torstai 8. joulukuuta 2022

SAMKin kampukselle professori ja DI-ohjelma

(Pitkä tarina, mutta kannattaa ehdottomasti lukea)

Kirjoitin aiemmin blogissani vaihtoehdosta Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämiselle. Parhaana vaihtoehtona tekniikan koulutuksen osalta esitin, että meidän täytyy pitää nykyiset asemat yritysten tarpeisiin kohdennettujen SAMKin insinöörikoulutusten osalta ja rakentaa niiden päälle uudet insinööristä diplomi-insinööriksi maisterikoulutukset. Nämä koulutukset kannattaisi ehdottomasti suunnata työelämään jo kiinnittyneille. Muutoin vaarana on se, että koulutamme lahjakasta nuorisoamme pois omasta maakunnastamme.

Kerroin myös, että SAMKin olettaisi olevan houkutteleva yhteistyökumppani yliopistolle:

  1. Opetuksen laadussa Suomen paras
  2. SAMKista valmistuvat työllistyvät parhaimpien joukossa pääkaupunkiseudun ulkopuolella
  3. Valmistumisen jälkeen työelämässä yhtäjaksoisesti olleiden osuudessa ykkönen
  4. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (maisteritaso) suorittaneiden osalta uraseurantatuloksissa ykkönen.
Energia- ja robotiikka-alan diplomi-insinöörikoulutuksesta on haaveiltu Satakunnassa vuosien ajan. Nyt se viimein onnistuu ja kiitokset siitä Vaasan yliopistolle. Tämä on myös henkilökohtaisen unelmani täyttymys. Erittäin suuret kiitokseni menevät ensinnäkin dekaani Raine Hermansille. Hän on ensimmäisistä keskusteluista lähtien tuonut yhteistyöhön innovatiivisia ja kannustavia näkemyksiä. Raine näkee Satakunnan luontevana yhteistyökumppanina, koska molemmissa on samanlaista keskittymistä akkuliiketoimintaan. Rainen sanoin: ”Tässä me näemme yhä enemmän roolinamme toimia länsirannikon yliopistona.”

SAMKin ja Vaasan yliopiston yhteistyö on itse asiassa erittäin luonnollista. Satakunta ja Pohjanmaa ovat jalostuksen arvonlisäyksessä asukasta kohden Suomen ykkösmaakunnat. Viennin arvossa asukasta kohden ne ovat sijoilla kolme ja neljä Keski-Pohjanmaan ja Lapin jälkeen. Molemmissa maakunnissa yritykset ovat jo tehneet ja suunnittelevat miljardiluokan investointeja vihreään siirtymään ja akkuteknologiaan. DI-ohjelma ja tutkimusyhteistyö Vaasan suuntaan avaavat uusia mahdollisuuksia erityisesti Harjavallan suurteollisuuspuiston yrityksille, Ulvilan robotiikkaklusterin yrityksille ja Rauman teollisuusklusterin (meri, metalli, metsä, cleantech, elintarvike) yrityksille.

Suuret kiitokseni menevät myös kahdelle yhteistyötä rahoittavalle säätiölle. Ulla Tuomisen säätiön asiamiehen Ola Saarisen sanoin: ”Professuurin kustannuksiin osallistuminen on heille juuri oikeanlaista Satakuntaan kohdistuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista. Kun vielä tutkimusta tehdään sähköön, akkuihin, robotiikkaan ja sähköliiketoiminnan vahvistamiseen liittyen, professuuri on säätiön tarkoituksen ytimessä”. Eurajoen Säästöpankkisäätiön toimitusjohtajan Matti Saustilan sanoin: ”Osallistuminen professuuriin sekä siihen liittyvään DI-ohjelmaan, yhdessä mukana olevien kumppaneiden kanssa, toteuttaa erinomaisesti säätiömme tarkoituksen toteuttamista ja olemme erittäin iloisia mahdollisuudesta osallistua yhteistyöhön.”

RoboAI-tutkimusyhteisöömme Vaasa-yhteistyö tuo uuden toimijan Tampereen yliopiston ja Prizztechin rinnalle. Professorin työpiste on SAMKin Porin kampuksella ja hän tulee tekemään tutkimusta osana RoboAI-tiedeyhteisöä, jossa työskentelee yli 50 tutkijaa ja asiantuntijaa. Tämä vahvistaa myös SAMKin, RoboAI Green -osakokonaisuuden ja Prizztechin vihreän kasvun tiimin yhteistyötä. Yhteistyö Jarkko Vuorelan vetämän tiimin kanssa on ollut erittäin tuloksellista, ja haluankin tässä yhteydessä lämpimästi kiittää Jarkkoa ja hänen tiimiään Satakunnan yritysten kasvuun kohdistuvista käytännön toimenpiteistä.

Lopuksi. Professuurin ja DI-ohjelman lisäksi yhteistyö tulee käynnistämään lukuisia tutkimushankkeita SAMKin, Vaasan yliopiston ja molempien alueiden yritysten kesken. Odotan henkilökohtaisesti paljon tästä yhteistyöstä. Vaasan yliopistossa on energialiiketoiminnan tutkimusalusta, jota johtaa aiemmin SAMKin yliopettajana työskennellyt Suvi Karirinne. Suvin sanoin: ”Tutkimuksemme keskiössä ovat sähkön varastoinnin ratkaisut, joita tarvitaan esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman tuotannon vaihteluiden tasaamiseksi.” Vaasan yliopiston tutkimus keskittyy akkujen valmistuspuoleen, kun taas meillä SAMKissa tutkimus keskittyy akkujen ja arvometallien kierrätykseen. Tältäkin osin täydennämme toisiamme erinomaisesti. Suuret kiitokset Suville tutkimusyhteistyön avaamisesta.

Uskon vahvasti, että nyt on otettu vasta ensimmäiset, toki merkittävät, yhteistyöaskeleet Vaasan yliopiston kanssa. Jos tänne asti jaksoitte lukea, olette varmaan huomanneet, että Cimmohan on selvästi innoissaan tästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti