Kaikki osaaminen myynnissä

Blogini kirjoitukset keskittyvät tki-toimintaan ja yrityspalveluihin, mutta ettei asia jää epäselväksi, niin: opetustehtävän onnistuminen muodostaa 89% ammattikorkeakoulujen tulevasta rahoituksesta. Asiantuntijoidemme tuottama opetus ja hallintohenkilöstömme tarjoamat opetuksen tukipalvelut ovat menestymisemme perusta. Onneksi opetuksemme on laadukasta. Todistettavasti. Jokaiselta ammattikorkeakouluopiskelijalta kysytään valmistumisen yhteydessä mielipide opetuksen laadusta. Kaikkien ammattikorkeakoulujen joukossa olemme vuodesta toiseen olleet opetuksen laadussa koko Suomen aatelia. Loistavaa ja kiitokset!

Opetus on tutkimuksen peruspilari. Ilman laadukasta opetusta ja asiantuntijaopettajiemme tki-osaamista emme voisi tehdä alueemme yrityksille tuote- ja palvelukehitystä emmekä kehittää tutkimus- ja osaamiskeskittymiämme. Opetuksen ja tki-toiminnan yhteys on jatkossa äärimmäisen tärkeää. Uusi amk-rahoitusmalli kannustaa meitä laittamaan kaiken osaamisemme myyntiin (lue: antamaan kaiken osaamisemme käyttöön). Ja erityisesti tki-näkökulmasta. Järjen käyttöä tämäkin vaatii. Juha kiteytti asian toimarin lokissaan hienosti: ”Rahan perässä ei kannata juosta, eikä osaoptimointia kriteerien suhteen kannata tehdä. Kannattaa yksinkertaisesti tehdä sitä mikä olisi hyödyksi joka tapauksessa. Ilman rahoitusmalliakin.” Tulen jatkossa nostamaan esille henkilökuntamme menestystarinoita opetuksen ja tki-toiminnan yhdistämisessä.

Palaan vielä edellisessä kirjoituksessa viittaamaani henkilöstöjohtajien foorumiin. Foorumin otsikkona oli työelämä vai työ ja elämä? Keskustelua käytiin siitä, voiko työtä ja elämää erottaa? Vastaavasti pohdittiin työhyvinvoinnin käsitettä. Onko olemassa erikseen työhyvinvointi ja vapaa-ajan hyvinvointi? Ja erikseen työterveyttä ja vapaa-ajan terveyttä? Olemme varmasti kaikki sitä mieltä, että mitä parempi työilmapiiri meillä on sitä parempi hyvinvointi ja terveys meillä on. Miten sitten voin parantaa työilmapiiriä? Ainakin yhdellä varmalla tavalla eli suuntaamalla huomioni siihen asiaan, jota pystyn varmimmin hallitsemaan: omaan itseeni.

On aivan selvää, että jokaisessa organisaatiossa töitä kaadetaan joillekin liian paljon ja työt on osin organisoitu väärin. Asialla on myös peilikuva. Tutkimusten mukaan työntekijöiden kapasiteetin alhainen käyttö johtaa uupumiseen, väsymiseen ja motivaation heikentymiseen. Työntekijät paikkaavat omaa motivaatiopuutettaan kiinnittämällä huomionsa muiden tekemään työhön, työn viihtyisyystekijöihin ja etuisuuksiin. Töiden tasapuolinen ja mielekäs organisoiminen on siis hyvinvoinnin kulmakiviä.

Olen kirjannut tkiy:n pelikirjaan muutamia mielestäni hyviä ohjeita, joilla voimme parantaa omaa ja työyhteisömme hyvinvointia. Tässä kolme niistä:

1)      Jos haluamme, että meillä on työssämme enemmän vapautta ja liikkumavaraa, meidän tulee olla vastuuntuntoisempia ja auttavaisempia työntekijöitä.

2)      Jos haluamme, että meihin luotetaan, meidän tulee olla luotettavampia työntekijöitä.

3)      Jos haluamme tulla ymmärretyksi, meidän tulee ensin yrittää ymmärtää muita.

Seuraavassa kirjoituksessani pitää saada tekijät esiin ja hyväksyä sekä keskinkertaisuus että paremmuus.

Asteekit, inkat ja esimiehet

Torstaina julkaistu Satakunnan Kansan kirjoitukseni sai mukavan positiivisen vastaanoton. Itseäni jäi hieman harmittamaan, että toimittaja oli jättänyt vain ja ainoastaan yhden lauseen pois ja sen viestin halusin erityisesti välittää: ”Opetus- ja kulttuuriministeriön papereissa SAMKin tehtävänä on toimia maakunnan innovatiivisen toiminnan veturina.” Lisäksi yhdessä kohtaa korkeakoulu oli (vahingossa) korvattu sanalla koulu. Mutta ilahduttavaa oli, että SK julkaisi kirjoituksen. Kiitokset heille.

Organisaation uudistuessa henkilövalinnat synnyttävät etu- ja jälkikäteen hyvinkin vilkasta keskustelua. Se on ehdottomasti hyvä asia. Valinnat tuovat uutta puhtia myös kahvipöytäkeskusteluihin malliin ”Niin, sehän on sen kaveri” tai vaihtoehtoisesti ”Niin, sehän on varmaan sen… kaveri”. Jotkut voivat jopa ajatella, että tulipa asiantunteva ja motivoitunut kollega valituksi! TKI&Y:n valintoja silmäillessäni en löytänyt yhtään miespuolista Raittiusseura Kasvin jäsentä enkä naispuolista HPK:n kannattajaa :)

Sain henkilöstöjohtajien foorumissa itselleni kirjan ”Haastavien esimiestilanteiden ratkaiseminen”. En uskaltanut kysyä, miksi juuri minä sain tämän kirjan. However, kirjan sisällysluettelosta löytyy seuraavia asiakokonaisuuksia: sopimaton käytös, vilppi ja epärehellisyys, työpaikkakiusaaminen, ohjeiden vastainen toiminta, puutteellinen ammattitaito, poissaolot jne. jne. jne. Mikä pettymys! Selasin kirjan vielä läpi ja kyllä, ei yhtään juttua siitä haastavasta esimiestilanteesta, josta olin kiinnostunut: Miten tarjota riittävän innostava ja haasteellinen työ nälkäisille työntekijöille, jotta saat pidettyä heidät talossa. Siihen haasteeseen meidän esimiesten tulee erityisesti pureutua.

Asteekit elivät noin 500 vuotta sitten nykyisen Meksikon alueella. Asteekki-ajattelijoilla oli pohdittavana sama fundamentaalinen kysymys kuin meilläkin on nyky-yhteiskunnassa: Miten voimme hektisessä työelämässä ja hetkellisessä maailmassa saavuttaa henkisen tasapainon? Onko se kasvun, kilpailukyvyn ja tehokkuuden maailmassa mahdollista. Vastaan kyllä. Mitä enemmän organisaatiossa valmistaudutaan, suunnitellaan ja keskustellaan yhdessä nykytilanteesta ja tulevaisuudesta sitä paremmassa ”jamassa” ovat myös sen työntekijät. Mites nää inkat sitten.

Asteekit eivät tunteneet pyörää. Eivätkä myöskään inkat, jotka elivät myös noin 500 vuotta sitten Perun ja Chilen alueilla. Heidän ei siis tarvinnut keksiä pyörää uudelleen. Meidän tarvitsee. Meidän pitää pystyä keksimään Satakuntaa pyörittävä teollisuus ja julkiset palvelut sellaiseen muotoon, että valtakunnan päättäjät näkevät meillä olevan kansallisesti tärkeitä kasvun elementtejä. Puhutaan Kasvusopimuksesta ja Innovatiivisista Kaupunkialueista (INKA). Valtio on valitsemassa laskutavasta riippuen 5-12 kaupunkialuetta Kasvusopimuksen ja INKAn piiriin. Tästä kyydistä meillä ei ole varaa jäädä pois.

Pyörän keksimistä uudelleen viedään eteenpäin Porin kaupungin johdolla Timo Aron asiantuntevissa käsissä. Mukana ovat Kasvusopimuksen mukaisesti alueen korkeakoulut (meillä SAMK, UCPori ja DIAK) ja kehittäjäorganisaatiot (meillä Prizztech). Uskomme, että mahdollisuutemme ovat hyvät. Meillä kaikki tuntevat toisensa ja osaamme nykyään puhaltaa yhteiseen hiileen. Ihan helppoa tämä ei varmastikaan tule olemaan suurimmilla kaupunkialueilla. Lisää yksityiskohdista myöhemmin.

Seuraavassa kirjoituksessani kaikki osaaminen on myynnissä.

VastuuTontut ja SyntiPukit

Kiitokset sähköpostilla saamaani palautteeseen. Toisesta päästä löytyy: ”Jaksoin lukea ensimmäisestä kirjoituksesta puolitoista kappaletta. Todella tylsää.” ja toisesta päästä: ”SAMKin sisällä on kehittymässä ennen mahdottomaksi luultu laji, kommunikoiva johto. Loistavaa!”. Eli kannattaa sekä lopettaa että jatkaa. Täytän molempien toiveet eli jatkan kirjoittamista, mutta lopetan aina hetkeksi kahden kirjoituksen välissä.

Nyt kun joulu on lähestymässä, on aika tutkailla TKI&Y:n vastuutonttuja (parin vuoden päästä toiselta nimeltään syntipukkeja). Tutkimus- ja osaamiskeskittymien (Research and Competence Centers) vetäjiksi (Head of the R&CC) on valittu seuraavat henkilöt:

- Energia ++ : Suvi Karirinne (Sirpa Sandelin)
- Esteettömyys : Kati Karinharju
- Hyvinvointiteknologia : Sari Merilampi (Andrew Sirkka)
- Laskennallinen älykkyys : Cimmo Nurmi

Suvi on tällä hetkellä lainassa Prizztechissä ja tekee meillä töitä 20%:sti. Sirpa avustaa vetäjän tehtävissä, kunnes Suvi tulee takaisin. Sirpa toimii myös Lounaisrannikko-yhteistyön (Loura) vastuuhenkilönä. Andrew hoitaa hyvinvointiteknologian vetäjän tehtäviä, kunnes Sari palaa äitiyslomalta. Valituilla henkilöillä on vahvaa osaamista kyseisellä tutkimusalueella ja lisäksi näyttöä kansainvälisestä yhteistyöstä. Olen erittäin tyytyväinen näihin valintoihin. Paitsi en tietenkään itse itseni valintaan. Tutkimus- ja osaamiskeskittymien (TOK?) vetäjien kanssa luodaan kolmivuotinen suunnitelma, joka vie meidät tunnustettuun kansalliseen mitalisijoitukseen sekä tunnistettuun kansainväliseen merkittävyyteen. Vetäjät saavat käyttöönsä huomattavan määrän euroja henkilöstön resursointiin, infrastruktuurin kehittämiseen ja muihin TOK:n kuluihin. He ovat ”suvereenisti” vastuussa TOK:n toiminnasta.

Sisäisessä haussa TKI- ja yrityspalvelujen päälliköiksi on valittu seuraavat henkilöt:

- Tutkimuspäällikkö : Anne Kärki
- Yrittäjyyspäällikkö : Teppo Lundell
- Myyntipäällikkö : Pia Lamminen

Anne vastaa hanketoiminnasta, julkaisutoiminnasta ja tki-rahoituksen kehittämisestä. Tepon vastuulla on opiskelijayritysyhteistyö (Apparaatti, Soteekki), Yrityskiihdyttämö, perheyrittäjyysverkosto ja yleisesti innovaatiotoiminta. Pian vastuualueena on osaamisen ja koulutuksen myynti ja asiakkuuksiemme kehittäminen. Anne, Teppo ja Pia muodostavat kukin itselleen tiimin, johon kutsutaan jokaiselta osaamisalueelta kaksi henkilöä. He saavat TOK:n vetäjien tapaan käyttöönsä euroja henkilöstön resursointiin, infrastruktuurin kehittämiseen ja muihin oman vastuualueensa kuluihin.

Mandaatti on nyt kyseisille henkilöille annettu. Ei rahaa ilman vastuuta: kaikkien edellä mainittujen henkilöiden on uuden ammattikorkeakoulun rahoitusmallin mukaisesti tehtävä tulosta osakeyhtiöllemme.

SAMKilaisille: Ilmoittautukaa vastuuhenkilöille mukaan toimintaan ja toiminnan kehittämiseen. Ja elinkeinoelämän edustajille: Käyttäkää heitä ja meitä oman liiketoimintanne kehittämiseen.

Lopuksi ärsyttävästä C-kirjaimesta. Yritin tosissani pelata tennistä 1970-luvulla(kin), jolloin suosikkipelaajiani olivat mm. Paul Newcombe, Jimmy Connors ja tietysti John McEnroe. He olivat myös Markon ja Kallen suosikkeja. En muista, kuka meistä keksi, että näillä Grand Slam -mestareilla oli temperamentin lisäksi yhteistä sukunimessä oleva c-kirjain. Markon muistan ehdottaneen, että osallistutaan seuraaviin tenniskilpailuihin etunimillä Marco, Calle ja Cimmo. Näin tehtiin. Toimiko yläkierteinen yhden käden rystylyönti tämän seurauksena paremmin, sitä tarina ei (onneksi) kerro. Nimi jäi kuitenkin käyttöön, kunnes jossain vaiheessa taas unohtui. Vakuutusmatemaatikkona kymmenen vuotta myöhemmin C-kirjain "virallistui", kun samalla työpaikalla oli toinen Kimmo Nurmi ja postit menivät usein sekaisin. Asia sinetöityi, kun sain elämäni ensimmäisen rakkauskirjeen. Tai siis luulin saaneeni. Sehän oli tietysti Kimmolle :(

En vielä tiedä, mistä kaikesta seuraavaksi kirjoitan, mutta ainakin haastavista esimiestilanteista ja ehkä asteekeista ja inkoista.

SAMKin joukkoälyä ja innovatiivisuutta metsästämässä

Tämän blogin ensimmäisessä kirjoituksessa viittasin Darwinin populaatio-käsitteeseen. Luonnossa populaatioon liittyy vahvasti joukkoäly. Mehiläiset, linnut, kalat ja muurahaiset eivät yksinään ole älykkäitä, mutta joukkona hyvinkin älykkäitä. Kalaparven dynaaminen liike on seurausta siitä, että yksittäiset kalat noudattavat kolmea yksinkertaista sääntöä. Muurahaiset löytävät lyhimmän reitin pesältä ruuan luo, kun yksittäiset muurahaiset erittävät kulkutielleen feromonia.

Okei, viittaanko nyt siis siihen, että

- SAMKilaiset ovat yksinään (lähes) yhtä älykkäitä kuin muurahaiset

- Laatukäsikirja pitää korvata kolmella yksinkertaisella säännöllä (hmmm…)

- SAMKin pitää investoida kosmetiikkatuotteisiin, jotka sisältävät feremonia (ja Axe sponsoriksi).

En. Välttämättä. Vaan siihen, että yhdessä tekemällä saadaan parempaa tulosta kuin jokainen yksinään. Haluan kuitenkin jo toisen kerran korostaa sitä, että vahvat ja innovatiiviset yksilöt ovat organisaatiolle äärimmäisen tärkeitä.

Professori Pauli Juutin mukaan innovatiivisuus ja luovuus sekoitetaan usein toisiinsa. Luovuudella tarkoitetaan uusien ajatusten tuottamista. Innovatiivisuudella tarkoitetaan sitä, että uusista ajatuksista tehdään käyttökelpoisia! Uusia tai parempia tuotteita, palveluita tai toimintamalleja. Joo hienoa, mutta miten saamme lisättyä innovatiivisuutta SAMKissa?

Juutin tutkimusten mukaan henkilöstöjohtamisen ja innovatiivisuuden välillä on selkeä korrelaatio. Avainasioita ovat kehittämiskeskeinen osaamisen johtaminen, asiakaskeskeisyys ja oikeudenmukaisuus. Lisäksi tutkimuksista kävi erittäin hyvin ilmi, että valvontapainotteisella henkilöstöjohtamisella ei ole yhteyttä sen paremmin johtamisella saavutettuihin tuloksiin kuin organisaation innovatiivisuuteenkaan. Kysytäänpä nyt sitten uudestaan, että miten saamme lisättyä innovatiivisuutta SAMKissa? Vastaus: henkilöstöjohtamiseen panostamalla.

Nyt sitten joukkoälyllistä, innovatiivista ja palkitsevaa TKI&Y-työtä kohti.

1) Saat hyvinkin vapaat kädet toimia sekä yksin että yhdessä muiden kanssa

2) Me johtajat olemme jo aloittaneet (ylimääräisten) valvontakameroiden poistamisen

3) Keskustellaan entistä enemmän työhön(kin) liittyvistä asioista keskenämme.

Seuraavassa kirjoituksessani TKI&Y:n henkilövalinnoista ja henkilöiden vastuualueista. Kerron myös rahallisista panostuksista ja tulevista toimenpiteistä. Sekä siitä ärsyttävästä C-kirjaimesta.

SAMK on täynnä hyviä nykyisiä ja tulevia valintoja

No niin, jatketaan eilisestä, paitsi että mennään suoraan asiaan. Mitä valintoja TKI&Y:ssä on jo tehty ja miksi.

Tutkimuksessa panostamme neljän kärkeen, joissa meidät on jo kansallisesti/kansainvälisesti tunnistettu ja tunnustettu. Perustamme neljä tutkimus- ja osaamiskeskittymää (Research and Competence Centers):

-          Energia ++
-          Esteettömyys
-          Hyvinvointiteknologia
-          Laskennallinen älykkyys.

Energian plussat kuvaavat tutkimusalueen monipuolista linkittymistä esimerkiksi rakentamiseen, konetekniikkaan, puhtaaseen veteen ja kierrätykseen. Esteettömyydessä haluamme olla alueemme tunnustettu asiamies. Ihmisen rakentaman ympäristön koko yhdyskuntaprosessin kestävä kehitys edellyttää ratkaisumalleja ihmisen koko elinkaaren kattavaan esteettömään elämään.

Hyvinvointiteknologiassa meitä kiinnostaa erityisesti tunnisteteknologian, peliteknologian ja hyvinvoinnin rajapinnat esimerkkinä muistisairauksien ehkäiseminen. Laskennallisessa älykkyydessä tutkimuskohteitamme ovat työvoiman hallinnan optimointi, logistinen optimointi, tuotantolinjojen optimointi ja ammattilaisliigojen sarjaohjelmien optimointi.

Tutkimus- ja osaamiskeskittymiemme sloganiksi lanseerataan ”Impossible is Nothing”.

Samalla kun kehitämme neljän kärkeä, panostamme myös muuhun tutkimukseen. Uusia avauksia pitää saada käyntiin alueilla, joilla merkittävää tutkimustoimintaa ei toistaiseksi ole. Erityisesti tämä koskee OKM:n kanssa sovittuja painoaloja, joista tärkeimpänä meriklusteri.

Opiskelijayritysyhteistyössä ja opiskelijayrittäjyydessä jatkamme vahvojen brändiemme kehittämistä: Apparaatti, Soteekki ja Yrityskiihdyttämö tulevat jatkossa tekemään tiivistä yhteistyötä, joka laajentaa niiden asiakaskuntaa entisestään. Tulemme myös vahvistamaan niiden kansallista näkyvyyttä. Yrittäjyys tulee näkymään merkittävästi TKI&Y:n strategisissa valinnoissa. Hyvänä esimerkkinä tästä on perheyrittäjyyden ja perheyrittäjyysverkoston kehittäminen. Henkilökunnan osa-aikainen yrittäjyys ymmärretään kustannustehokkaana oman osaamisen kehittämisenä ja hyvänä vaihtoehtona SAMKin kustantamalle koulutukselle.

Osaamisen ja koulutuksen myynnin strategiset valinnat voi kiteyttää yhteen lauseeseen: ”Kaikki osaaminen myyntiin”. Meiltä löytyy erittäin paljon osaamista, jota alueemme yritykset voivat hyödyntää. Tulemme tekemään yritysten kanssa laajoja kumppanuussopimuksia, jotka käynnistetään yrityksen osaamiskartoituksilla. Tarjoamme yritysten käyttöön kaikki työkalumme: tutkimustoiminnan, hankeyhteistyön, opiskelijayritysyhteistyön, hitaan rekrytoinnin (harjoittelu ja opinnäytetyö), nopean rekrytoinnin, henkilöstön tutkintokouluttautumisen ja kohdennetun yrityskoulutuksen.

Seuraavassa kirjoituksessani metsästämme SAMKin joukkoälyä ja innovatiivisuutta.

Ai niin, monet ovat ehkä pohtineet, mistä tuo Nurmen ärsyttävä pelleily tuon C-kirjaimen kanssa on saanut alkunsa. Se sai alkunsa tenniskilpailuista 1970-luvulla. Ehkäpä palaan tähän aiheeseen tulevissa kirjoituksissani, jos/kun se alkaa liikaa ärsyttämään.

