lauantai 6. helmikuuta 2016

Me välitämme lasten ja nuorten mielenterveydestä


Lasten ja nuorten henkinen pahoinvointi, psykososiaalinen oireilu sekä mielenterveydelliset ongelmat ovat lisääntyneet länsimaissa niin lasten ja nuorten itsensä kokemana kuin ulkoisestikin arvioiden viimeisten vuosikymmenten ajan. Samoin lapsille ja nuorille määrättyjen psyykenlääkkeiden käyttö sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin myönnettyjen hoitotukien määrät ovat lisääntyneet 2000-luvulla.
Mediassa ja kirjallisuudessa on viime aikoina ollut runsaasti asiaan liittyvää kriittistä keskustelua. Jon Rappoportin mukaan mitään nykyisistä 300 määritellystä mielenterveyden häiriöstä ei pystytä fyysisillä testeillä diagnosoimaan eli niiden olemassaolosta ei ole todisteita. Erilaisten psykiatristen häiriöiden luokittelulla on haluttu luoda vaikutelma siitä, että psykiatria olisi samalla tavalla eksaktia tiedettä kuin muutkin lääketieteen erikoisalat. Valitettava suuntaus psykiatriassa on nähdä psyykkiset ongelmat aivokemiallisina häiriöinä, joiden ensisijainen hoito on lääkitys.
James Davies tarkastelee kriittisesti psykiatrian kehitystä lääkekeskeiseksi. Suomessa Ben Furman kritisoi masennuksen ja muiden psyykkisten häiriöiden ylidiagnosointia. Aku Kopakkala tarkastelee kriittisesti masennuksen lääkehoitoa ja hoitokäytäntöjä. Yli puoli miljoonaa suomalaista syö psykoosi-, neuroosi- tai unilääkkeitä. Kelan tilastoista selviää, että masennuslääkkeillä ja keskushermostoa stimuloivilla lääkkeillä on niin ikään yli puoli miljoonaa käyttäjää. Tuomo Tikkasen mukaan 25 % meistä voidaan sanoa olevan ongelmia, mutta vain 3 % tarvitsee oman arvionsa mukaan psykoterapeuttista apua.
Lasten ja nuorten oikein kohdennetulla, oikea-aikaisella ja laadukkaalla mielenterveyttä sekä voimavaroja tukevalla työllä voidaan ennalta ehkäistä aikuisiän psyykkisiä häiriöitä ja edistää mielenterveyttä. Positiivinen eli voimavarakeskeinen mielenterveyden käsite korostaa mielen hyvää vointia ja ihmisen kykyä selviytyä arjessa; mielenterveys ei siis ole vain mielen sairauksiin puuttumista. Tutkimusten mukaan mm. fyysinen kunto, tyytyväisyys itseensä, läheisiltä saatava apu ja tuki sekä hyvät suhteet kouluun ja opettajiin edesauttavat hyvinvoinnin kokemista nuoruusiässä. Tässä työssä SAMK haluaa olla mukana.
SAMKin uusi mielenterveyden tutkimusryhmä keskittyy lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyviin ilmiöihin, kuten medikalisaatioon, olemassa olevaan palvelujärjestelmään sekä lasten ja nuorten mielenterveyttä edistäviin ja vahvistaviin tekijöihin voimavarakeskeisestä näkökulmasta. Tutkimusryhmä kehittää ja testaa toimintamalleja, työkäytäntöjä ja työmenetelmiä em. ilmiöiden ympärillä.
Tutkimusryhmän tavoitteena on myös hoitotyön koulutuksen kehittäminen lasten ja nuorten mielenterveyden parissa toimivien ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi. Sairaanhoitajakoulutuksen uudistamisen yhteydessä viime vuosituhannen lopussa lopetettiin mm. mahdollisuus suuntautua selkeästi psykiatriseen sairaanhoitoon. Tämä on eittämättä heikentänyt mielenterveyteen ja psykiatriseen sairaanhoitoon liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen roolia hoitotyön kokonaisuudessa. SAMK haluaa mielenterveyden tutkimusryhmän perustamisella muuttaa kehityskulkua toiseen suuntaan.
Tutkimusryhmän ytimen muodostavat Minna Kahala (vetäjä), Eija Tuliniemi ja Elina Liimatainen-Ylänne. Toivotetaan heille menestystä tärkeässä työssä lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukemisessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti