Turku-yhteistyölle isoa peukkua!

Selvitysmies Pentti Rauhalan erittäin ansiokas raportti Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen yhteistyön tiivistämisestä julkaistiin tänään. Rauhala ehdottaa, että ammattikorkeakoulut muodostaisivat strategisen liittouman. TKI-toiminnan näkökulmasta tämä olisi erittäin kannatettavaa. Tärkeimpiä syitä ovat kansainvälinen merkittävyys, tutkimustoiminnan vahvistuminen ja LOURA-yhteistyö.

Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen muodostamassa liittoumassa olisi noin 12000 FTE-opiskelijaa ja yli 1000 asiantuntijaa. Olisi hienoa, jos sopisimme Turun kanssa, että jatkossa kaikki kansainvälinen tutkimustoiminta tehdään liittouman nimissä. Voisimme luoda meille yhteisen kansainvälisen brändin. Tämän kokoluokan korkeakoulu olisi houkutteleva yhteistyökumppani maailmalla.

Korkeakoulujen välinen tki-yhteistyö on tähän mennessä ollut hyvin kevyttä. Syynä tähän on pidetty korkeakoulujen tutkimusalueiden erilaisuutta. Mielestäni tämä pitää kääntää vahvuudeksi. Korkeakoulujen tutkimusalueista on varsin helposti koottavissa kokonaisuuksia, jotka ovat sekä kansallisesti että kansainvälisesti kiinnostavia. Esimerkkejä tällaisista kokonaisuuksista ovat hyvinvointi(teknologia), meriosaaminen, logistiikka ja energia. Nämä kokonaisuudet ovat myös Lounaisrannikko-yhteistyön (LOURA) keskiössä.

LOURAn pääteemoja ovat meriosaaminen yhdistää, energiarannikko uudistaa, innovaatiot tuottavat, tulevaisuuteen tiedolla ja lounasmeri viettelee (matkailu). SAMKin näkökulmasta korostaisin vielä vesiliiketoimintaa ja esteettömyysosaamista. Liittouma antaisi mainion boostin LOURA-yhteistyön konkretisoinnille. Selvitysmiehen sanoin ammattikorkeakoulujen tulisi alueellisina korkeakouluina painottaa TKI-toimintaansa entistä vahvemmin LOURAn tavoitteiden tukemiseen ja muodostaa niiden ympärille yhteinen kansainvälinen tutkimusohjelma.

Pentti Rauhala toteaa raportissaan, että liittoumayhteistyön kriittisiä menestystekijöitä ovat johtaminen, luottamus ja resurssit. Näitä tekijöitä tarkastellessani voin todeta, että yhteiselle menestymiselle ei ole esteitä. Eiköhän aloiteta mahdollisimman nopeasti!

Tulevissa kirjoituksissani nostan esille muutamia matematiikan ihmeellisyyksiä pitääkseni oman tieteenalani lippua korkealla. Tiedän, että se ei varmaankaan teitä lukijoita kiinnosta, mutta tuleepahan dokumentoitua netin kautta ihmiskunnan historiaan. Ymmärrän, että sinä lukijani et (välttämättä) ole teoreettisen matematiikan huippuja, mutta ymmärrätkö sinä, että olet itse asiassa yksi miljardeista sovelletun matematiikan huipuista! Olettaen, että saat esimerkiksi sinulle heitetyn pallon kiinni. Palloa heitettäessä siihen kohdistuu mm. voima, jolla se heitetään, painovoimaa, ilmanvastusta, ilman turbulenssia ja pyörimisliikettä. Jotta onnistuisit pallon kiinni ottamisessa, aivosi joutuu laskemaan käsittämättömän paljon käsittämättömän vaikeita differentiaalilaskuja. Ja teet sen vielä aika vaivattomasti. Olet siis sovelletun matematiikan guru! Teoreettisempi matematiikka voikin sitten olla vaikeampaa, vai mitä on 7 x 8 x 9?

Säästän matematiikkaan varauksella (lue: inhoten) suhtautuvien lukutaakkaa sillä, että erotan sangen, verrattain tai jopa varsin tylsät matematiikkajutut jatkossa viidellä tähdellä muusta tekstitulvasta.

*****

Olin taannoin juhlissa, johon oli kutsuttu 50 ihmistä. En tuntenut juhlissa ketään muuta henkilöä kuin kutsun esittäjän. Sanoin hänelle, että väitän että vähintään kahdella kutsutuista on sama syntymäpäivä. Kerroin myös, että voin lyödä asiasta vetoa minkä summan tahansa. Olinko tyhmä? En. En tällä kertaa. Todennäköisyys sille, että vähintään kahdella 50 kutsutusta on sama syntymäpäivä, on niinkin suuri kuin 0.97. Tuntuuko suurelta? Itse asiassa jo 30 kutsutun kohdalla suosittelisin vedonlyöntiä. Jo 23 kutsutun kohdalla todennäköisyys voittaa on suurempi kuin 50%:

(50): 0.97
(30): 0.71
(25): 0.57
(24): 0,54
(23): 0.51
(22): 0.48

Tarina ei kerro, minkä verran löimme juhlissa vetoa; eikä sitä, saanko jatkossa enää kutsua niihin kokkareihin.