(C)immo

Lamarck, Darwin ja SAMK

Okei, joo tiedän. Pitääks sen Nurmenkin alkaa kirjoittamaan blogia. Eiks se vois aikaas käyttää johonkin hyödyllisempään. Ei voisi. Pidän toimitusjohtajan blogikirjoittelua esimerkillisenä avoimuuden osoituksena ja osakeyhtiömme toiminnan kehittämistä tukevana toimenpiteenä. Haluan jatkaa samaa linjaa. Toivon, että kirjoitukseni tulevat edistämään kahta tärkeää asiaa, joita haluan ja haluamme vaalia yhteisössämme: oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Ai niin, miks tuo blogin otsikko on ”Lentopeliä ja läpisyöttöjä”. No jos kerran otetaan mallia toimarilta, niin tehdään se sitten kunnolla. Juhan blogin otsikko ”Toimarin loki” kertoo meren olevan hänen sydäntään lähellä; oma otsikkoni kai sitten kertoo, että jos yhden käden yläkierrerysty ei ole niitä parhaimpia aseita, niin sitten on pakko lähteä syötöstä verkolle ja ratkaista piste lentolyönnillä. Samaa filosofiaa toivon voivani ja toivon voivamme toteuttaa myös SAMKin tutkimuksessa, innovaatiotoiminnassa ja yrityspalveluissa: ei jäädä taustalle säätämään, vaan pidetään liike koko ajan eteenpäin, otetaan hallittuja riskejä, poimitaan pisteet kotiin verkolla ja lopuksi kätellään ja kiitetään pelikaveria, kun taululla on lukemat 7-6, 6-3.

Hallittu riskinotto aloitetaan valintoja tekemällä. Jean-Babtiste Lamarck oli evoluutioteorian kanta-isä. Hän esitteli jo vuonna 1801 ajatuksensa sopeutumisesta: Eliöt hankkivat elämänsä aikana yhä paremman sopeutumisen olosuhteisiinsa, ja tämä periytyy sitten jälkeläisille. Näin eliöiden sopeutuneisuus paranisi jatkuvasti. Charles Darwin oli evoluutioteorian isä, joka julkaisi vuonna 1859 maailman kuuluisimpiin kuuluvan teoksen “Lajien synty”. Hänen ajatuksensa perustui luonnossa tapahtuvaan muunteluun: Parhaiten sopeutuvat muunnokset säilyvän parhaiten elossa, ja saavat näin eniten jälkeläisiä, minkä seurauksena eliöt vähitellen tulevat sopeutuneemmiksi. Darwin siis oivalsi valinnan ratkaisevan tärkeän merkityksen.

Okei, myönnän, jonkin verran kaukaa haettu, mutta on siinä jotain. Mekään emme pärjää sopeutumalla, vaan meidän pitää tehdä valintoja. Tunnetusti meidän kannattaa omilla valinnoillamme tehdä itsellemme tulevaisuus ennen kuin joku muu tekee sen meille. Toinen merkittävä ero Lamarckin ja Darwinin ajatusten välillä (joo, sorry, vieläkin tämä jatkuu) oli se, että Lamarckin teoriassa evoluution yksikkönä on yksilö, kun taas Darwinin teoriassa se on populaatio. Yhdessä tekemällä saadaan parempaa tulosta kuin jokainen yksinään. Vahvat yksilöt ovat kuitenkin koko populaatiolle äärimmäisen tärkeitä.

Yksi Lamarckin ajatus sopii meille paremmin kuin Darwinin: Lamarck ajatteli eliöillä olevan erityisen tarpeen kehittyä, kun taas Darwinin teoriassa eliöillä ei ole taipumusta kehittyä yhä paremmin ympäristöön sopeutuneiksi. No joo, molemmissa on puolensa ja puolensa. Ne, jotka minut hyvin tuntevat, tietävät, että molemmat ovat lähellä omaa ideologiaani: 1) jos joku haluaa kehittyä, annetaan hänelle kaikki tuki siihen ja 2) ympäristöön (sääntöihin) ei pidä sopeutua, jos se haittaa sekä omaa että populaation (organisaation) kehittymistä.

Selvä, nyt loppuu tämä jauhaminen ja mennään asiaan, mutta vasta huomenna, kun kirjoitukseni jatkuu. Elokuva-alalla toimineena osaan jättää kiinnostuksen kytemään. Tai sitten en. Ehkäpä parempi olisi sanoa kuten Eurosportin selostaja: ”Next we have a commercial break, but please don’t go away”. Voisit myös harkita sähköpostiosoitteesi kirjoittamista näköiskuvani alla olevaan lokeroon, niin saisit automaattisesti tiedon uudesta kirjoituksestani.

PS. Kommentit nyt ja jatkossa erittäin tervetulleita, jollei pakollisia.