sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Tekoälyn deflaatio, inflaatio ja deflaatio

Pari vuotta sitten tekoälystä puhuivat vain alan asiantuntijat. Nyt tekoäly on kaikkien puheissa. Tekoälyn kerrotaan muuttavan maailmaa enemmän kuin teollinen vallankumous, sähkö ja internet yhteensä. Ja näin todella on. Tekoäly muuttaa kaiken meidän yhteiskunnassamme. Kerron seuraavassa näkemyksiäni tekoälystä kolmen taustatekijän kautta: akateeminen tekoälymaailma, tekoälyn yritystoiminta ja Satakunnan Robocoast-verkosto.

Deflaatio eli tekoälyn nousu, osa 1: Tekoälyn soveltamisen pääelementit ovat olleet olemassa jo 20-30 vuotta. Tekoälyn pääelementtejä ovat algoritmit, data ja tietokoneen laskentateho. Näistä eniten on kehittynyt tietokoneiden laskentateho, mikä on mahdollistanut 70-90-luvulla kehitettyjen mallien laskennan sekunneissa aiemman kuukausien laskenta-ajan sijaan. Tämä on mahdollistanut algoritmien käytön ei-tieteellisissä (tekoäly)sovelluksissa. Aiemmin näitä algoritmeja käytettiin lähinnä ”tutkijoiden kammioissa”.

Datan osalta tärkein tekijä kehittymiseen on ollut sen saatavuuden merkittävä parantuminen. Internet on nopeutunut ja dataa on avattu avoimeen käyttöön (Open Data), joiden ansiosta datan yhdistely on helpottunut. Algoritmit ovat myös kehittyneet, mutta erityisesti ne ovat tulleet yleiseen käyttöön avoimen lähdekoodin (kts. esim. Mybridge: Machine Learning Open Source) ja avoimien alustojen (esim. Googlen TensorFlow) kautta, jolloin niitä on (periaatteessa) huomattavasti helpompi hyödyntää. Periaatteessa siksi, että ainakin omasta mielestäni on edelleen toivottavaa ymmärtää niiden taustalla oleva matematiikka.

Inflaatio eli tekoälyn lasku: Tekoälyn, data-analytiikan ja big datan noustua termeinä suuren yleisön tietoisuuteen, yritykset aloittivat välittömästi niiden käyttämisen omissa mainospuheissaan. Mainospuhe ennen 1: ”Ohjelmistoratkaisumme mahdollistavat yrityksenne toiminnan kehittymisen”. Mainospuhe nyt 2: ”Tekoälysovelluksemme ohjaa toiminnanohjaustanne optimaalisesti”. Mainospuhe ennen 2: ”Hyödynnämme tilastomenetelmiä tietomassan käsittelyssä”. Mainospuhe nyt 2: ”Data-analytiikan työkalumme etsivät ja ennustavat liiketoimintadatanne riippuvuussuhteita”.

Hyvä ystäväni Harri Ketamo, oikean tekoäly-yrityksen HeadAI:n pääomistaja, on kuvannut tilannetta oivallisesti: ”Jos Excelissä on enemmän rivejä kuin näkyy ruudulla, kyse on nykyään Big Datasta”. Tekoäly itse asiassa tarvitsee opettamiseen laadukasta ”big dataa”, mutta sitä on valitettavasti edelleen hyvin vähän tarjolla. Datan tulee nimittäin olla kuratoitua, yhdisteltyä ja varmennettua.

Tekoäly-yrityksiä sanan ihan todellisessa merkityksessä on Suomessa vielä vähän, koska todellisten tekoälyratkaisujen ostajia on vielä vähän. Edelliset tarvitsevat lisää huipputason osaamista ja jälkimmäiset käytännön operatiivista ymmärrystä. Tekoälyn ympärillä liikkuu paljon "kalastajia", mutta hypeä se ei ole, koska tekoäly tulee vääjäämättä muuttamaan maailmaa.

Mitä tekoäly sitten on ja mitä se ei ole: Tekoäly on tietokoneelle ohjelmoitua algoritmista älyä, missä ohjelma a) toimii ilman ihmisen ohjausta älykkäästi ja b) oppii toimimaan tilanteen mukaan ja sitä paremmin mitä enemmän sitä käytetään. Hyviä lähitulevaisuuden esimerkkejä tekoälystä ovat robottiautot, yleislääkärin tukirobotit, kirjanpitorobotit ja pelottavan tarkat sovelluspersonoinnit.

Tekoälyä ei ole ohjelmistot tai automaatiojärjestelmät, joissa toimintaa ohjataan määrättyjen sääntöjen perusteella. Esimerkiksi kännykästä käytettävä ohjelma, jolla voi säätää kodin lämpötilaa, ei ole tekoälysovellus. Mutta on, jos se ilmoittaa sitä käytettäessä: ”Pekka, älä nyt taas tee niitä omia säätöjäsi. Viimeksikin homma meni pieleen. Tehdään nyt niin, että … Ja Pekka, oman kokemukseni mukaan näin on paras. Ja sitä paitsi sääkin on muuttumassa. Käytkö Pekka tässä samalla hyväksymässä veden lämpötilan uudet käyttöarvot. Ne perustuvat viimeisen puolen vuoden seurantaani. Toki muutoksia voi jatkossa tulla, kun taas opin uutta.”.

