Paljon melua yrityskulttuurista

Ja aiheesta. Nimittäin tutkittu totuus on, että yrityskulttuuri erottaa menestyjät epäonnistujista. Menestyäkseen paremmin yrityksen tulee siis parantaa yrityskulttuuria. Tähän ei valitettavasti ole nopeaa reittiä tai oikotietä. Yrityskulttuuria ei voi ohjata, se syntyy tekemällä, pienillä askelilla ja isommilla askelilla. Ei siis kirjoittamalla tekstejä ja ohjeita tai näyttämällä kalvoja.

Yrityskulttuurista on satoja eri määritelmiä, joten mukaan mahtunee myös oma näkemykseni: "Yrityskulttuuri on meidän tapa tehdä asioita yhdessä". Eli 1) meidän tapa tehdä ja 2) yhdessä. Johdon toimet määrittelevät meidän tavan ja yhdessä tekemisen tavan. Millaisia toimia tämä voisi sitten tarkoittaa? Ennen neljää esimerkkiä kuitenkin tärkeä fakta: Yrityskulttuuria voi muuttaa vain muuttamalla omaa ajattelua. Hyvän yrityskulttuurin tunnusmerkki onkin henkilökunnan oma halu muuttaa maailmaa.

Yksi: Matti Alahuhdan mukaan tärkeää on ihmisten vireen johtaminen ja ihmisten oman innostuksen ruokkiminen. Jussi T. Koski on samaa mieltä: "Mikään ei ole ihmiselle tärkeämpää kuin saada tekemisistään eteenpäin menemisen kokemuksia". Jos tällaiseen imuun pääsee, työ on nautinto eikä rangaistus. Kosken mukaan on myös hyvä luulla itsestään liikaa, suomalaisille hyvä määrä on hänen mukaansa 30%. Ja tärkeää on luulla liikoja kaverista kanssa. Kehutaan siis kaveri päivässä!

Kaksi: Yritykseen tulee luoda puuttumisen kulttuuri. Ja puututaan sekä positiivisiin että negatiivisiin asioihin. Halutaan rakentaa tulevaisuutta, jossa tekemisillä ja tekemättä jättämisillä on väliä. Jokainen kantaa omalla toiminnallaan vastuun yrityksen menestymisestä. Toisaalta Jim Collinsia lainatakseni: "Jos menee huonosti, johtaja katsoo peiliin ja ymmärtää miksi näin on; jos menee hyvin, hän katsoo henkilöstöään ja ymmärtää miksi näin on".

Kolme: Uudet ideat ja yhteinen innostuminen ei synny neukkareiden palavereissa, vaan se tapahtuu kokoontumalla yhteen epäformaaleihin ympäristöihin esim. kahvioihin ja pubeihin. Ne ovat myös parhaita mahdollisia paikkoja harrastaa huumoria ja nauraa paljon. Huumori on yksi parhaista luovuuden työkaluista.

Neljä. Mårten Mickos kannustaa muutosviestien toistamiseen, sisäisessä viestinnässä ja esimiesten lähijohtamisessa. Muodolliset ja epämuodolliset henkilöstötilaisuudet, säännölliset tiedotustilaisuudet, johdon Road Show't ja blogit tulee hyödyntää samojen viestien toistamisessa. Organisaatio kaipaa myös johtajan läsnäoloa, digiaikana olisi hyvä viedä arkisia keskustelujakin verkkoon.

Paljon toistettu mantra on, että yrityskulttuuri syö strategioita aamupalaksi. Osin totta, sillä huonon yrityskulttuurin taustalla on usein huono strategia. Pete Niemisen mukaan oikeammin olisi sanoa: "Huono yrityskulttuuri syö huonoja strategioita aamupalaksi". Menestyvät yritykset uskovat asioihin, joista he puhuvat ja toimivat sen mukaan. He puhuvat (hyvästä) strategiastaan käyttämättä sitä sanaa. Mielestäni mekin teemme jo tätä: "jokainen opiskelijamme työllistyy", "opiskele kielellä, jolla työskentelet", "puuttumisen kulttuuri", jne. Konkreettinen ja käytännönläheinen strategia tervehdyttää eittämättä yrityskulttuuria.