tiistai 6. marraskuuta 2012

Lamarck, Darwin ja SAMK

Okei, joo tiedän. Pitääks sen Nurmenkin alkaa kirjoittamaan blogia. Eiks se vois aikaas käyttää johonkin hyödyllisempään. Ei voisi. Pidän toimitusjohtajan blogikirjoittelua esimerkillisenä avoimuuden osoituksena ja osakeyhtiömme toiminnan kehittämistä tukevana toimenpiteenä. Haluan jatkaa samaa linjaa. Toivon, että kirjoitukseni tulevat edistämään kahta tärkeää asiaa, joita haluan ja haluamme vaalia yhteisössämme: oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Ai niin, miks tuo blogin otsikko on ”Lentopeliä ja läpisyöttöjä”. No jos kerran otetaan mallia toimarilta, niin tehdään se sitten kunnolla. Juhan blogin otsikko ”Toimarin loki” kertoo meren olevan hänen sydäntään lähellä; oma otsikkoni kai sitten kertoo, että jos yhden käden yläkierrerysty ei ole niitä parhaimpia aseita, niin sitten on pakko lähteä syötöstä verkolle ja ratkaista piste lentolyönnillä. Samaa filosofiaa toivon voivani ja toivon voivamme toteuttaa myös SAMKin tutkimuksessa, innovaatiotoiminnassa ja yrityspalveluissa: ei jäädä taustalle säätämään, vaan pidetään liike koko ajan eteenpäin, otetaan hallittuja riskejä, poimitaan pisteet kotiin verkolla ja lopuksi kätellään ja kiitetään pelikaveria, kun taululla on lukemat 7-6, 6-3.

Hallittu riskinotto aloitetaan valintoja tekemällä. Jean-Babtiste Lamarck oli evoluutioteorian kanta-isä. Hän esitteli jo vuonna 1801 ajatuksensa sopeutumisesta: Eliöt hankkivat elämänsä aikana yhä paremman sopeutumisen olosuhteisiinsa, ja tämä periytyy sitten jälkeläisille. Näin eliöiden sopeutuneisuus paranisi jatkuvasti. Charles Darwin oli evoluutioteorian isä, joka julkaisi vuonna 1859 maailman kuuluisimpiin kuuluvan teoksen “Lajien synty”. Hänen ajatuksensa perustui luonnossa tapahtuvaan muunteluun: Parhaiten sopeutuvat muunnokset säilyvän parhaiten elossa, ja saavat näin eniten jälkeläisiä, minkä seurauksena eliöt vähitellen tulevat sopeutuneemmiksi. Darwin siis oivalsi valinnan ratkaisevan tärkeän merkityksen.

Okei, myönnän, jonkin verran kaukaa haettu, mutta on siinä jotain. Mekään emme pärjää sopeutumalla, vaan meidän pitää tehdä valintoja. Tunnetusti meidän kannattaa omilla valinnoillamme tehdä itsellemme tulevaisuus ennen kuin joku muu tekee sen meille. Toinen merkittävä ero Lamarckin ja Darwinin ajatusten välillä (joo, sorry, vieläkin tämä jatkuu) oli se, että Lamarckin teoriassa evoluution yksikkönä on yksilö, kun taas Darwinin teoriassa se on populaatio. Yhdessä tekemällä saadaan parempaa tulosta kuin jokainen yksinään. Vahvat yksilöt ovat kuitenkin koko populaatiolle äärimmäisen tärkeitä.

Yksi Lamarckin ajatus sopii meille paremmin kuin Darwinin: Lamarck ajatteli eliöillä olevan erityisen tarpeen kehittyä, kun taas Darwinin teoriassa eliöillä ei ole taipumusta kehittyä yhä paremmin ympäristöön sopeutuneiksi. No joo, molemmissa on puolensa ja puolensa. Ne, jotka minut hyvin tuntevat, tietävät, että molemmat ovat lähellä omaa ideologiaani: 1) jos joku haluaa kehittyä, annetaan hänelle kaikki tuki siihen ja 2) ympäristöön (sääntöihin) ei pidä sopeutua, jos se haittaa sekä omaa että populaation (organisaation) kehittymistä.

Selvä, nyt loppuu tämä jauhaminen ja mennään asiaan, mutta vasta huomenna, kun kirjoitukseni jatkuu. Elokuva-alalla toimineena osaan jättää kiinnostuksen kytemään. Tai sitten en. Ehkäpä parempi olisi sanoa kuten Eurosportin selostaja: ”Next we have a commercial break, but please don’t go away”. Voisit myös harkita sähköpostiosoitteesi kirjoittamista näköiskuvani alla olevaan lokeroon, niin saisit automaattisesti tiedon uudesta kirjoituksestani.

PS. Kommentit nyt ja jatkossa erittäin tervetulleita, jollei pakollisia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti