaa Satakunnan oppilaitoksille yhteisen yrityskiihdyttämön koko lounaisrannikolle. Yrityskiihdyttämö tarjoaa yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille mm. mentorointia, liikeidean ja liiketoiminnan kehittämistä sekä potentiaalisia asiakkuuksia. Yrityskiihdyttämö järjestää myös kaikille opiskelijoille suunnattuja yrittäjyystapahtumia, esimerkkeinä BootCamp -tapahtumat, Lupa toimia toisin -päivät, Entrepreneurship Stories -illat ja IdeaDrill-innovaatiokilpailut.

CoastAL Tohtorikiihdyttämö on liittouman henkilökunnalle tarkoitettu, ohjattu ja työnantajan toimesta tuettu jatko-opiskelujärjestely kotimaisten ja ulkomaisten partneriyliopistojen tohtorikouluissa ja jatkokoulutusohjelmissa. Tohtorikiihdyttämön tavoitteena on henkilökunnan osaamisen järjestelmällinen kehittäminen, minkä tulee tukea henkilökunnan käytännön taitojen ja osaamisen kehittymistä teoreettisen tutkimusosaamisen rinnalla. Tohtorikiihdyttämö kytketään tiiviisti mukaan tutkimusryhmien toimintaan ja jatko-opinnot rahoitetaan pääsääntöisesti ammattikorkeakoulujen tki-hankerahoituksella.

Turun ammattikorkeakoululla ja Satakunnan ammattikorkeakoululla on vahva yhteinen tahtotila tukea lounaisrannikon meriklusterin kehittymistä koulutukseen, tki-toimintaan ja kansainvälistymiseen kohdistuvilla toimenpiteillä, joilla kasvatetaan toimialan osaamista ja kilpailukykyä. Liittouma haluaa omalta osaltaan turvata meriteollisuuden ja telakoiden kasvun sekä menestyksen kotimaan ja kansainvälisillä markkinoilla.

Seaside Industry Park on monien liiketoimintamahdollisuuksien raskaan metalliteollisuuden teollisuuspuisto logistisesti erinomaisella paikalla Raumalla SAMKin kampuksen välittömässä läheisyydessä. Blue Industry Park on vastaavasti Turun telakan välittömässä läheisyydessä. Liittouma haluaa tki-osaamisellaan olla vahvasti tukemassa näiden kehittymistä.

Brasilia, Meksiko, Venäjä ja monet muut maat ovat offshore-toimintojensa kasvaessa merkittävästi panostamassa laivanrakennuksen ja koko meriteollisuuden kehittämiseen ja koulutukseen. Namibia, Etelä-Afrikka ja Eritrea ovat panostamassa merenkulkuelinkeinoon, satamien kehittämiseen, aluksien hankintaan ja merenkulun koulutuksen lisäämiseen. Liittouma tulee suunnittelemaan ja toteuttamaan merenkulun koulutusvientiä näihin maihin. Koulutusvientiä kytketään mahdollisuuksien mukaan Turun ja Rauman telakoilla valmistuvien laivojen yhteyteen.

CoastALin tulevaisuus näyttää valoisalta!

**********
Olen ensi viikosta alkaen joka maanantai klo 8.30 - 10.00 tavattavissa Tiedepuiston Agora-kahviossa. Tule juttelemaan aamukahvin merkeissä.