Oma mielipiteeni on, että oikealla tekoälyllä ratkaistaan 1) ongelmia, jotka vaativat kognitiivisia taitoja, korkeaa tajuntaa ja ymmärrystä (esim. hahmontunnistus, konenäkö, puheentunnistus, päätöksenteko ja oppiminen) tai 2) ongelmia, jotka ovat niin monimutkaisia, ettei ihmisten aivokapasiteetti riitä niitä järkevästi ratkaisemaan (esim. lentokoneiden maailmanlaajuinen aikataulutus, isojen laivojen konttien pakkaaminen ja suurien työntekijäryhmien työvuorojen suunnittelu). Muistetaan kuitenkin koko ajan, että tekoäly ei itse asiassa ole älyä, vaan se on ohjelman suorittamista ja tämä ohjelma lienee suurin piirtein yhtä (teko)älykäs kuin sen algoritmin suunnitellut ja sen ohjelmakoodin kirjoittanut ihminen.

Deflaatio eli tekoälyn nousu, osa 2: Jos kehitetään tekoälyä, tarvitaan huippuosaamista matematiikassa ja tietojenkäsittelyssä. Jos sovelletaan tekoälyä, tarvitaan insinööritieteiden ja tuotekehityksen asiantuntemusta. Suomi on aivan oikein, kiitos ministeri Lintilän, keskittymässä soveltamiseen. Resurssimme eivät riitä akateemisen perustutkimuksen kautta tuottamaan jatkuvalla tahdilla maailman ykköstason huippututkijoita. Sitä paitsi, jos/kun heitä silloin tällöin putkahtaa, uskoisin että Google ja kumppanit ostavat heidät itselleen ”varsin kohtuullisella korvauksella”.

Mielestäni Suomen suurimmat tekoälyn soveltamisen mahdollisuudet ovat 1) teollisuudessa automaation, robotiikan ja tekoälyn osaamisen yhdistämisessä sekä 2) terveyden- ja hyvinvoinnin aloilla hyvänä esimerkkinä potilastietojen ja hoitovalintojen saattamisessa data-analytiikan hyödynnettäväksi.

Akateemista tutkimusta ei kuitenkaan pidä unohtaa; mutta pitää keskittyä erityisesti Piilaakson tyyppiseen korkeakouluissa syntyvän startup-yrittäjyyden tukemiseen. Tekoälyaika ja Tekoäly on uusi sähkö -linjaukset sekä AI Business -ohjelman toimenpiteet ovat hyviä, jos/kun päästetään koko Suomi mukaan (yritykset ja korkeakoulut). Tällä hetkellä AI Business -ohjelma ei tue niitä oikeita tekoäly-yrityksiä, joilla on sellaista omaa IPR-omaisuutta, jota muiden yritysten tuotteet ja palvelut voisivat hyödyntää.

Kuulun siihen skeptikkojen ryhmään, joiden mielestä ihmisen älykkyyden voittavaa algoritmista yleistekoälyä (eli vahvaa tekoälyä) ei minun elämäni aikana tulla näkemään. Ja terveydentilanteeni on erinomainen. Ja saamme odottaa myös sitä, että sillä olisi ”maalaisjärkeä”, jota meiltä ihmisiltäkin varsin usein puuttuu. Toisaalta, kuten tekoälyguru Andrew Ng on todennut: “Kaikki mitä ihminen pystyy tekemään alle yhdessä sekunnissa, tullaan aivan lähivuosina koneellistamaan”.

Ja lopuksi vaaran sana tekoäly-kollegaani Tarmo Lippingiä lainaten: ”Tekoälyn avulla voidaan hallita huomattavasti isompia ja monimutkaisempia kokonaisuuksia kuin mitä ihminen koskaan on pystynyt hahmottamaan ja näin ollen sille, joka hallitsee tekoälyä, kerääntyy huomattava määrä valtaa”.

2 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus. Tämän lisäksi on kuitenkin huomattava että Suomi on poikkeavassa asemassa anglo-saksisiin kieliin sekä muihin isompiin kieliryhmiin kuulumattomana maana tekoälyn soveltamisessa kielelliseen käyttöön. Siihen suomessa tulisi ehdottomasti panostaa ja paljon. Lähitulevaisuudessa tulevat puheohjatut järjestelmät ja apuvälineet yleistymään vauhdilla ja ilman omaa panosta tämän tekoälyn kehittämiseen olemme auttamattomasti jäljessä kehityksestä. Suomen kieli ja fenno-ugrilaiset kielet vaativat aivan erilaista ongelmanratkaisua kuin muut kielet oman muovautuvaisen rakenteensa takia. Ulkomaiset joka kodin puheohjatut järjestelmät eivät voi kielirajoitteidensa takia lyödä kunnolla itseään täällä läpi ja siksi meillä on oma kotimarkkina tämänkaltaisille kodin ja hoiva-alan ratkaisuille. Toivottavasti tähän panostetaan joka taholla jatkossa..

    VastaaPoista
  2. Kiitos hyvin selventävästä kirjoituksesta! "Tekoäly edellä" mennään nykyään hyvin monessa tilanteessa. Joidenkin kansainvälisten start uppien mielestä tekoälyä on myös se, kun oppija vastattuaan kysymykseen saa koneelta vastauksen: "Hienoa!"... Voi se ollakin tekoälyä, mutta ei kovin älykästä sellaista.

    VastaaPoista